Terminaattori, jatkoa seuraa

Kukaan ei oikeastaan tiennyt, miksi kahden rakennuksen väliin oli jätetty pari metriä leveä virtsalta haiseva välikkö. Siinä se kuitenkin oli, ja se oli ollut siinä jo muutaman vuosikymmenen ajan. Tuona aikana sitä olivat satunnaiset kulkijat käyttäneet käymälänään taikka muihin tarkoituksiin, jotka eivät kestäneet päivän valoa eivätkä muiden katseita. Kuja oli kuin maailmojen väliin jäänyt tarkoitukseton ja unohdettu tyhjiö, kunnes eräänä yönä alkoivat pienet sähkönsiniset salamat välkkyä roskien keskellä.

Salamoiden välkkyessä kasvoi ja paisui niiden keskeltä täydellisen pallon muotoinen sähköinen kupla. Vähitellen salamat lakkasivat välkkymästä ja sähköinen pallokin haihtui. Sen paikalle oli ilmestynyt lihaksikas, pitkä ja alaston miehen vartalo. Mies oli hetken aikaa kyyristyneenä polviasennossa ja kohottautui siitä hitaasti. Hän vilkaisi ilmeettömästi ympärilleen ja lähti kävelemään kujalta katua kohti.

Mies pysähtyi suljetun lehtikioskin eteen ja tarkasteli lehtien otsikoita: ”Bill Clinton antanut tarkoituksellisesti harhaanjohtavia lausuntoja Valkoisen Talon seksiskandaalissa”. ”Massamurha Columbinen High Schoolissa Coloradossa, 13 kuollut”. Otsikoiden perusteella mies totesi päivämäärän olevan 22. huhtikuuta 1999 ja vuorokaudenajan olevan aamuyö. Hän sääteli sisäistä kelloaan hetken aikaa ja kuuli askeleiden lähestyvän selkänsä takaa. Pian askeleet lakkasivat kuulumasta, niiden sijasta kuuluikin miehen ääni: ”Kutsutko minutkin juhliisi, namu?”

Mies kääntyi hitaasti ympäri ja tarkasteli itsensä mittaista puhujaa. Tämän ruumiinrakenne vastasi pitkälti miehen omaa kokoa ja rakennetta. Saatuaan tarkastelunsa päätökseen, sanoi hän monotonisella äänellä ja lievällä itävaltalaisella korostuksella: ”Anna minulle peruukkisi, mekkosi ja korkokenkäsi”. ”Viidellä kympillä saat minut ihan kokonaan, beibi”, paikalle tullut mies vastasi, ja jatkoi: ”Olet nopean toiminnan mies, sopii minulle. Vaadin kuitenkin maksun käteisellä ja sinulla näyttäisi olevan lompakko hukassa”. ”Nyt”, vaati mies. ”Hei, älä nyt viitsi niuhottaa. Olen muuten Kowalski. Etsi minut käsiisi, kun olet löytänyt lompakkosi”, paikalle tullut sanoi ja kääntyi lähteäkseen. Hänet löydettiin aamulla lehtikioskin edestä alusvaatteisillaan, tajuttomana ja hädin tuskin hengissä.

Salamoiden saattelemana saapunut mies jatkoi vasta hankkimassaan asukokonaisuudessa katua pitkin eteenpäin. Hänellä oli tehtävä, ja hän tekisi mitä tahansa sen tehdäkseen. Tehtäväänsä varten hän tarvitsi kohtuullisen nopean kulkuneuvon ja hän taisi juuri löytää sellaisen.

Viiksekäs ja nahkaan pukeutunut mies nojaili Harley Davidsoniinsa ja katseli mekkoon pukeutunutta miestä, joka lähestyi häntä. ”Tunnenko sinut, muru? Taidat olla uusi tällä kadulla”, hän kysyi. ”Olen Kowalski”, vastasi mekkoon pukeutunut mies. ”Tunnen kyllä Kowalskin, mitä oikein yrität, kusettaa parittajaasi?” ”Olen T-xxx, anna minulle moottoripyöräsi”. Viiksekäs mies naurahti, otti pistoolin vyöltään ja osoitti sen T-xxx/Kowalskia kohti. ”Se on nyt niin päin, että sinä annat minulle”, viiksekäs mies sanoi. Hänet löydettiin aamulla näyteikkunan läpi syöksyneenä.

T-xxx nousi Harleyn selkään, käynnisti moottorin ja kiihdytti kaupungista ulos johtavalle väylälle. Mekko ja peruukki ei ollut paras mahdollinen asuvalinta tätä ajoneuvoa varten, mutta se ei millään tavalla haitannut hänen tehtävänsä suorittamista.