Kysely työtarjouksista

Laitoin työtarjouksista paskan arvion, vaikka en ole työtön (olin joskus kyllä työkkörin asiakkaana).

Olipa taas asenteellinen kysely. Tuon kyselyn tuloksista ei rehellistä kuvaa työnhakijoiden ajatuksista saa. Muuttaisin muutaman kysymyksistä seuraavaan muotoon:

Kysely työnhakumääräyksistä

Voit kuvailla tässä omin sanoin saamaasi työtarjousta/työtarjouksia:

Onko karenssin uhalla vaikutusta toimintaasi? (Voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon.)
Kyllä
Ei

Miten karenssilla kiristäminen on vaikuttanut työnhakumääräyksiin reagoimiseesi?
a) Otan aktiivisesti yhteyttä työnantajaan, jos työpaikka on minulle sopiva.
b) Otan aktiivisesti yhteyttä työnantajaan, vaikka toivon, etten saisi paikkaa
c) Otan aktiivisesti yhteyttä työnantajaan, vaikka arvelen jo etukäteen mahdollisuuteni heikoiksi ja tiedän vaikuttavani tyhmältä työnantajan silmissä hakiessani minulle sopimatonta paikkaa ja tuhlatasseni heidän aikaansa.
d) Jos olisin hakenut kyseistä paikkaa, työkkärin asiaan sekaantumisen jälkeen en hae, koska tiedän, että harva työnantaja palkkaa työkkärin pakottamia ihmisiä. Elän rahattoman kauden ystävieni armeliaisuuden varassa.

Mitkä seuraavista kuvaavat parhaiten työnhakumääräysten vaikutuksia? (Voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon.)
a) Haitannut työnhakua, koska harva yritys haluaa palkata ihmisen, jonka tietää näyttelevän haastattelutilanteessa karenssin pelossa, tai ihmisen, joka yleensäkin on tekemisissä työkkärin kanssa.
b) Aktivoinut omaa työnhakuani, koska itse en olisi osannut poimia mol.fi:n sivuilta noita sattumanvaraisia paikkoja.
c) Johtanut huonoihin työpaikkoihin, koska haastattelija tietää, ettet voi kieltäytyä heidän huonosta tarjouksestaan tulojesi menettämisen pelossa.
d) Herättänyt ajattelemaan laajemmin työmahdollisuuksia myös muuhun kuin ensisijaiseen ammattiini; tosin olen itse parempi asiantuntija päättämään, mihin muuhunkin sopisin kuin ammattiani vastaavaan työhön.
e) Estänyt saamasta paikkaa, jonka muuten olisin saattanut saadakin; monet työnantajat pitävät työkkärin määräyksestä hakijoita ajan tuhlaajina, eivätkä edes kutsu haastatteluun.
f) Ei ole vaikuttanut mitenkään
g) Muu vaikutus, mikä?

Lopuksi voit vielä kertoa, kuinka työtarjousten tekemistä voitaisiin kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin työnhakijan tarpeisiin ja edistäisivät työllistymistä: (Ja tähän oma vastaukseni: Jos jokin on ihmiselle hyvä, sen ei tarvitse olla pakollista. Työnhakumääräyksissä ei ole mitään hyvää. Työkkäristä voisi olla hyötyä, jos se pitäisi yhteyttä työnantajiin ja aktiivisesti etsisi sopivia paikkoja työnhakijoille ja sopivia työntekijöitä yrityksille ja laitoksille, ja jättäisi työpaikan täyttämisen työnantajalle ja hakijalle. Tai, koska sana 'työvoimatoimisto' saa monelta työnantajalta karvat pystyyn, työkkäri voisi toimia luottamuksellisena avustajana työnhakijalle, ilman pakottamisia ja nöyryyttämisiä. Voitaisiin keskustella vapaasti työtaidoista, suunnitelmista, työpaikoista, koulutuksista ilman, että työnhakijan on koko ajan taiteiltava virkailijan mielivallan kurissa pitämiseksi.)

Ja mitenkähän paljon TEM käyttää rahojamme tuollaiseenkin tekeleeseen? Syletyttää.

Pistäkää olemassaolevien kysymysten ja lisätietokohtien avulla mahdollisimman negatiivinen arvio menemään.

Koko työtarjous on jo itsessään typerä käsite: kyseessähän on vain työkkärin käsky hakea jotain tiettyä paikkaa, joka on ilmoitettu työvoimatoimistolle (en tiedä nykynimeä) ja on muutenkin luettavissa mol.fi-sivulta.

Ihmisille saadaan tuollaisenkin termin avulla tietysti syötettyä kuva, että työkkäri oikein TARJOAA muka jotain töitä, ja sitten ne laiskat työttömät kieltäytyvät siitä.