Veljeni perheessä aviopuolisot tekevät kaiken yhdessä.
He menevät töihin yhdessä. He tulevat töistä yhdessä. He laittavat ruokaa yhdessä. He pohtivat kasvatustilanteita yhdessä (murrosikäiset lapset nyt). He pesevät pyykin yhdessä. He siivoavat yhdessä. Veljeni ei harrasta mitään erityistä, mutta hän on vaimonsa kuskina kun tämä menee harrastuksiin, odottaa paikan päällä kunnes vaimo taas tulee. Hän vie vaimon kampaajalle, hierojalle,kauneussalonkiin, vaateostoksetkin tehdään yhdessä.
Hän ostelee vaimolleen kalliita kaulariipuksia, timanttisormuksia ja yhteisiä matkoja merkkipäivinä.
HE OVAT JUMALAUTA AINA KYLKI KYLJESSÄ!! Odotan koska menevät samaan työpaikkaan, että saavat olla sielläkin YHDESSÄ.
En ole tavannut veljeäni 20 vuoteen niin, että vaimo ei olisi mukana ja kuulemassa jokaista sanaa. Hemmetti! Se nainen on vienyt veljeni!
He menevät töihin yhdessä. He tulevat töistä yhdessä. He laittavat ruokaa yhdessä. He pohtivat kasvatustilanteita yhdessä (murrosikäiset lapset nyt). He pesevät pyykin yhdessä. He siivoavat yhdessä. Veljeni ei harrasta mitään erityistä, mutta hän on vaimonsa kuskina kun tämä menee harrastuksiin, odottaa paikan päällä kunnes vaimo taas tulee. Hän vie vaimon kampaajalle, hierojalle,kauneussalonkiin, vaateostoksetkin tehdään yhdessä.
Hän ostelee vaimolleen kalliita kaulariipuksia, timanttisormuksia ja yhteisiä matkoja merkkipäivinä.
HE OVAT JUMALAUTA AINA KYLKI KYLJESSÄ!! Odotan koska menevät samaan työpaikkaan, että saavat olla sielläkin YHDESSÄ.
En ole tavannut veljeäni 20 vuoteen niin, että vaimo ei olisi mukana ja kuulemassa jokaista sanaa. Hemmetti! Se nainen on vienyt veljeni!
Vastaukset 29
Vanhimmat
he vessassakin yhdessä?
..niin mustasukkaisia toisistaan, etteivät voi laskea hetkeksikään toistaan silmistään??
Jos vaikka jompi kumpi on pettänyt joskus, siitä tämä kyyläys?
Luulisi että alkaisi painostaa tuollainen suhde.
Jompi kumpi on sairaalloisen mustasukkainen, tai sitten molemmat. Itse en jaksaisi noin tiivistä suhdetta. Suhteessa pitää olla tilaa minun mielestäni.
joskus ahdistaa kun näkee parin joilla jopa samanlaiset lenkkipuvut?En voisi elää niin lähellä toista,mutta mustasukkaisuus on kyllä aika kavala ja näyttäs tässäkin olevan taustalla.
Tunnen ihan samanlaisen pariskunnan kuin mistä kerroit, mutta kaiken tuon lisäksi nämä myös puhuvat samaan aikaan päällekkäin samasta asiasta. Se on hei taidetta! Siis puhua hieman erilaisilla lauseilla ja päästä loppuun just samanaikaisesti. Sitte nää Tiku ja Taku jää silmat napillaan tuijottaan ja odottaan vastausta!
Heidän kohdallaan ei taatusti ole kyse mustasukkaisuudesta, vaan kyse on tästä mannapuuro/mansikka-jutusta. =)
mannapuuro ja mansikka. Minun ystävättärelläni on niin mustasukkainen poikaystävä, etten voi edes kirjoittaa kirjettä koska mies lukee sen, ellen erikseen vannota että kirje on vain naiselle. Samoin ystävättäreni pyysi minua piilottamaan henkilökohtaiset valokuvat ja kirjeet, kun he tulevat kylään, muuten tämä sulhanen käy kaiken läpi. Emme koskaan voi jutella kahdestaan, mies on lähes aina läsnä. Silti he pitävät kovasti toisistaan, ja ymmärtääkseni nainen haluaa, että he tekevät kaiken yhdessä. Tai sitten hän on vain tottunut (totutettu) asiaintilaan.
Mulla on tuon tyylinen tuttava pariskunta.
Mies oli niin äärimmäisen mustasukkainen että ei antanut naisen menneä mihinkään yksin, vakoili ja kyyläsi kampaamon ulkopuolellakin.
MUTTA MUTTA!!! Sillä miehellä itellään olikin toinen nainen. Kävi panemassa sitä työ aikana vaimoltaan salaa. Joku yksinäinen koti rouva se oli.
oma sisareni on samanlaisessa tilanteessa kuin nimimerkin Duon ystävätär. Edes tässä yhteydessä en voi kaikkea haluamaani kertoa siinä pelossa, että jompikumpi heistä sattuisi tällä palstalla käymään... Käsittääkseni eivät yleensä käy kumpikaan; ainakin sisareni on - kuten Duokin sanoi, alistunut/alistettu osaansa ja niin tunnollinen perheenemäntä, etten ainakaan hänen usko edes harkitsevan täällä pyörimistä. Miehestä ei niin takuuseen menisikään. Siksi varovaisuuteni...
Erona Duon tarinaan ovat kaksi seikkaa: he molemmat ovat samassa työpaikassa, ja heillä pelkästään vaimo hoitaa kaikki kotityöt miehen katsellessa telkkaria sohvalla!
Kyllä joskus suututtaa, raivostuttaa ja on paha mielikin, kun oman sisarensa kanssa ei mistään asiasta voi rauhassa jutella. Lisäksi sisarestani on kylläkin miehen kanssa yli 20 vuotta oltuaan muotoutunutkin sellainen, että hän antaa ymmärtää ettei hänellä mitään tarvetta kahdenkeskisiin jutteluihin ole = tarvetta purkaa itseään koskaan millään tavalla! Huh.
Mitään yli 20 vuotta vanhaa juttua en myöskään sanallakaan arvaa mainita; mies on joskus jonkun tällaisen vanhan jutun takia lyönytkin sisartani! Kysymys oli ainakin joskus siitä, että sisareni teni-iän ihastus oli hakenut sisareni puhelinnumeron käsiinsä ja soittanut hänelle. Siis kaveri, jonka kanssa sisareni ehti seurustella ennen kuin edes tunsi tätä aviopuolisoaan. Käsittämätöntä!
Kaiken huippu lienee, että eräs sisareni vanhoista ihastuksista on nykyisin julkisuuden henkilö ja aika tavalla esillä telkkarissa... Siis edes tätä henkilöä ei isommassakaan porukassa voi sanallakaan voi mainita!
Monet kerrat olen pyytänyt sisartani mukaan esimerkiksi opiskelemaan kieliä tai jotakin muuta, mutta hän yrittää uskotella minulle ettei häntä kiinnosta... Tiedän ilman epäilyksiäkään että hän valehtelee!
Kyllä vahvasti olen minäkin siis sitä mieltä, että taustalla tuon veljenkin perheessä on tämä sairaalloinen mustasukkaisuus!
Jos tällaisissa tapauksissa molemmat puolisot ovat aidosti onnellisia, eihän yhdessä tiiviistikin roikkumisessa mitään pahaa ole - pahaksi tilanteen itse näen silloin, kun jompikumpi selvästi kärsii tilanteesta vaikka ei sitä myönnä...
Kahleet eivät pidä avioliittoa koossa. Langat, ohuet langat sitovat ihmiset yhteen vuosien mittaan. Se saa avioliitot kestämään, pitävämmin kuin intohimo ja seksi. Langat jotka eivät koskaan saa vahvistua kahleiksi.
Avioliitossa ei pidä pakottaa toista-- on pakotettava itseään.
Saattaa veljesi ajatella niinkin, että ellei hänellä olisi vaimoaan, hän ei kestäisi avioelämää.
Mukavaa alkanutta vuotta vaan, kaikille.
todellista yhdessä viihtymistäkin olla. Minulla on asiakkaana 80v. mies, joka eli kertomansa mukaan täysin kahdestaan vaimonsa kanssa lähes 60 vuotta. Heillä oli yhteinen kauppa, joten työssäkin oltiin yhdessä.Illat he viettivät kotona "pussaillen", joskus menivät Espalle kävelylle tai teatteriin. Lapsia ei ollut. Upeita koruja ja turkkeja mies osteli vaimolleen merkkipäivinä. Vaimon sairastaessa mies kävi sairaalassa joka päivä, nyt hautausmaalla. Nyt hän on täysin yksin, me ammattiauttajat vain pidämme yhteyttä.
Olen samaa mieltä, tosi hienosti oivallettu ja sanottu. Ja vielä se toisen kunnioitus...
Kylläpä tekstistäni tuli pitkä! Ehkä syynä oli juuri se, että tunnistin sisareni heti noista muutamista jutuista...
Pyydän anteeksi sitä, että sekoitin siinä välillä nimimerkkien Duo ja Pekka kirjoitukset, mutta haitanneeko tuo...? Asian ydinhän on joka tapauksessa sama.
Inhottava tilanne muuten tällainen, että jo nyt olen huolestunut siitä, että jutun kirjoitin; koko ajan mielessäni pyörii pelko, että jompikumpi siitä poppoosta käy täällä tunnistamassa kertojan... Voi vee.
Rudille terkkuja: sua kaivattiin tuolla alakerrassa... sirkku:)
Kyllä suunnaton vaimon kyysääminen ja kyyditseminen kaupasta kampaajalle, on mustasukkaisuuden merkki. Kai nyt toinen hengittää saa sentään.
Ja kyllä niitä löytyy naisiakin, jotka vakoilevat miestään sairaalloisesti.
Meitä on moneksi.
se miesparka olla niin tossun alla, että ei
uskalla toimia yksin ollenkaan.
Mahtaneeko vaimo olla oikea pirttihirmu?
Veljenhän tuon luulisi tietävän.
Onneksi minun miehelläni on omia harrastuksia.
Niin myös minullakin, joten aina välillä otamme
etäisyyttä toisistamme. Se on kyllä tarpeen
näinkin pitkän avioliiton ollessa kyseessä.
Tuollainen kuvaamasi yhteiselo voi olla joillekin pariskunnille ihanteellinen toimintatapa, jos molemmat haluavat kyseisellä tavalla toimia.
Toisaalta jos tilanne johtuu siitä, että toinen haluaa valvoa toisen jokaista hengähdystäkin, niin seurauksena saattaa olla että henki loppuu ja rupeaa ahistamaan ja seurauksena on ero.
Toivon, että veljesi tapauksessa se on tämä auvoinen lempi, joka saa hänet seuraamaan puolisonsa jokaista askelta.
Tuo on varmaan ääripää sille, että jotkut avioparit eivät tee juuri mitään yhdessä, eivät ainakaan taloustöitä. Tässä ei voi ainakaan sanoa, että mies ei tee mitään, siinä mielessä positiivista.
Jos he ovat tyytyväisiä tilanteeseensa, ei pitäisi haitata muita. Mutta tiedän että haittaa. Haluan itsekin tavata esim. sisaruksiani ja tuttaviani joskus ilman, että mukana on "koko suku".
Ei varmaan ole kysymys samanlaisesta pariskunnasta.
Vanhempani olivat just samanlainen pariskunta, he olivat aina yhdessä. Eivät kaivanneet muita ihmisiä.
Tuntui että me lapsetkin oltiin tiellä. He kyllä viihtyivät aidosti keskenään.
Jospa se veljesi on vain yksinkertaisesti joutunut tossun alle.Ajattelee,että parempi tossun alla kuin taivas alla. Saattaapi vaimo olla sen verran topakka, että on käsittänyt asian niin, että hän omistaa miehensä ja hänen elämänsä ja ajatuksetkin.Saattaa alkaa nalkutus jos ei tottele.Taikka voihan asia olla niinkin, että veljesi on se ite iso pomo tässä perheessä. Ulospäin ei tällaisissa tapauksissa saa missään nimessä näyttää mitään ongelmaa. Meistä ei kukaan tiedä mitä toisten perheiden sisällä tapahtuu.
Oletko heille kateellinen . vaikea kestää se että joillakin sujuu parisuhde yhdessä .
Ei kannata kadehtia voit ihan samanlaisen elämän itsellesi hankkia jos vain haluat .
Anna toisten elää mikä on heille hyväksi ,sinä elät omaa elämää ja teet siitä omanlaisen .
Ihmiset on erilaisia ikuisesti toiset tykkää olla yhdessä aina ja toiset haluaa enemmän sitä omaa yksinoloa ,mutta kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä miten on elettävä jokainen niinkuintuntuu olevan juuri hänelle parasta .
Ei sinun tarvitse elää heidän elämää keskity omaan
noita juttuja...
Aika repiviä mustasukkaisuusliittoja tuntuu tämäkin pieni maa olevan pullollaan...
Luin todellakin kaikki nuo kertomukset ja kannanotot. Kaikki jutut oikeastaan ymmärsin - siis kertojien kannalta. Yhtä en kuitenkaan.
Tämä yksi oli sinun kannanottosi: Mitä se sinua haittaa...
Jos ylläoleva juttu pitää todella paikkansa, etkö yhtään pysty ajattelemaan asiaa veljen kannalta? Veli ehkä haluaisi edes joskus jutella kahdestaan veljensä kanssa, lähteä pelaamaan yhdessä vaikkapa golfia tai katsomaan lätkämatsia tai mitä tahansa - kunhan vain saisi olla joskus veljensä kanssa kuin mies miehen kanssa!
Jokuhan valitti tuolla myös ettei saa sisarensa kanssa jutella kaikessa rauhassa. Ajattele asioita heidän kannaltaan.
Ajattele, kuinka pahalta - ilman minkäänlaista kateutta - voi tuntua se ettei ehkä ainoan sisarensa tai veljensä kanssa koskaan kahdestaan voi keskustella. Itseltäni on ainoa sisko kuollut muutama vuosi sitten, ja kaipaan häntä suunnattomasti. Hänen kanssaan oli hienoa jutella mistä tahansa asiasta.
Mukava oli lukea mielipiteitänne. Yllätyin kun tuli paljon vastauksia.
Kyseessä on minun ainut veli. Kyllä keskityn omaan elämääni ja omaan avioliittooni. Olisi vaan joskus mukava olla veljen kanssa niinkuin ennen vanhaan, muistella nuoruuden seikkailuja ja jutella vaikka vanhempien tilanteesta ilman että on kuulevia korvia ympärillä.
Viimeinen sysäys kirjoitukseeni oli se, kun soitin veljeni kännykkään, vaimo vastasi että kerro vaan minulle asiasi, välitän veljellesi viestin. Ja samana äivänä tapasin heidät kaupassa yhdessä, kun veljelleni oltiin ostamassa talvikenkiä ja vaimolle alusvaatteita. Sen jälkeen veljeni vei vaimonsa vesijumppaan ja meni itse uimaan samaan aikaan. Että semmoista.
Mutta eläköön elämäänsä, eihän sille mitään voi.
(ylimääräiset), siinä perusajatus oikeastaan olikin.
On paljon pareja, jotka aidosti viihtyvät keskenään. Mustasukkaisuudesta tai kahlitsemisesta ei aina ole kyse. Minä en silti voisi kuvitella sellaista elämää, haluan vastakaikua ajatuksilleni muiltakin kuin vain yhdeltä ihmiseltä. Ennen kaikkea se tuntuu kurjalta muista sukulaisista ja ystävistä, kun heidät tavallaan syrjäytetään. Entä kun jommastakummasta aika jättää, siis tässä parisuhteessa? Elämä on ollut vain toisen ympärillä, pudotus on varmasti raju. Haluavatko nämä ”syrjäytetyt” enää tulla hätiin tai halutaanko heitä silloinkaan?
Luulisi tuollaisen yhdessäolon ahdistavan!
Miten siinä voi hengittää?
ihmisistä paljastuu uusia puolia kun itsenäistyvät.
Itse asiasta tuli mieleen että harvoin minäkään olen tavannut veljeäni kahden kesken perheytymisen jälkeen vaikka välimme ovat oikein hyvät. Oikeastaan vain silloin kun molemmat katsoimme että naisväestä on vain haittaa asian hoitamiselle, vaikkapa vanhempien kuoltua jäämistöä jaettaessa. Meiltä se sujui leppoisasti, kinaa olisi varmasti tullut silloisten vaimojen osallistuessa.
Tuollainen tiivis suhde on mustasukkaisuutta, puolelta tai toiselta. Joku sen aiheuttaa, jos ei saa yhtään hengittää yksin. Vaimoni varmaan repisi minut kappaleiksi, jos kuljettelisin häntä kampaajalta kuntosalille, missä milloinkin liikkuu. Se on nääs silleen, että kun on pikkuisen erossa, on taas ihanaa olla yhdessä. kaipauksesta se rakkaus syntyy.
Ennen vanhaan kutsuttiin tommosia ukkoja Vihtoreiksi tai tohvelisankareiksi tai sitten tossun alla oleviksi. Nykyään ne on malliaviomiehiä, jollaiseksi vaimo on heidät kasvattanut ts. ei ole enää omaa tahtoa.
ovat vain pari jotka nojaa toisiinsa - jos he "seisoisi" erillään, jompikumpi kaatuisi..tai kumpikin.
Ajattelepa vaikka kahta vanhusta - avioparia, jotka kulkee käsikkäin - katsoessani heitä minulle on tullut tuo edellämainitsemani näkökohta mieleen.
nykyisin puolisot kasvavat erilleen, aiemmin he kasvoivat yhteen.
no ei voinu olla nauramatta ku yht äkkiä lukee tollasta (ei millään pahalla) mut on tommosia ihmisiä tutuissanikin on kuitenkin kummallista, ei taida paljon muita kuulua tuttavapiiriin, joka joskus voi tulla yksinäiseksi heille, olisi se hyvä edes sukulaisen kanssa saada puhuttua, kahdestaan