Jos kurssiin liittyy koe ja palautettavia tehtäviä ja molemmista arvosana 8,5 niin eikö kurssinumero silloin tulisi olla 9 koska 8,5 pyöristyy ylöspäin? Ja vaikka olisi pelkkä koe mistä 8,5 niin eikö silloinkin kurssista tulisi 9 koska ei voida laittaa arvosanaksi 8,5 tai 8?
Kurssiarvosanan määräytyminen
pohtijapertsapaa
15550
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei.
1) Muistele, mitä opettaja kertoi kurssin alussa arviointiperusteista. 2) Ne voi myös lukea lukion opetussuunitelmasta. 3) Käy puhumassa opettajan kanssa. Sinulla on oikeus saada tieto arviointiperusteden soveltamisesta sinuun. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629#L4P17
Tuntiaktiivisuus ja kotitehtävät varmaan vaikuttavat. Jos nukkuu tunnilla, 8,5 putoaa luultavasti (opettajasta riippuen) kasiksi.
Miten 8,5 voisi olla 9? Siinähän on saavutettu 8 kokonaista ei 9. Ilman muuta oikea lopputulema on 8.
Siten että 8,5 pyöristyy ylöspäin ainakin minun tuntemieni pyöristyssääntöjen mukaan. Lisäksi kurssien arviointiperusteita on tullut kuultua enemmän kun tarpeeksi.
Niinhän ne hinnatkin pyöristetään kaupassa. 8,5 € pizza maksaa 9 €.
Korkeushyppääjä hyppää 2,5 m korkeutta. Tulokseksi tulee 3 m.
Jep, ja siihen hyppyosaaminen päälle ja positiivinen käytös hyppyjonossa niin tulos on 4 m.
:D
Ei kurssiarvosana määräydy pelkän kurssikokeen perusteella. Jos oppilas saa kokeesta 7, opettajalla voi laskea tai korottaa numeroa yhdellä: eli arvosana voi olla 6,7 tai 8.
Tähän vaikuttaa se miten työskentee tunnilla ja miten tekee kotitehtävänsä. Pistokokeet ja läksynkuulustelut otetaan huomioon myös.
Numeron määräytymisessä otetaan huomioon myös ennustearvo. On tietysti mahdollista, että kykysi eivät tulevaisuudessakaan riitä siihen ysiin. Numerot välittävät viestiä seuraavaan oppilaitokseen ja kertoo miten hallitset kurssin myös tulevaisuudessa. Miksi niitä numeroita muuten annetaan!
Opettajat jakelevat numeroita ihan pärstäkertoimen mukaan. Niin se on aina ollut ja tulee olemaan, jos oppilaat ja heidän vanhempansa puutu asiaan.
Opettajalla oikeus nostaa tai laskea jopa kaksi numeroa pärstäkertoimen eli ns. tuntiaktiivisuuden mukaan.
Ylioppilaskokeessa saavat oikeutta ne, joista opettajat eivät pidä. Esimerkiksi open lellikki kirjoittaa vain C:n aineesta, jossa ope antanut kympin. Samasta aineesta toinen saman open opissa ollut kirjoittaa L:n, vaikka open arvion mukaan vain 7-8:n arvoinen osaaminen..
"Opettajalla on oikeus nostaa tai laskea jopa kaksi numeroa pärstäkertoimen eli ns. tuntiaktiivisuuden mukaan."
Tuo ei pidä paikkaansa. Opettajalla on oikeus nostaa tai laskea numeroa vain yhdellä ja oppilaalla/huoltajalla on aina oikeus pyytää arvosanan virallista tarkistusta.
Silloin opettaja joutuu perustelemaan viranomaisille miten on päätynyt kyseiseen arvosanaan. Jos viranomaiset ovat samaa mieltä, arvosana jää voimaan, jos ovat eri mieltä arvosanaa muutetaan.
Mihinkään ei ole kirjattu sitä, minkä verran opettaja voi kurssiarvosanaa tehdessään poiketa kurssikokeen tai -kokeiden arvosanasta. Arvosteluperusteista on olemassa opetushallituksen ohjeistus. Jo pitkään huolellisuus on arvioitu oppiaineen sisällä. Niin ollen myöhästelyt, oppimateriaalien tai läksyjen "unohtamiset" ja tuntikäytös sekä -aktiivisuus vaikuttavat kyseisen aineen arvosanaan.
"Numeron määräytymisessä otetaan huomioon myös ennustearvo."
- Kurssiarvosanan ei ole tarkoitus sisältää mitään tulevaisuuden odotuksia, se on kulloisestakin kurssista saavutettu arvosana. Ihan mahdotontahan opettajan olisikaan arvioida, mitä oppilas tai opiskelija tulee vastaisuudessa oppimaan!
Jokaisella oppilaalla tai opiskelijalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus pyytää opettajalta selitystä, miksi kurssiarvosana on se, mikä on. Kenenkään muun arvosanojen perusteet eivät ole julkista tietoa. On myös mahdollista pyytää arvosanan muuttamista virallista tietä. Näitä tapauksia on erittäin vähän ja useimmiten arvosana ei muutu.
"Opettajalla oikeus nostaa tai laskea jopa kaksi numeroa pärstäkertoimen eli ns. tuntiaktiivisuuden mukaan."
- Missään ei ole määritelty, monellako numerolla kurssiarvosana voi poiketa koearvosanasta. Eräs kollega määritteli pärstäkertoimen oppilaille aivan oikein: Se ei tarkoita sitä, kuinka kuinka kaunis oppilas hänen mielestään on. Se tarkoittaa tuntikäytöstä, huolellisuutta, yrittämistä, aktiivisuutta ja asennetta.
Saksaa opettava kollega sai lopulta tarpeekseen siitä, että oppilaat eivät vähääkään välittäneet isoista ja pienistä kirjaimista. Hän alkoi ottaa kokeissa ja sanastokuulusteluissa jokaisesta kirjainvirheestä 0,25 pistettä miinusta. Tämän hän kertoi oppilaille etukäteen moneen kertaan. Silti jotkut oppilaat ja myös joidenkin vanhemmat protestoivat - mutta ihan suotta. Äidinkielen opettajat kertoivat, että jo seuraavassa jaksossa näkyi, että saksanlukijoiden isojen ja pienien kirjainten virheet olivat vähentyneet radikaalisti.
Mistä ihmeestä ihmisille on syntynyt tuollaisia "ei saa laske kuin yhdellä" jne. uskomuksia. Joku eon Esson baarissa sanonut tietävänä ja toiset yhtä tietävät ovat uskoneet ja pikkuhiljaa tiedosta on muodostunut ehdoton fakta.
en ota kantaa peruskoulun tilanteeseen mutta ammatillisella puolella pidin selkeää linjaa: Kokeesta x, kurssin numeroksi x. Vaikka opiskelija olisi käynyt näyttäytymässä vain kokeessa. Minkäs minä sille voin jos joku osaa asiat. En pidä itseäni niin tärkeänä, että minua pitäisi käydä usean viikon ajan säännöllisesti katsomassa. Ja osaamista minä kuitenkin opetin. Monet kävivät töissä opintojen ohessa, joten soin heille sen mahdollisuuden.
Tiedän senkin, että moni nykyperuskoululainen on sitä mieltä, että jos saa okeesta nollan (=) mutta on ollut jokaisella tunnilla (räpläämässä kännykäänsä), niin vähintää 2 (asteikko 0-3) tulee numeroksi. Mistä tällainen ajattelumalli on opittu? Peruskoulusta?