Eli tunteeko koira nimensä sanan perusteella, ei äänensävystä? Esim. jos lauseen keskellä mainitaan koiran nimi, tunnistaako koira sen?
Koira ja nimen tunnistus
pekka
4739
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä koira nimensä tuntee..kyllähän koira oppii tunnistamaan paljon muitakin sille merkityksellisiä sanoja kuten esim: lenkki, jolloin ainakin meidän koiramme alkoi pyöriä oven edessä ja odottaa...=)
ei ei tuhma koira! Moni pentu kuvittelee olevansa ei ei tuhma koira. Kyllä se opii sanat tunnistamaan, varsinkin jos se on itselle tärkeää. Voit testata vaikka osaako koirasi istua ihan oikeasti (lue. ymmärtääkö se sanan istu) siten että käännät sille selkäsi ja sanot istu. Jos koirasi istu selkäsi takana se luultavasti ymmärtää sanan istu. Tätä voi testata myös menemällä toiseen huoneeseen ja sanomalla overaosta koiralle istu, ilman sitä sen kummemmin kyttäämättä.
Hauskaa!
ja meillä nuo tunnistavat turhankin monta sanaa:) Samoin kaikki lempinimensä kyllä tietävät. Suurin ongelma onkin se, miten puhua tietyistä jutuista niin, etteivät niitä heti tajuaisi. Metsään menostakin sovitaan usein tekstiviesteillä, kun puhelimessa ei voi sanoa sanaa metsä ilman että urokselle iskee hepuli. Onkin kiva koittaa sopia metsään menosta, kun puhutaan vaan paikasta missä kasvaa puita ja aika sovitaan ehdottelemalla varovasti eri kellonaikoja, "nähdään siellä" on kanssa juttu, jota ei kannata päästää suustaan, kun se meillä osataan yhdistää lähtemiseen... Samoin tiettyjen ihmisten nimet saavat koirat menemään eteiseen istuun ja odottaan, jos vaikka ne tutut sattuisivat tuleen ovesta.
Välillä on vierailla ollut hauskaa, kun on noita puheluja kuunnellut:)
Hiilille on opetettu tarkoituksella harvoja sanoja. Koskaan ei ole vöyhötetty että mennään "ulos" tms. Hiili on oppinut sanan siitä että "jaa, pitäskö ne viiä ulos" jne lauseista.
Hassua sinäänsä, ettei niille ole opetettu myöskään sanaa "etsi" tai "missä". Vaan aina kun meillä on mietitty, missä jokin on, on sanottu "missähän se on", ja sitten etsitään. Nimenomaan esim, silmälaseja jne. Sitten joskus päätin että koirille pitäisi opettaa etsiminen. Kysyin molemmilta koirilta sisällä, missä ei käpyjä ole, (eivätkä taatusti tiedä, mikä on käpy) että "missä käpy".. Koirat lähtee haistelemaan joka paikan, etsii etsii ja etsii. Mitään löytämättä. Hiili taisi löytää oman possunsa puolen tunnin kuluttua, ja Rita löysi oman kauan kadoksissa olleen lempiluunsa. Eli kun sanoo Missähän se on , tai "missä", niin meillä koirien käsitys on, että ruetaan vaan steppailemaan epämääräisen ajan verran ympäriinsä kämppää ja katsellaan löytyykö mitään kivaa :|
No, hiilille on aina sanottu myös pennusta asti että "ei leluja keittiöön", aina kun ollaan oltu keittiössä. Näin ollen sitten Hiili on oppinut sanat Keittiö, jonka se yhdistää siihen paikkaan, missä on eniten ruuan hajua. (se tunnistaa keittiön puheesta, jopa kylässä) ja samoin se tunnistaa sanan lelu, jolla se käsittää kaiken omaisuutensa. Lelujen lisäksi siis hihnat, omat paikat jne.
Paras oivallus Hiilin laajamittaisesta sananymmärtämisestä oli tänään. Koskaan Hiilille ei ole opetettu sanaa Pallo. Aina vaan on puhuttu että heitetäänkö palloa koirille, tai jotain samankaltaista. Tänään sitten katsoin Hiiliä ja kysyin siltä että "etippä pallo, nii heitellään". Hiili menee seisomaan samassa huoneessa olevan pöydän viereen, ja nostaa kuononsa kohti pöydän kulmaa, jonka päällä on vinkupallo. Mietin aikani, sanoin että hyvä tyttö, mutta ei sitä palloa, etsi toinen pallo. No, eipä aikaakaan, niin se tuo sählypallon ja pesäpallon tietokonepöydän alta.
Johtopäätöksenä tästä, että koirat ajattelevat paljon enemmän kuin kuvittelemmekaan, ja ne saattavat keksiä sanan tarkoittavan todellakin useampaa asiaa, kuten hiili tässä tapauksessa pallolla käsittää kaikkia palloja :)