Paremmat ihmiset,
kertokaa kokemattomalle, voiko merivedessä ajetun veneen siirtää ongelmitta käytettäväksi makeassa vedessä eli merestä järvelle?
Myynti-ilmoituksissa mainitaan aina moottorin jäähdytyksen yhteydessä joko meri- tai makeavesi. Oletan, että juuri siksi, että ei sekoitettaisi - vai?
Nopeasta tiedosta kiitollisena
Ummikko lammikkoon
kertokaa kokemattomalle, voiko merivedessä ajetun veneen siirtää ongelmitta käytettäväksi makeassa vedessä eli merestä järvelle?
Myynti-ilmoituksissa mainitaan aina moottorin jäähdytyksen yhteydessä joko meri- tai makeavesi. Oletan, että juuri siksi, että ei sekoitettaisi - vai?
Nopeasta tiedosta kiitollisena
Ummikko lammikkoon
Vastaukset 22
Vanhimmat
Olet oikeilla jäljillä. Jos nyt satut ostamaan merivesijäähdytyksellä varustetun veneen, sinun on mentävä hakemaan hyvin varustetusta venetarvikeliikkeestä merivesi-makeavesimuunnin. Kun lisäät sen vesikiertoon, on homma taas pulkassa. Ammattitaitoinen myyjä auttaa valitsemaan oikeankokoisen muuntimen ja kertoo hyvät asennusvinkit.
Kun menet hakemaan muuninta, niin tuotko mulle puolikkaan pullolla vikkeen puristuksia, maksan kyllä.
Moniko pyttyinen vikke on kyseessä ja paljonko puristuspaineet? Mittaisitko! Tämä olisi tiedettävä, että osaan tuoda sopivan määrän puristuksia.
Kaksi pyttyähän tuossa on ja kaakkeja joskus oli 17. Jep peukalolla tulpanreijästä mittasin, ja pikkusen enemmän saisi olla.
Tuo neuvo kuuluu samaan kastiin kun Laivastossa 1960 luvulla. Kehoitettiin hakemaan sumuharavaa tai Paraistenportin avainta.
Ei tarvii mitään muunninta.
Aloitus oli trolli.
ei ollut trolli vaan ihan aito kysymys
ihmettelenpä, miksi aloittelijaa ei voi ottaa vakavasti.
Olen uinut uimapuvullani viimeksi meressä. Pitääkö sille tehdä jotain jos haluan seuraavaksi uida järvessä?
Kyllä! Se pitää huuhtoa, mielellään pestä, jotta mahdollisesti puhtaat järvet eivät saisi batkeereita itseensä.
Puhtaassa järvessä ulkoperäisten bakteerien suuri kasvu voi johtaa järven eliökannan laskuun.
Elkee aina illistelkö asiallisillekin kysymyksille. Tämäkin oli aivan järkevä kysymys. Aihe on ollut paljonkin laituriparlamenteissa esillä. Kysymys on siis epäilystä että merivedesssä ajetuissa raaka(meri)vesijäähdytteisissä koneissa mahdolliset syöpymäreiät pysyisivät edelleen tukossa kunnes sitten makea(järvi)veteen siirryttäessä ne jotenkin sulaisivat pois ja vuotaminen alkaisi. Sitä en osaa sanoa mikä on totuus mutta lienee ainakin selvää että syöpyminen on merivedessä nopeampaa.
Mainittakoon vielä selvyyden vuoksi että tässä on koko ajan kyseesssä raakavesikone, ei siis lämmönvaihdinta eikä glykolia.
Oletetaan nyt, että kysymys oli tosissaan tehty apua kaivaten.
Eli: se makeavesi- tai merivesijäähdytys ei oikeastaan viittaa lainkaan veneen ympäristöön eli ollaanko merellä vai järvellä. Oikeampi sana merivesijäähdytykselle olisi raakavesijäähdytys. Toisin sanoen merivesi-/raakavesijäähdytteisessä moottorissa on vain yksi jäähdytyspiiri, jossa kiertää veneen ulkopuolelta otettu vesi, olipa se sitten makeaa tai suolaista. Makeavesijäähdytteisessä on kaksi jäähdytyspiiriä, joista toinen on suljettu ja siinä kiertää yleensä glykoli tai glykolin ja veden sekoitus. Toinen taas on samankaltainen kuin raakavesijäähdytteisessä moottorissa.
Uskotaan jo. Sepeteushan sen jo tuossa selvitti.
Minulla on pentryssä meri- ja makeavesihanat erikseen. Onko siitä haittaa jos Kokemäenjoen suistossa (makeavesialue) hörpää erheessä vettä merivesihanasta.
Aloittajalle tiedoksi että joissakin veneissä on jäähdytysvenden pohjaläpiviennissä hana josta voi sulkea meriveden pääsyn moottorille.
Kiitos parille kysymykseen asiallisesti vastanneelle! Yritän ymmärtää jotkut väännöt kipparihuumorina, johon aikaisemman veneilykokemuksen puutteessa en ole vielä tutustunut.
Vaikka edeltä luen, että merivesijäähdytys on siis yksikierto ja makeavesijäähdytys kaksikiertojärjestelmä, en vieläkään ole varma siitä, voiko turvallisesti vaihtaa paatin ja moottorin merivedestä makeaan veteen. Enkä nyt tarkoita turvallisuudella selän venhätämisen varomista.... Jos muutos on ongelma niin miksi?
Ellei ole olengelma, niin onko tuon jäähdytystapojen nimeäminen samaa historiaa, jonka vuoksi matka vettä pitkin on marimaileja ( riippumatta siitä ollaanko merellä vai järvellä ) ja vauhti solmuja vaikka kaikki muu kulkee km/h.
Sinänsä kannatan perinteitä: veneilynkin aloitin hankkimalla kipparitakin ja -lakin. Etsinnässä on gasteiksi kipparikvartetti.
Ota tavallinen maalaisjärki käyttöön. Sulainen vesi syö rautaa, mutta suolaton ei juurikaan, eli kysymys on itse asiassa tyhmä, enkä ihmettele saamiasi vastauksia. Itse kyllä pidän aloitustasi provona.
Toivottavasti kaikki veneilijät eivät provosoidu kokemattoman halusta päästä vesille ja kysellä mieltä askarruttavia. Aloitukseni EI ollut trollausta eikä provosointia.
Sinkkien sijaan laita mangesium anodit missä niitä nyt veneessäsi on, toimivat järvivedessä paremmin, mitään muita muutoksia ei tarvitse tehdä...
Ei edes sinkkien suhteen.
Kyllä järviveneilijöiden kelpaa, ei tarvi myrkkyäkään maalata pohjaan, jos jotain kasvaa pohjaan, menet vaan uimaan pesuharjan kanssa ja peset pohjan puhtaaksi.
Ja tosiaan voi mennä uimaan. Ei ole leväpuuroa ja vesikin on lämpimämpää.
Vastaus: Voi siirtää.
Ei voi. Sille käy kuten jokiin kutemaan nouseville lohille Alaskassa ja siellä. Ne ovat eläneet suolaisessa vedessä ja kutumatkalla pahus vieköön suolainen kala pyrkii tasapainottamaan suolapitoisuutensa. Siksi niistä tulee niin repaleisia. Sama pätee myös veneeseen. Erityisesti jos lasikuituveneen väliaineena on vinyyli- eikä ortoftaalihartsi.
Pyydän anteeksi aloittajalta. Tulee vain piru mieleen tuollaisesta kysymyksestä.
TOTTA KAI VOI.