Mikä on merkitys saada maininta asiasta pöytäkirjaan?Johtaako se mihinkään?Vai onko se vain vanhojen kalkkisten tyyli hoitaa asioita,onko sillä mitään merkitystä,edistääkö se asioita?
pöytäkirja
antiikinaikaa
9171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Riippuu vähän, minkälaisesta asiasta ja minkälaisen merkinnän haluaa.
Jos puhut yhtiökokouksen tai hallituksen kokouksen pöytäkirjasta, niin ei sillä merkinnällä ole mitään merkitystä. Molemmissa kokouksissa asioista päätetään kuitenkin yleisesti enemmistöpäätöksillä.
Toista mieltä olevien pitää vain hyväksyä enemmistön kanta.
Jos ajattelet, että jotenkin tuolla merkinnällä väistät vastuuta, niin ei onnistu
Minä en väistele vastuuta,haluan nimenomaan pöytäkirjan teolla varmistaa ettei minua höynäytetä!
Jos asiasta on maninta pöytäkirjassa, siihen voi perustellusti palata: jos esim. pöytäkirjaan on kirjattu, että kolmen mahdollisen urakoitsijan tarjouksista tehdään puolueeton vertailu, jonka tulokset postitetaan osakkaille henkilökohtaisesti, ja kokouksen pöytäkirjan tarkastajat ovat tämän pöytäkirjan hyväksyneet, on kenellä tahansa osakkaalla oikeus vaatia luvattuja tuloksia jos niitä ei ole ko. päivämäärään mennessä heille toimitettu. Jos tätä lupausta/aietta ei ole kirjattu pöytäkirjaan, siihen palaaminen voi olla huomattavasti sotkuisempaa. Yleissääntönä sanoisin, että kaikki toimenpiteitä vaativat asiat tulisi vaatia kirjattavaksi pöytäkirjaan. Jos jotakin suullisesti luvataan, mutta ei haluta kirjata pöytäkirjaan, epäilisin välittömästi, että jossain haisee.
Tuo on lähinnä päätös käsiteltävästä asiasta. Ja noin se pitää kirjatakin.
Aloittaja luultavasti tarkoittaa, että on esimerkiksi toista mieltä jostain päätöksestä, ja haluaa siitä maininnan aa.
Nimenomaan vastuuseen joutumista voi välttää pöytäkirjaan merkityllä eriävällä mielipiteellä. Hallitus voi vuosienkin jälkeen joutua vastuuseen päätöksistään. Varsinkin vastoin lakia tehdyt päätökset saattavat joutua tarkempaan syyniin asioiden mennessä pieleen. Myös yhtiökokous voi tehdä lainvastaisen päätöksen, varsinkin jos isännöitsijä on lakia tuntematon tai paikkansa säilyttääkseen valmis sulkemaan silmänsä yhtiökokouksen tyhmyydeltä. Jämerä isännöitsijä estää laittomat päätökset.
Eriävä mielipide pöytäkirjassa vapauttaa vastuusta. Näin on todettu oikeudessa.
Jos taas eriävä mielipide osoittautuu myöhemmin typeräksi, niin ei sitä kukaan muista. Ja jos muistaakin, niin ei häpeä kauan kestä.
Siinäkin on sääntönsä:
"Eriävän mielipiteen jättämisen edellytys on, että on aidosti vastustanut päätöstä, siis äänestänyt sitä vastaan (tai vähintään tehnyt vastaesityksen, jos sitä ei kannateta).
Eriävän mielipiteen jättäminen on voimakas ja harvoin käytetty toimi. Se saattaa olla paikallaan neljänlaisissa tilanteissa:
1. Tehty päätös rikkoo lakia tai sääntöjä ja asettaa näin päätöksen tehneet juridiseen vastuuseen
2. Tehty päätös on periaatteellisesti väärä tai voimakkaasti ristiriidassa oman arvomaailman kanssa. Yleensä päätöksellä pitäisi kuitenkin arvioida olevan joko juridisia tai taloudellisia seuraamuksia.
3. Tehtyyn päätökseen ei ole valtuuksia, päätös pitäisi tehdä toisessa toimielimessä tai tilanteessa tai parempien tietojen turvin.
4. Tehty päätös sisältää vastuutonta rahankäyttöä ja vaarantaa tulosyksikön taloudellisen tilanteen.
Eriävä mielipide jätetään ilmoittamalla asiasta heti sen jälkeen, kun päätös on tehty ja puheenjohtajan on päättänyt ks. kohdan käsittelyn. Eriävän mielipiteen jättämisestä ilmoitetaan kokoukselle välittömästi kyseisen kohdan päättämisen jälkeen. Kokouksen aikana on tehtävä vähintään suullinen ilmoitus eriävästä mielipiteestä, mutta joko kokouksen aikana tai välittömästi sen jälkeen on myös tehtävä kirjallinen ilmoitus eriävästä mielipiteestä. Kirjallinen versio toimitetaan kokouksen sihteerille liitettäväksi kokouksen pöytäkirjaan. Kirjallisessa eriävässä mielipiteessä on myös hyvä perustella lyhyesti, miksi haluaa ehdottomasti sanoutua irti kaikesta kyseisen kohdan aiheuttamasta juridisesta ja/tai taloudellisesta vastuusta"
Eu-kilpailulainsäädäntö jo vaatii kilpailuttamaa kaikki vähänkin isommat urakat. Samoin myös tekee asunto-osakeyhtiölaki. Ongelma onkin siinä minkä suuruinen urakka katsotaan kilpailutettavaksi. Vähintäänkin kaikki yli 5000-10000:-euron korjaustyöt on syytä kilpailuttaa huolella ja asianmukaisesti kaikilta osin.
Lainsäädäntö velvoittaa kilpailuttamaan julkisrahoitteiset urakat. Yksityiset tahot joihin myös taloyhtiöt lasketaan eivät ole lainsäädännöllisesti velvoitettuja kilpailuttamaan yhtään mitään.
Poikkeus on hissiurakka johon taloyhtiö saa 50% rahoituksen ARAlta - tällöin siitä tulee julkisrahoitteinen hankinta.