Jos on keskinäinen testamentti puolisoilla, niin miten käy lapselle kuuluvan perintöosuuden, jos ei vaadi lakiosaansa? Mm.myynnissä olevasta asunnosta kuuluu lapselle osa, mutta kuulemma onkin kuolinpesän nimissä kuolleen isän äidin asunto. Kumoaako tuo keskinäinen testamentti suoran perimisoikeuden? Entä jos puolisoiden omistaman asunnon myy elossa oleva puoliso, niin voiko lapsi vaatia siinä vaiheessa lakiosuutta asunnon hinnasta vai pitääkö tämä asia tuoda julki jo perukirjassa? Eli voiko lakiosuutta vaatia jälkikäteen?
Perintäoikeus
Kipetti
7733
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kun testamentti, joka loukkaa rintaperillisen lakiosaa, on annettu laillisesti tiedoksi perilliselle, tällä on 6 kk:n kuluessa tiedoksiannosta lukien oikeus esittää testamentinsaajalle lakiosavaatimus. Kun näin on menetelty, lakiosa on turvattu, vaikka sen toteuttaminen (maksaminen) tapahtuisi paljonkin myöhemmin. Jos lakiosaa ei ole määräajassa (6 kk) vaadittu, oikeus lakiosaan on menetetty. Tällöin testamentti pannaan täytäntöön sellaisena kuin se on ja perillinen jää paitsi perintöään.
//Entä jos puolisoiden omistaman asunnon myy elossa oleva puoliso, niin voiko lapsi vaatia siinä vaiheessa lakiosuutta asunnon hinnasta vai pitääkö tämä asia tuoda julki jo perukirjassa? Eli voiko lakiosuutta vaatia jälkikäteen?//
Leski voi yksin myydä asunnon vain, jos hän sen vaikkapa testamentin nojalla yksin omistaa. Jos lapsi on aikanaan (se 6 kk) lakiosan vaatinut, lakiosa on luonnollisesti syytä hänelle maksaa, kun asunto myydään. Leski tosin voi maksaa lakiosan omilla varoillaankin, jonka jälkeen hän omistaa asunnon ja voi sen yksin myydä.
Minulle aina jäänyt vähän epäselväksi eräs omistusasia. Avioparilla on keskinäinen hallintaoikeustestamentti ja toinen puoliso kuolee. Parin yhteiset lapset eivät vaadi lakiosaansa. Omistaako leski silloin kaiken ja saa myydä, hukata, testamentata tai kartuttaa omaisuutta mielin määrin tarvitsematta kysellä keltään mitään?
Lesken kuoltua sitten jaetaan jos jotain jää. Entä jos ensin kuolleelta jää muu rintaperillinen kuin parin yhteinen, niin onko kaikki mennyttä jos ei aikanaan ole lakiosaansa vaatinut.
Jotenkin tämä asia on jäänyt vähän ristiriitaiseksi kun on monta kommentoijaa, ettei osaa välttämättä poimia oikeaa.
//Avioparilla on keskinäinen hallintaoikeustestamentti//
Jos testamentti on hallintaoikeustestamentti, leski ei omista testamentattua omaisuutta vaan ainoastaan hallitsee sitä. Lapset omistavat kuolleen vanhemman jäämistön (mitä se on, selviää omaisuuden osituksessa).
//Entä jos ensin kuolleelta jää muu rintaperillinen kuin parin yhteinen, niin onko kaikki mennyttä jos ei aikanaan ole lakiosaansa vaatinut.//
Mikään ei ole mennyttä, jos testamentti oli (vain) hallintaoikeustestamentti. Ko. perillinen saa lesken kuoltua täyden perintöosansa (eikä vain lakiosan, joka on puolet perintöosasta). Mutta jos testamentti oli omistusoikeustestamentti, ko. perillinen on perintönsä menettänyt, jollei aikanaan vanhempansa jälkeen lakiosaansa vaatinut.
Perintökaaren 12 luku kertoo tarkemmin, mitä hallintaoikeuteen sisältyy.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L12
jos lapseton pari tekee keskinäisen testamentin niin meneekö leskeltä enemmän veroa kuin jos perisi puolisonsa ilman testamenttia.Tämä keskinäinen sen takia, että viimeksi jäänyt voi tehdä mitä haluaa , ilman että kummankaan suku pääsee jäämistöön käsiksi.
Ei mene enempää veroa.
Ilman testamenttiakaan kummankaan suku ei voi mitenkään puuttua lesken elämään. Leski ei kuitenkaan voi testamentilla määrätä kaikesta omaisuudesta ensiksi kuolleen puolison suvun syrjäyttäen.
PK 3:1.2
"Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille."
Leski voi myös lahjoittaa omaisuuttaan (perittyäkin), mutta jos hän on "antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä." (PK 3:4.1)
Jos testamentti antaa leskelle täyden omistusoikeuden, noitakaan, sinänsä kohtuullisia, rajoituksia ei ole.
ok...siis teemme keskinäisen, sillä emme halua kummankaan sukulaisille mitään menevän. Viimeksi eloon jäävä saa hukata mihin haluaa tai vaikka loput määrätä eläisuojeluun, kummankaan sukulaisten pääsemättä sitä estämään.
Kiitos vast.
Pikkuisen tuota ajatusta keskisnäisestä testamentista.
Keskinäinen testamentti on vain yleisnimi jonka alle kätkeytyy 2 eri testamenttia.
On keskinäinen omistusoikeustestamentti ja hallintaoikeustestamentti.
Ihmiset puhuvat vain keskinäisestä testamentista vaikka olisi kyseessä hallintaoikeustestamentti mutta toimivat kuin olisi omistusoikeustestamentti.
Tällainen yleisnimitys keskinäinen testamentti vain ruokkii tuota väärinkäsitystä kuten eräänkin vastaajan kirjoituksista huomasi kun ei tiennyt eroa hallinta- ja omistusoikeustestamentin.
Valitettavasti olen itsekin edunvalvojana saanut tapella juuri tuon väärinymmärryksen takia, leski käyttäytyi kuin omistusoikeustestamentin haltija vaikkei hänellä ollut kuin hallintaoikeustestamentti.