Äidit hyvät, älkää missään nimessä laittako rakasta lastanne päiväkotiin ainakaan ennen 3:a ikävuotta ! Ikävuodet 1-3 ovat erittäin tärkeitä. Lapsen pitää saada rakkautta, huomiota ja aikaa riittävästi vanhemmilta.
On se surullista kuulla kun äidit ovat tunkemassa vuoden ikäisiä lapsia hoitoon ja valittavat että kyllä on raskasta Miksi te hankitte lapsia, pelkästäänkö pakon takia ? Onko oma ura lasta tärkeämpää ?
KYMMENEN PISTETTÄ niille äideille, jotka uhraavat omaa aikaansa omille lapsilleen, eivätkä tunge lapsiansa päiväkotiin ennen koulua !!!!!!!!!!!
He ymmärtävät sen, että ei se raha tee onnelliseksi vaan yhdessä olo !
Mitä mieltä olette vastuuntuntoiset äidit tästä ??
Terveisin
Jakke
On se surullista kuulla kun äidit ovat tunkemassa vuoden ikäisiä lapsia hoitoon ja valittavat että kyllä on raskasta Miksi te hankitte lapsia, pelkästäänkö pakon takia ? Onko oma ura lasta tärkeämpää ?
KYMMENEN PISTETTÄ niille äideille, jotka uhraavat omaa aikaansa omille lapsilleen, eivätkä tunge lapsiansa päiväkotiin ennen koulua !!!!!!!!!!!
He ymmärtävät sen, että ei se raha tee onnelliseksi vaan yhdessä olo !
Mitä mieltä olette vastuuntuntoiset äidit tästä ??
Terveisin
Jakke
Vastaukset 43
Vanhimmat
MOI!!
Mun mielestä lapsen kanssa pitäisi olla kolme vuotiaaksi kotona. Kun on vielä oikein lupa hoitaa kotona. Aina vaan parempi olisi jos voisi olla koulun alkuun asti. Lakiin sellainen pykälä että alle kolme vuotiasta ei saisi viedä tarhaan. Tarhassa on muutenkin vähän henkilökuntaa ja pienet lapset tarvitsevat hoitajia enemmän.
Minä menin töihin lapsen ollessa(nuorimmainen)2vuotta 9kuukautta isä hoiti kolmeen ikävuoteen. Mulla oli työpaikka valmiina ja isä työllistettiin joten oli pikku pakko.
Pyritään hoitamaan lapsia kotona, sen saa korkojen kera takaisin myöhemmin positiivisesti.
Miksi lapsi laitostetaan jo alle kaksi vuotiaana ?
Eikö nykyajan pullamössövanhemmat jaksa olla omien lastensa kanssa ?
On se surullista, jos ei viihdy pienen oman lapsensa kanssa. On muka niin raskasta...
Vanhemmat harkitkaa tarkkaan ennenkuin suunnittelette lasten hankkimista ! Se sitoo 100%:sesti
Aika jännä että syyllistät vain äitejä. (Vai kirjoititko saman kirjoituksen jollekin isäpalstallekin?) Kuitenkin joka lapsella on myös isä, jolla on mielestäni yhtäläinen velvollisuus hoitaa lasta. Oletko kuullut monestakin miehestä, joka iloiten on heittänyt orastavan uransa menemään ja jäänyt kolmeksi vuodeksi lapsensa kanssa pesemään pyykkiä ja siivoamaan kotiin?
puolustan!Kun ei ole Isä palstaa!Ja jep moni asia totta!
Jakke suksi kuuseen! Hoidat varmaan itse lapsikatrastasi himassa, asut kaupungin vuokra-asunnossa, elelet sossun rahoilla ja nautit vuokratuesta. Eiks vaan!
Tuttavaperheessämme asiat eivät ole niin kovin hyvin, vaikka äiti on ollut nyt lähes 3 vuotta lapsen kanssa kotona. Lapsi on ikiliikkuja, jolla on kyselykausi pahimmillaan ja yleensä joku juoni mielessä. Äidin ja lapsen suhde on kärsinyt siinä määrin, että äiti ei enää arvosta aikaa lapsensa kanssa, koska on saanut useinmiten yksin hoitaa lasta koko pojan elämän ajan. Isästä ei ole apua, vaikka yhdessä asuvatkin. Ei ole kertaakaan edes kakkavaippaa vaihtanut!
Jos lapsen olisi aiemmin pistänyt tarhaan tai perhepäivähoitajalle, uskoisin asian olevan toisin; äitikin olisi jaksanut kiinnostua lapsensa tekemisistä ja ehkä lapsikin arvostaisi aikaa äidin kanssa, eikä pitäisi sitä itsestään selvyytenä. Ja ehkä jopa joskus tottelisi ilman huutoa.
Joten mietipä sitä, ennenkuin alat meuhkata täällä kaikkitietävästi kasvatusopeista!
Sinä ainakin olet näköjään laittanut lapsesi hoitoon alle 2 vuotiaana ja podet siitä huonoa omatuntoa jo nyt !!!
Lapsen paras paikka on varmasti kotona, eikä ulkopuolisessa hoidossa.
Jokainen isä ja äiti on oman lapsensa paras asiantuntija !
Mistäs nyt tuulee? Oma lapseni on kyllä kotona kanssani, jos se nyt jotenkin tähän liittyy. Tarkoitin vain, että kyllä lapselle tekee varmasti hyvää olla muiden lasten kanssa, eikä pelkästään samojen aikuisten. Kodin lähellä ei ole leikkipuistoa, johon voisin päivittäin viedä lapseni ja tekee pahaa kun lapsi hihkuu riemusta joka kerta kun näkee muita lapsia. Asiat ei siis ole samalla tavalla kaikissa perheissä, joten älä ota hernettä nenään jos joku on eri mieltä kanssasi.
P.S. Oletko itse lapsen kanssa kotona kaikki päivät vai käytkö töissä? Sillä jos käyt, ei sinulla ole mielestäni mitään tietoa siitä mistä puhut.
Olen siinä onnellisesa asemassa, että vaimoni haluaa olla lasten kanssa kotona. Lapset ovat nyt 3 ja 5 vuotta.
Ensimmäinen lapsemme meni päiväkotiin hieman alle 2 vuotiaana ja oli siellä noin 8 kk. Tuona aikana päätimme, että jompikumpi jää hoitamaa lapsia kotiin. Olisin itse jäänyt mielelläni ja keskustelin jo asiasta työnantajani kanssa. Vaimoni kuitenkin päätti, että hän haluaa jäädä, koska meille oli tulossa toinenkin lapsi.
Lapsemme käy nyt 3 x viikossa kerhossa (3 tuntia kerrallaan), kerran baletissa ja kerran voimistelussa. Olemme tyytyväisiä, vaikka meille ei ole kuin minun pienet tulot. Yhteiskuntahan ei tue perheenäitejä millään tavalla ja se on mielestäni väärin. Jos olisin työtön niin silloin saisimme sossusta hyvät rahat, mutta haluan käydä töissä ja elättää perheeni.
Ei se raha tee onnelliseksi, mutta kyllä se rauhoittaisi vähän... Mielestäni yhteiskunta voisi antaa edes verohelpotusta työssäkäyvälle puolisolle, jos toinen jää kotiin hoitaamaan lapsia. Täytyy muistaa, että yksi päivähoitopaikka maksaa kunnalla yli 10 000 Euroa,joten tässä säästämme mukavasti kunnan rahoja.
Isät ja Äidit älkää antako lapsillenne rahaa ja tavaroita vaan omaa aikaanne. Sitä hekin haluavat kuitenkin loppujen lopuksi. Hyvää jatkoa sinulle Äippä !!
valittiin se köyhyys,lapsia on neljä kaksi pienempää eli 3 ja 4,5 vuotiaita.kaikki rahallinen tukihan loppui kun nuorin on kolme.Tahdomme hoitaa lapset kotona kun ovat kuitenkin aika pieniä vielä,ja neljän lapsen huushollisaki riittää puuhaa.Mutta rahalliseen köyhyteen ei ole vaihtoehtoja,koska periaatteessa olisimme pakotettuja viemään kolme vuotiaasta ylöpäin olevat lapset hoitoon,mutta jos kaikki veisivätkin,ni mistähän ne hoitopaikat ja rahat saataisiin näille jotka ilman mitään korvauksia ovat kotona hoitamassa lapsensa?kohtalotovereita?näitä jotka jäivät köyhinä miehen(pienen)palkan varaan kotia?
...että monet vanhemmat laittavat lapsensa päiväkotiin lisärahan takia, mutta monet ajattelevat myös niin, että he siten turvaavat lapsen tulevaisuutta, sillä kyllähän rahaakin tarvitaan.
En siis ole puolustelemassa näitä vanhempia, mutta en myöskään halua heitä tuomita, sillä usein ihmiset eivät edes tajua vaihtoehtoa jäädä kotiin lapsen kanssa. Ehkä ystäväpiirissä kaikki ovat menneet töihin tai ehkä oma lapsuus on ollut niin köyhä (rahallisesti) että haluaa antaa omalle lapselleen kaikki hienoimmat lelut ja vaatteet. En tiedä. Mutta monet, joiden omassa lapsuudessa äiti oli kotona hoitamassa lasta, eivät välttämättä osaa arvostaa sitä niin paljon ja ajatella asiaa lapsen kannalta. Saa nähdä miten näiden ihmisten lapset aikanaan toimivat.
Hyvää jatkoa pienituloiselle mutta onnelliselle perheellesi! :)
-Niin en olekaan koskaan miettinyt ettei ihmiset ymmärtäisi jäädä kotia,sääli tavallaan.sillä on raskasta raahata aamuvarhain pieniä lapsia hoitoon,ja hoitopäivä on yleensä raskas pienille.Mutta sitten minä törmäsin ainakin aiheeseen (useinkin)lapset olivat noin 1,5 ja 3 vuotias,että koskas menette päiväkotiin kyselivät naapurit lapsilta=ei siis ole edes sallittua joidenkin mielestä olla kotona tai lähinnä hoitaa itse lapsensa,sillä usean vanhemmat kiikuttivat muksut tarhaan,vaikka olivat ns:työttömiä.Eli vanhemmat kotona ja lapset tarhassa,tätähän tehdään paljon.
On se nyt jo uskomatonta verorahojenkin tuhlausta,jos molemmat vanhemmat ovat kotona ja lapset viedään päiväkotiin. Tälläinen tulee kieltää jo laissa !
Miksi tälläiset ihmiset tekevät lapsia tänne,jos eivät halua olla niiden kanssa ja antaa heille omaa aikaansa ?
-niin en hyväksy minäkään,ja huomasin muuten että on semmonen(ilmiö)syntyy toinen vauva,laitetaan se ehkä kolmen vanha päiväkotiin,elikkä minusta hylätään tästä perhekuviosta ja uudesta vauvasta,mitä se sitten kantaa?varmasti mustasukkasuutta ainakin.En olisi ainakaan pystynyt karkottamaan 1,5 vuotiastani kun syntyi toinen,tottahan se oli raskasta,mutta antoisaakin!Sitten on vielä tämäkin tunnen jopa kaksi perhettä,lapsilla on tämä ympärivuorokautinen tarha,okei vanhemmat ovat vuorotöissä silloin hoitoa tarviikin.mutta kun käytetään hyväksi yö hoitoa ynm,laps kiikutetaan noin kerta viikossa yöksi tarhaan,vaikka vanhemmat eivät ole töissä,ja lähdetään ravintolaan.tämäkö yö hoitopaikkojen tarkoitus?tuskin.Ja vuorotyöläiset useatkin vapaapäivinään vievät tarhaan muksut saadakseen todellakin vapaata,mielestäni lapsen kustannuksella?eli vanhemmat saavat vapaansa,mutta koska on lapsen vapaa päivä,yhdessä perheensä kanssa?En voi todellakaan ymmärtää,enkä ole katkera niinku joka kaiketi ehdottais?Minulla on viisi lasta,ehdottomasti kotihoidossa,satun vain rakastamaan lapsiani ja elän mielummin muutamaa tuhatta köyhempänä,ja nautin äitydestäni.ja ps:Mies oli vaihtoehtosesti yhdessä vaiheessa 8 kk koti isänä!
Hyvä ! Teidän perheessänne ainakin ymmärretään asiat mielestäni oikein !
Ei ne uudet autot/asunnot/kesämökit tee onnelliseksi vaan ennenminkin se, että haluaa olla omien lastensa kanssa, antaa aikaa heille omaa aikaansa ! Tottakai siinä joutuu tinkimään rahasta, mutta on se sen väärtti.
Muista, että tämä kaikki (=lapsille annettu oma aika) tulee korkojen kanssa takaisin myöhemmin positiivisesti !!
Et varmasti tule katumaan yhtäkään hetkeä, jotka olet antanut lapsillesi.
Siis raahaatko 5-vuotisasta lastasi harrastuksiin 2 x viikossa. Miten voit tehdä lapsellesi jotain tuollaista? Oletko varma, ettei vaan saa traumoja kun joutuu pois kotoa ja äidin ja isän läheisyydestä.
Siinä taas puhuu yks "isä" joka ei varmaan ole päivääkään hoitanuyt kakaroitaan kotona. Voi hellan lettas.
Mikä teitä ihmisiä vaivaa? antakaa muiden elää ja olla ihan omalla tavallaan.
En mäkään mene sanomaan naapurin hermoheikolle kotiäidille mitään sen hulluista kakaroista, saatikka että menisin sanomaan kuinka hyvä on kun lapset saavat tarhassa nauttia kivoista kavereista ja retkistä ja jokapäiväisistä virikkeistä osaavien ja mukavien oettajien kanssa. En mä neuvo ketään, lopettakaa tekin toi paskan jauhaminen ja antakaa ihmisten kasvattaa lapsensa miten parhaiten sen näkevät!
Psykologit ovat valitettavasti olleet tuppisuita eivätkä ole tarpeeksi tuoneet esille niitä faktoja, jotka tutkimusten pohjalta tiedetään. Ensinnäkin vuoden vanhaksi lapsella pitää olla pysyvä suhde yhteen hoitajaan, jotta perusturvallisuus syntyy. Ei pitkiä eroja tästä hoitajasta! Alle kolmevuotias ei tarvitse ryhmää, päinvastoin. Hänen täytyy saada yksilöityä. Niillä lapsilla, jotka ovat saaneet kolmivuotiaaksi olla kotihoitoa vastaavissa olosuhteissa, on esimerkiksi kuusivuotiaana yleensä kielellinen kehitys hurjan paljon pitemmällä. Puhumattakaan siitä kaikesta muusta hyvästä, jota lapsi saa kun ei joudu olemaan päiväkodin isoissa lapsiryhmissä.
Jos teidän täytyy viedä yksivuotias hoitoon, valitkaa perhepäivähoito. Jääkää varsinkin alussa usein juttelemaan hoitajan kanssa, jotta lapsi tajuaa: tuo täti tuntee mun äidin, heillä on yhteys. Lapsi pystyy jotenkin siirtämään "osan äidistä" tähän hoitajaan. Hoitopaikkaan äidin ja isän kuva näkösälle. Sitä katsotaan välillä ja puhutaan heistä: he ovat siellä töissä ja tulevat sitten hakemaan. Jos tulee iso itku, soitetaan äiti töistä paikalle! Kuopiossa on kokeiltu tätä mallia hyvillä tuloksilla. Ei kuulemma tarvitse monta kertaa äidille soittaa. Lapselle tulee turvallinen olo. Onhan se muutenkin aivan hullua, että uudessa hoitopaikassa yritetään lapsi saada unohtamaan äiti hinnalla millä hyvänsä! Epäinhimillistä itkettää pientä ihmistä joskus parikin viikkoa!!!
Aika moni voisi oikeasti jäädä kotiin hoitamaan lasta, jos pistäisi arvot eri järjestykseen. Mutta aina on niitäkin, joiden on vain pakko lähteä tienaamaan. Toivoisin, että ne vanhemmat kokeilisivat edellä mainittua inhimillisempää tapaa toimia!
Kiitos Jakke sinulle, puhut asiaa!!!
Hienoa kuulla, että myös ammatti-ihmiset ymmärtävät asian näin hyvin !
Täälä joku ihme Jakke jakelee omia mielipiteitään melkosen jyrkkään sävyyn. Sinusta saa tosiaan mielikuvan, jonka äippä osuvasti jo aikaisemmin kuvailikin. PERHANA, KYLLÄ SE PERHE PITÄÄ JOLLAKIN KONSTIA ELÄTTÄÄKIN!!! Jos vielä nykypäivänä löytyy niitä sisupusseja, jotka repivät vaikka selkänahkansa, ettei tarttis sossun luukkuja koluutella, niin hattua nostan! Kuinka monta lasta on mahtanut "Jakke " itse kasvattaa. Sinähän nyt melekonen asijantuntija tunnet olevas. Saa ja saa, kukin tekee tavallaan....
Sinä ainakin olet näköjään laittanut lapsesi laitostumaan jo alle 2 vuotiaana ja sinulla on siitä jo nyt huono omatunto, kun tolleen kirjoittelet (taidat olla fatsi ?)
Jollain kosnstilla sen perheenkin pitää elää! Kuinka niin "fatsi"? Etkö usko, että kaikki naiset eivät ole pehmoja luusereita, vaan joillakin on oma raaka kokemus takana, jonka perusteella puhutaan? Ja lapsista puheen ollen, olen todella tyytväinen tämän hetkiseen tilanteeseen.Lapsista ei todellakaan tullut mummon-potkijoita, eikä huumeiden käyttäjiä, syrjäytyneitä, ei jälkeäkään "traumoista". Tietysti jokainen äiti toivoisi enemmän aikaa lasten ja perheen parissa, mutta kun yksinkertaisesti kaikilla ei ole tähän varaa. Joten jokainen tallaa tavallaan, eikä siinä paljon joidenkin tanttojen "ei saat" auta. Ei tässä yltäkylläisyydessä ole eletty, mutta itse tienatuilla rahoilla....
No niin, siinä sitä nyt taas ollaan. On se niin kiva katsella ja lukea kuinka Jakke kertoo mitä kaikkien pitäis tehdä jotta tää yhteiskunta toimis ja kaikki olis onnellisia. On se kiva kun joukossa on monta noin fiksua ihmistä, joilla on varaa neuvoa muitakin elämään oikein. Huh huh!
Jakke vaikuttaa justa sellaselta, joka ottaa aina muiden mieleipiteet huomioon keskusteluissa. On varmaan seurannut tosi tarkkaan lastenhoitotilannetta sekä mielenterveyskysymyksiä. Voi Voi!
Varokaa Te kaikki vanhemmat jotka olette pitäneet lastanne tarhassa tai päivähoidossa yleensä! Teidän kakaroistanne tulee juuri niitä huumeidenkäyttäjiä, mummonpotkijoita ja mielenterveysongelmaisia! Ja kaikki tämä vaan sen takia kun ette olleet pienenä niiden kanssa himassa kuutta vuotta!
No niin, siinä sitä nyt taas ollaan. On se niin kiva katsella ja lukea kuinka Jakke kertoo mitä kaikkien pitäis tehdä jotta tää yhteiskunta toimis ja kaikki olis onnellisia. On se kiva kun joukossa on monta noin fiksua ihmistä, joilla on varaa neuvoa muitakin elämään oikein. Huh huh!
Jakke vaikuttaa just sellaselta, joka ottaa aina muiden mielipiteet huomioon keskusteluissa. On varmaan seurannut tosi tarkkaan lastenhoitotilannetta sekä mielenterveyskysymyksiä. Voi Voi!
Varokaa Te kaikki vanhemmat jotka olette pitäneet lastanne tarhassa tai päivähoidossa yleensä! Teidän kakaroistanne tulee juuri niitä huumeidenkäyttäjiä, mummonpotkijoita ja mielenterveysongelmaisia! Ja kaikki tämä vaan sen takia kun ette olleet pienenä niiden kanssa himassa kuutta vuotta!
Kuinka monella kotona kasvatetulla 2-vuotiaalla on 11 kaveria, jotka hän osaa nimeltä? Kuinka moni kotona kasvatettu 2-vuotias osaa odottaa vuoroaan ja ottaa leikeissä huomioon muutkin lapset?
Kyllä se kuulkaa on niin, että tarhassa lapsi oppii leikkejä, lauluja, käytöstapoja, syömään, puhumaan ja sisäsiistiksi aivan samalla tavalla kuin kotonakin.
Tarhatädit välittävät lapsista ja antavat yksityistä aikaa jokaiselle. Jokaista tätiä kohden on maksimissaan neljä lasta. Ja koska lapsillakin on poissaoloja, tulee helposti tilanteita, että hoidettavia lapsia riittää juuri ja juuri kaksi hoitajaa kohden!
Olisipa kiva nähdä tutkimus, jossa osoitetaan varhaisen tarhassaolon (alle 3v) ja myöhempien aikakausien ongelmien välinen yhteys... Joopa joo.
-Eikös tutkimuksia ole tehtykin ja tultu tulokseen että alle kolmi v.on koti hoito paras ratkaisu.
En tuomitse tarhassa olevien vanhempia,no vauvan vientiä en ymmärrä,ellei ole esim:sairaudesta kyse,en työ kiireiden takia!Mutta ne 11 kaveria?kuten koulussakin,kaikkihan eivät ole kavereita,ja näin puistoissa,ulkona ynm.2,vuotias astelee vasta vauvan kengistä pieneksi leikki ikäiseksi,minusta ei vielä paljoa tarvitse osatakaan,yleensäkin 2 vuotias on oma herransa,voimat menee elämän opetteluun,ja siinä ei jää paljon tilaa muille,ja 2 vuotias yleensäkin on aika (helppo ja aurinkoinen,muuttuen kyllä sitten 3 vuotiaana,että se on minusta lähinnä ikä kysymys,ei sen missä lapsi on.no tottahan se on tarhassa ei aika tule pitkäksi,on hyviä puolia on huonoja,mutta tahdon heittää ilmoille kysymyksen,jota välistä mietin että miten se on näin?perhe esim 1 lapsi ja vanhemmat suht hyvin tienaavia,sanovat ettei ole varaa jäädä kotia.no toinen vaikka 2 lasta,pienemmät tulot miehellä,kun naapurin,asunto ynm kulut samat perjeillä,jää kotihoidontuella kotia,ei siinä rikastu mutta just pärjää.No miksei toinen perhe pärjää?samalla tuella,pienemmällä lapsmäärällä,ja toisen palkka isompikin,no en oikein osaa laskea tota kuviota?paitsi että totuushan kuitenkin luulisin se että ei jaksetakaan olla kotona lapsien kanssa,tai muu rahallinen ahneus,koska ns:köyhemmät hoitavat lapsensa kotona,rikkaammat ei,ja rikkaimmillahan luulisi olevan enemmän varaa/säästöjäkin? no kunhan kysyin.
Asia taitaa olla juuri niin, että jos pienenä oppii tuntemaan käytökseltäänkin erilaisia lapsia, on vanhempana (koulussa) helpompi olla monelle kaveri.
Leikki-ikäisen pitäisi pystyä leikkimään kenen tahansa leikin säännöt tuntevan lapsen kanssa. Koululaisilla on usein ennakkoluuloja toisesta jo ulkonäön tai vaatetuksen perusteella, mutta niitä ei pitäisi olla vielä hiekkalaatikkoikäisellä!
Juuri tarhassa lapselle opetetaan, että kaikki saavat leikkiä, kaikkia täytyy sietää ja kaikille ollaan kaverina. Kotipihan hiekkalaatikolla tämä ei aina onnistu, syynä joko lasten vähyys tai vanhempien suorittama kavereiden "valikointi"...
Tarhatätien mukaan suurimmat hankaluudet tulevat juuri niiden lasten kanssa, jotka tulevat tarhaan vasta 3-vuotiaana tai myöhemmin. Nämä lapset ovat tottuneet saamaan "kuun taivaalta", ja ovat äärettömän riippuvaisia äidistään/isästään. Näille lapsille ryhmässä toimiminen on vaikeaa ja sopeutumisvaikeudet näkyvät kiukutteluna ja jopa toisten kiusaamisena.
Olen myös kuullut lasten hoidosta tehdyistä tutkimuksista, mutta kovin helposti niitä (tai edes niiden viitteitä) ei löydä internetistä. Jos joku tietää jonkun tutkimuksen tai tutkimuksen tekijän nimeltä, kerro ihmeessä!
on kovin ruusuinen kuva siitä, kuinka monta lasta yhtä tarhantätiä kohden on. Lain mukaan ryhmässä pitää olla yksi aikuinen 7 (seitsämää) lasta kohti. Ja kun useimmat lapset ovat tarhassa kymmenen tuntia (klo 7-17) ja tädit vain kahdeksan enimmillään, tulee useinkin tilanteita, että lapsia on yli seitsämän yhtä tätiä kohden. Eikä silloin alle kolmevuotiaan kohdalla voida puhua yksilöllisestä ja lapsen tarpeet huomioonottavasta hoidosta.
Tietysti, jos isin mielestä on ihanne se, että kaikki robotin lailla toimivat saman kaavan mukaan ja ovat siis "helppoja", on päiväkoti tosi hyvä ratkaisu. Mutta silloin on orwellilainen maailma pian uhkaamassa. Mutta kaipa päättäjät siihen tähtäävätkin, kun kaikki vauvasta asti tasapäistetään ja opetetaan valvontaan, jonotukseen ja auktoriteettien sokeaan tottelemiseen!
-No olen itse täysin erimieltä jos nyt sitten luokitellaan lapsia(yli kolmen on hankala? no olen kokenut päinvastaista,olen kuullut toista, perhepäivähoitajilta kuullut kuinka hankalaa on pienen kanssa joka ikävää itkee,eikä ymmärrä missä vanhemmat ovat? Eikö lapsi saisi olla 3 vanha riippuvainen vanhemmistaan? huolestuttavaa! 3 v.on vielä pieni, ei pienen lapsen tarvitse ollakaan suuri ja rohkea! kyllä lapsi ehtii kun on pakko rohkaistua jossain iässä. tarha on tietysti monenkin kohdalla suositeltavaa,kuten vaikka alkoholismi perhe jne. en tuomitse muutenkaan, mutta en usko tarhan tätejen puhuneen moista? koska heidän täytyisi olla ammattitaitoisia? ei luokitella lapsia helpot/vaikeet! eikä pidä unohtaa tätäkään,kaksi vuotias on yleensäkin luonteeltaan aurinkoinen,hyvinkin joustava, kahden vanha ei vielä osaa kunnolla kertoa jos jotakin ikävää sattuikin, näin monesti pienten kohdalla voi helposti tuudittautua tähän ruusuiseen kuvaan? kolmen vanha(tulet huomaamaan kyllä) kasvaa hiljalleen isoksi"se on vaikea ja kivuliaskin juttu lapselle,oli hän kotona tai hoidossa, alkaa hän eroa tekemään vanhempiinsa(yleensä pelokkaasti) kolmen vanha kokee monesti todella rajunkin uhma iän,uhmaikä on se joka tulisi käydä läpi olkoonki raskas juttu kaikille, sitä ei kuitenkaan tulisi ohittaa noin vain, koska jotain kielletään lapsen kehitykseltä silloin, 3,vuoden uhman jälkeen saakin vanhemmat/ympäristö nauttia ihanasta viisaasta 4,vuotiaasta joka on sinut itsensä kanssa. eli väitänkin että jos 3 vuotiaat ovat hankalia tarhassa? se johtuu suurilta osin iästä sen hankalasta vaihteesta, joka on vastassa oli lapsi missä vain! Se mitä en kirjoituksestasi ymmärrä/hyväksy" on ettei pieni lapsi saisi? ikävöidä vanhempiansa. ikävä on luonnollinen asia, suokaa se lapsillemme ikäväähän tuntee aikuinenkin? maailmasta on vain tulossa kovin kylmä/kova paikka jossa ei ole sijaa herkille eikä tunteille. Itse kuitenkin monen lapsen äitinä sekä lastentarhassa työssä olleena, suosin omilla lapsillani kotihoitoa jopa minun nelivuotiaallakin pienempien kanssa. Ja kantani on asiaan, kyllä ainakin alle kolmevuotias on pieni, ja laitosmaailma" on aika kovakin paikka,eikä ole aikaa ressusseja ottaa lapsi lapsena, kyllähän se pitkälle on yhteen muokkaamista! mutta mukavaa lauantaita ja perheen yhdessä oloa kaikille!
Mua sit nyppii ihmiset, kun eivät osaa pieninpiäkään oikeinkirjoitussääntöjä välimerkeistä puhumattakaan. Ei noista kirjoituksista saa mitään selvää: Lauseet alkaa pikkukirjaimella, välistä puuttuu pilkut, ei pisteitä, ei kysymysmerkkejä, jne. En tosiaan ole mikään pilkunnussija, mutt lukekaa tekstinne ennenkuin laitatte ne eetteriin ja tsekatkaa ne virheet. Asiat hämärtyy kun teksti on kirjoitettu väärin!!!
Itse asiaan miten?
No joo. Oma lapseni on kaupungin päiväkodissa, jossa on maksimissaan 4 lasta aikuista kohti.
Useimmat lapsetko tarhassa 10 tuntia!? No ohhoh! Omien havaintojeni perusteella lapset ovat keskimäärin n. 6 tuntia päivässä tarhassa, josta siitäkin menee päiväuniin yli kaksi tuntia. Monet lapset ovat sen lisäksi vielä 4 päiväisellä viikolla...
Lapset eivät toimi robotin lailla tarhassa eivätkä kotona. Päiväkodissa lapset leikkivät ulkona, leikkivät sisällä, laulavat, piirtävät ja lukevat satuja, jos niin haluavat. Jos eivät halua, ei ole pakko. Tutustukaa päiväkoteihin, ennen kuin alatte yleistämään. Jos jossain kuitenkin on "laitosmainen" päiväkoti, älkää vieko lastanne sinne. Helppoa, eikö?
Kaksi viimeistä lausetta menevätkin jo pahasti "salaliittoteorioiden" puolelle.
Vastauksia:
1. Lapsi saa olla riippuvainen vanhemmistaan, en ole sitä kieltänytkään.
2. Tarhan tädit ovat todellakin sanoneet 3-vuotiaan olevan hankalassa iässä tarhan aloittamisen kannalta. Jos et usko, niin en voi sille mitään.
3. Tottakai lapsi saa ikävöidä vanhempiaan. Missä kohtaa tekstissäni mainitaan toisin?
"maailmasta on vain tulossa kovin kylmä/kova paikka jossa ei ole sijaa herkille eikä tunteille" Joo joo. Ja päiväkodissahan onkin kalterit ikkunoissa, peltimukit, yhtenäiset vaatteet ja tunnistusnumero tatuoituna niskaan.
Onse hienoo kuulla että teidän kaupungissa on lapset etupäässä vain 6 tuntia päiväkodissa ja 4 päivää viikossa ja kaikki vielä mallikkaasti (niinkuin entisessä Neuvostoliitossa.)
Joo kyllä meidän lapsien päiväkotiaika on ollut aina yli 9 tuntia ennen kuin olemme päässeet hakemaan heidät. Työmatkoihin jo menee yli puoli tuntia / suunta.
Onneksi vaimoni hoisi molempia lapsia viiteen ikävuoteen saakka kotona !
Kyllähän ne päiväkodit ovat hyviä paikkoja, mutta kyllä se paras paikka pienelle lapselle on oma koti ja vanhemmat !
Kyllä ne lapset saavat riittävästi kavereita vaikka ovat kotonakin pienenä ja koulussa niitä kavereita tulee koko ajan lisää.
no hups,kyllä on lyhyt työpäivä sitten vanhemmilla noin yleisesti.Suurimmalla osallA liene työmatkatkin? eli työpäivä 4-5 tunnin pituisia? ja 4 päivää viikossa? hym elääkö sillä? kuulostaa vähän.......Vaa kyllähän minäkin voisin lapsen viedä päiväkotiin vain kamui tapaileen elikkä jonku tunnin oleiluu ja päikkärit! Kyllä kuulostaa vähäsen kaunistetulta!
No niin, tuota... Mistäs olette saaneet sen käsityksen, että kaikki tarhassa olevien lasten vanhemmat käyvät töissä? Kyllä työttömät ja vanhempainlomalaisetkin saavat viedä lapsensa tarhaan...
Koittakaa nyt hiukan tsempata... Jos lapsi on 6 tuntia tarhassa, ei se tarkoita sitä, että vanhemmat ovat 6 tuntia töissä. Oletteko koskaan kuulleet, että toinen vanhemmista menisi aikaisemmin töihin (ja myös pääsisi aikaisemmin) kuin toinen...?
lapsen tarhapäivän pituus on 6 tuntia! Ja muuten henkilökohtanen mielipiteeni on kyllä ehdottomasti se: Vanhemmat/vanhempi kotona,ja muksut tarhassa ei ole oikein,viedään hoitopaikkoja niiltä jotka tosiaan tarvitsevat, ja miksi kotona oleva vanhempi ei voi hoitaa edes lastansa???????? En koskaan ole ymmärtänyt tätä ajatusmaailmaa,penskat tarhaan ja vanhemmat kotia, tai toinen syntyy ni viedään vaikka se pari vuotias tarhaan(ikäänkuin pois jaloista) Katson sen jo toisen lapsen hylkimiseksi.
Puhut täyttä asiaa !
Jos lapsia hankkii, niin niitä pitää hoitaa kotona, etenkin jos vanhemmat ovat kotona päivisin.
Tähän pitää saada lakimuutos, sillä jos äiti ja/tai isä on kotona, niin lapselle ei saa antaa hoitopaikkaa.
Muistakaa, että yksi päivähoitopaikka maksaa kaupungille 9.000 - 11.000 Euroa vuodessa !!!!
Eli ne äidit/isät jotka hoitavat omasta aloitteestaan lapsiaan kotona, säästävät myös meidän verorahoja. Käsittämätöntä on vain se, ettei 3-vuoden jälkeen voida enää maksaa n. 300 euron tukea, vaikka tämä systeemi säästäisi rahaa.
En tarkoita mollata pienempi tuloisia,mutta työtönhän on yleisestikin pieni tuloinen=ei ole hoitomaksujakaan.Niin tässä itse mietin parhaillani mitähän tekisi kahden "riiviön"kanssa,nyt on kolmen vuoden iät saavutettu,tarha hoito ei vielä innostaisi,mutta ei toi kaupunkimme paljoa vaihtoehtoja anna,loppuu se pienikin markoissa 3000mk/kk jonka olen kahden pienen eli alle kolmivuotiaan kotihoidosta saannut.Ja paljon on kalliimpaa jos kaksi veisin tarhaan.Taidan tyytyä kuitenkin köyhempään oloon ja jatkaa kotona,lapset kolmivuotiaat ovat aika pieniä vielä.
-kyllä teidän kuuluu lapsenne ihan itse hoitaa.
Ei se työpaikan hakeminen vaadi tarhapaikkaa!
-Kunhan laiskottelette,ettekä juuri lapsistanne välitä?ps:Sairaus on tietenkin asia toinen!
Hoidin lapsiani kotona 11 vuotta mielelläni,
mutta siihen oli syynsä. Lapseni olivat hyvin
allergisia. Hoitoon vienti ei olisi onnistunut.
Silti hoidin heitä mielelläni ja olisin tehnyt
sitä vielä pidempäänkin jos olisin voinut.
Laiska en silti ollut. Tein töitä iltaisin,kun
mieheni tuli töistä. Päivällä hoidin kaikki
kotihommat ennen lähtöäni. Lapset viihtyivät
niin hyvin kotona, etteivät enää olisi tarhaan
suostuneet lähtemäänkään. He kun osasivat jo
asiansa kertoa itse. En ole katunut päivääkään
tätä asiaa. Sitä kadun, etten ollut vielä
yhtä vuotta pidempään kotona. Mieheni käski
minun mennä koulutustani vastaavaan työhön, eikä
iltatyöstä hankkinut kovin hyvin. Lapset ovat
tasapainoisia ja eteviä koulussa. He muistelevat
mukavia yhteisiä aikoja. Lapsilla ei ollut kotona
tylsää. He saivat nukkua tarpeekseen ja saivat
valita mitä päivällä tekevät. He tekivätkin vaikka
mitä johon tarhalapsilla ei olisi ikinä ollut
mahdollisuukia. Täytyy myöntää että joutenoloa
ei kotona oloaika ollut. Sain hyvän työpaikan
heti kun palasin virallisesti työelämään. Olin
kyllä opiskellut näinä "joutovuosina" hiukan
lisää. Olen edelleen töissä vakituisessa virassa
enkä ole ollut työttömänä tai sosiaaiavun varassa
päivääkään. Siinä teille valittelijat miettimistä!
Hienoa kuulla ! Olet loistava esimerkki kaikille lasten vanhemmille. Toivottavasti ihmiset vain ymmärtäisivät tämän. Olen varma, että lapsesi tulevat pärjäämään elämässä aina myös vaikeina hetkinä, koska ovat saaneet loistavan perustan.
Tosiasia on, että monet ovat todellakin kateellisia kotiäideille ja "pitävät" heitä mm.laiskoina, KÄSITTÄMÄTÖNTÄ.
Hyvää jatkoa sinulle ja perheellesi !
Hyvä kirjoitus, mutta yksi asia jäi mietityttämään... Kirjoitit: "He tekivätkin vaikka mitä johon tarhalapsilla ei olisi ikinä ollut mahdollisuukia. " Mitähän nämä teot olivat?
Yhdessä olo oman äidin tai isän kanssa