Aihe

SEINÄLUDE eli LUTIKKA_ HÄVITYS _kun sen oikein o

sukupuutttoon

SEINÄLUDE eli LUTIKKA – HÄVITYS – kun sen oikein oivaltaa
Edellytys:
Sinun pitää olla valmis edelleen joksikin ajaksi tarjoamaan hyvää ja maukasta laatuvertasi lutikoiden kupattavaksi. – Itselleni niiden kuppauksen vaikutus oli lähinnä kuin hyttysen pistot, tosin niin, että pienoinen syyhyäminen alkoi vasta jonkin aikaa verenimemisen jälkeen, koska niitä niiden verta imiessä ei huomannut, vain yhden nymfin yhytin iholtani äärimmäisen keskittymisen jälkeen enkä silloinkaan ollut edeltä käsin varma, olisiko se todella nyt lutikasta kyse. Ja tuota syyhyä aiheuttivat vain lähinnä nymfit ja pienet vielä kasvavat lutikat. Isommat eivät aiheuttaneet välistä edes minkäänlaista kutinaa.
Onko Lapissa hyttysiä kesässä rajaton määrä? Taitaa olla rajallinen määrä.
Autojakin kehäkolmosella kulkee vuorokaudessa rajallinen määrä.
En laskenut montako munaa ja lutikkaa tuli tuhotuiksi, 50 ja 500 välillä, todennäköisesti 100-200. Siis aika pieni määrä. Mutta paljon pienemmäksikin se olisi voinut jäädä, jos olisin riittävän ajoissa tajunnut mistä on kysymys. (Kun en aluksi löytänyt vuodevaatteista niitä mustia pilkkuja, epäilin, että minulle on kehittymässä ruusu. Lisäksi eräät toimenpiteeni olisi kannattanut suorittaa hieman toisessa järjestyksessä.)
Strategia:
Tuhotaan lutikat ja niiden munat yksitellen (ainakin omasta asunnosta) sukupuuttoon.
Menettelytapa eli eräänlainen ”taktiikka, tekniikka”:
Pyritään ymmärtämään lutikan elintavat ja elinpiirteet, ja erityisesti sitten löytämään niistä arat ja haavoittuvat kohdat, joiden perusteella tuhoavat toimenpiteet kohdistetaan:
Sängyn pitää olla irti seinästä, mieluummin vaikka metrinkin päässä.
Sängyn ympärille laitetaan vaikka tuoleista tai jakkaroista ja (ehkä) levyistä taso suunnilleen sängyn korkeudelle.
Patjan päälle levitetään ehjä lakana tai päiväpeite niin että se ulottuu samassa tasossa sängyn vieressä olevien levikkeiden, tuolien istuimien, päälle (pienen välin ilman levikettä voi jättää, jotta pääsee helposti sänkyyn). (Sänkyyn voi laittaa halutessaan toisen lakanan, jonka päällä nukkuu mutta tätä lakanaa ei siis taivutella minnekään sivuille alle; ja tietysti jotain nukkumapeitettä.) - Päiväksi voi kirjojen päälle ehkä laittaa jotain peitettä (jollei sitten pidä verhoja ikkunoiden edessä); en tiedä onko tämä välttämätöntä.
Ja sitten OLENNAISIN asia: sängyn vieressä olevien tuolien, levikkeiden päälle ja siis tuon levitetyn lakanan, päiväpeitteen päälle, siihen aivan patjan viereen, laitetaan KIRJOJA ehkä viitisen kpl aina päällekkäin ja vierekkäin ja kahteen riviin. Noiden kirjojen pitää olla sellaisia, että niissä kannet (ja mieluiten kovat) ulottuvat sivujen yli. Ja kirjan selkämyksen ja kirjan sivuosan välillä ei saisi olla lutikan mentävää rakoa sinne kirja selkämyksen väliin. Eivätkä sivut mielellään kovin sileää paperia, eivätkä kannet liukasta muovia. Parhaita ovat ehkä hieman vanhemmat, mutta lujat kirjat. Kirjan paksuus, ilman kansia mitattuna, voisi olla noin (5) 7 mm:n – 3 cm:n välillä; saa olla ikään kuin täytteenä joitain paksumpiakin kirjoja.
Tuhottavat lutikat siis saadaan tuolta kirjojen sivureunoilta, jonne ne mielellään telakoituvat sulattelemaan veristä ateriaansa. Nuo kirjat tarkastetaan ainakin kerran, mieluummin kahdesti (ja vaikka kolmestikin) päivässä, ja löydetyt lutikat voi pudottaa, vaikka jollain puikon tapaisella, pesuvatiin kenties kynnelläsi murskattaviksi. Isommaksi kasvaneet lutikat huomaa helposti, mutta pienissä nymfeissä on hyvä olla tarkkana sen aikaa kun niitä nyt sitten yleensä enää tulee sen jälkeen kun tuhoaminen on hetken aikaa toiminut.
Lutikat kehittyessään ’luovat nahkansa eli kuorensa’ ja sen ne näyttäisivät tekevän vielä suojaisemmassa paikassa kuin kirjan reunalla. Sitä varten voisi kokeilla laittaa tuonne ulommaisen kirjarivin taakse vaatetta, esim. pyyheliinoja ja(/tai) vaihdellen sanomalehden sivuja kierteelle. Noitakin voisi sitten halutessaan välillä tarkistaa.
Itse olen nyt hiljakkoin kirjojen avulla saanut mitä ilmeisimmin hävitettyä lutikat enkä edes ottanut aivan kaikkea ylläselostamaani, suunnitelmissani kylläkin ollutta, käyttöön. Olennaista oli siis lutikoiden hävittäminen lutikoille mieluisista kirjoista. Ja nuo lutikat siis kaiken aikaa pitivät ’majaa’ alle metrin päässä kehostani. (Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki tuhotut munat ja lutikat olivat alle metrin päässä patjastani, ja niistäkin varmaan ainakin 80 %, kenties yli 90 %, oli alle puolen metrin päässä.) JATKUU

8

513

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sukupuuttoon

      Seinälude eli lutikka – hävitys – kun sen oikein oivaltaa JATKOA
      Lutikat munivat myös mielellään noille kirjojen reunoille, ja sieltä niiden munat voi murskata, mutta se muniminen siis kyllä loppuu miltei alkuunsa, kun lutikat tulevat tapetuiksi ennen munintaikää (nehän tarvitsevat ja kuppaavat vertasi siis heti munasta kuoriuduttuaan) eli tuolloin on lopun alku lutikoille koittanut. Hieman kärsivällisyyttä siis toivotan lutikkasotaasi. Kärsivällisyyttä on hyvä olla myös loppuvaiheessa, kun ehkä tulee välillä päiviä, ettei yhtään lutikkaa löydy, vaikka edellisen surmatyön jälkeen lutikka on selvästi käynyt kuppaamassa. Kun lutikka ei välttämättä syö joka päivä, niin kyse on siis silloin siitä, että lutikat ovat käyneet aika harvalukuisiksi, ne vielä jäljellä olevat ovat voineet hakeutua vähäksi aikaa johonkin suojaisempaan paikkaan ’kuosia vaihtamaan’, ja tällöin on hyvä päivittäin tehdä tarkistus, etteivät ne vaan huomaamatta pääsisi kasvamaan munintaikään.

      Ilmeisesti nopein ja vaivattomin tapa hävittää lutikat olisi huoneiston kuumennus lähemmäs kuuttakymmentä astetta. Parikin yritystä kai hävittää kuumentamalla, mutta en oikein heti löytänyt riittävästi vakuuttavalta tuntuvia ja puolueettomilta vaikuttavia kertomuksia. Ehkä ne kuumennuslaitteet saattavat vaatia vielä hieman kehittelyä. Ja kun heti tilanteeni tajuttuani ryhdyin omatoimisiinkin hävitystoimiin, niin pian oivalsin, miten homma on mahdollista hoitaa loppuun asti. (Ajatus tästä kirjoituksesta ja sen otsikosta ja olennaisesta sisällöstä syntyi myös heti asian oivallettuani, siis ennen kuin olin tuolla toimintaperiaatteella ryhtynyt määrätietoisesti toimimaan, mutta ajattelin varmistusmielessä odottaa pari kuukautta viimeisen lutikkahavainnon jälkeen.)
      On siis tarpeetonta ja hätävarjelun liioittelua alkaa suin päin hävittämään tavaroitaan, jollei sitten asunto ole niin täynnä, että torjuntatoimenpiteille pitää sängyn ympärille raivata hieman tilaa.
      Lisäksi voi olla, että jos vaikka heti on saanut hävitetyksi ’omat’ lutikkansa, niin kerrostalossa voi käydä niin, että jos naapuri on lähtenyt pakoon omia lutikoitaan, voivat lutikat nälkiintyneinä ’kuivuttuaan’ lähteä vaeltamaan, kun ovat ’vainunneet’ muualla ihmisen; yhtenä mahdollisuutena ’omien’ lutikoiden alkuperälle pidän tuollaista mahdollisuutta, sillä kerran satuin huomaamaan, miten kolme lutikkaa ikään kuin kauempaa olivat siirtymismarssilla suoraan kohden vuodettani siinä loikoillessani, ja noista lutikoista kaksi olivat murskattaessa aivan ’kuivia’, kolmannessa saattoi olla ikään kuin hieman jotain nestemäistäkin jäljellä; eikä sillä suunnalla, mistä nuo lutikat tulivat, ollut löydettävissä mitään ’majailu’jälkiä, vaikka lutikalle sopivalta vaikuttavaa ’maastoa’ huoneessani siellä olikin; tästä osin johtui tuo, että osin kohdistin aluksi tuhoamistoimet aluksi hieman väärässä järjestyksessä. Lähes kaikissa muissa tuhoamissani lutikoissa oli kovastikin nestemäistä elimistössään, siinä määrin että välillä sormilla napatessa (muualta kuin noiden kirjojen välistä, sillä lutikat on luonnollisesti heti tavattaessa välittömästi syytä tuhota, mikäli niistä aikoo tehokkaasti päästä eroon) sormenpäät (siis peukalon ja etusormen päät) tulivat kirkkaan punaisiksi.

      No en ole odottanut vielä aivan paria kuukautta, mutta kun lutikoita ei tunnu enää vähään aikaa olleen, niin ajattelin saattaa ylläolevan luettavaksi siinä mielessä, josko siitä olisi jollekin apua parhaillaan käymässään (tai kenties viikon päästä alkavassa) lutikkasodassaan. – Parhainta menestystä.

    • joo--

      Epäilenpä, että pidemmän päälle toimii. Varsinkin jos niitä on muuallakin talossa. Myrkyttää tai kuumentaa pitäisi asunnot.

      Onhan tuo mielenkiintoinen teksti kyllä, ellei ollut (osaltaan) provoa.

      Patjat kannattaa tsekata vaikka aina kun vaihtaa lakanat. Laveri patja on parempi kuin runkopatja, piilopaikkoja vähemmän.

      Tavaroista tarvitsee yleensä hävittää vain sohva ja se runkopatjasänky. Muut voi käsitellä tai pestä.

    • sukupuuttoon

      "Tavaroista tarvitsee yleensä hävittää vain sohva ja se runkopatjasänky. Muut voi käsitellä tai pestä."
      No ei ole todellakaan ollut varsinaista tarvetta hävittää mitään. Tietysti voi yrittää jotakin hieman pestä. Eikä toistaiseksi mitään ei minkäänlaisia uusia litikkahavaintoja.

    • IlmPutkiRikkoutunut

      Tänne tulee mettätorakkaa, tuhatjalkasta ja muurahaisia viemäriä pitkin... tukin viemärit jesarilla, prkl....

    • sukupuuttoon

      Nyt kun on hyvin yli kaksi kuukautta kulunut viimeksi tekemästäni lutikkasurmasta, ei merkkiäkään luteista ole ollut. Paitsi ne muutamat ovat säilyneet, joille jo useiden kuukausien ajan olen antanut pakastimessa pienessä rasiassa ’viileähoitoa’. Hyvin ’rauhallisilta’ ovat jo pitkään vaikuttaneet.
      Näyttää ilmeisen selkeältä, että tuonkertainen lutikkapopulaatio tuli asumastani huoneistosta hävitetyksi kuvailemallani tavalla sukupuuttoon.

      Mainitsin, että yksi lutikkahavainnoista oli selvästi yli metrin etäisyydellä vuoteestani. Tuolloin herättyäni nousin välittömästi ylös ja menin kylpyhuoneeseen pesemään pärstääni, jonka sitten kuivasin pyyhkeeseen. Kun hetken kuluttua menin uudestaan kylppäriin, niin havaitsin lutikan vaivalloisesti kömpivän käyttämässäni froteepyyheliinassa.
      Hieman pelästyin, että tuleeko niitä lutikoita kylpyhuoneen ilmanvaihto- ja viemäriputkien kautta. Mutta kun pyyheliina roikkui aivan vastakkaisella seinällä noihin putkiin nähden, niin ajattelin, että tuo lutikka oli tullut ehkä tukassani vuoteesta noustessani eikä ollut ennättänyt herättyäni paeta iholtani ja vaatteistani riittävän nopeasti vähintään parinkymmenen sentin päähän (ja juurikin siis tuonne kirjojen sivujen ulkoreunoille, kohtaloansa pahaa-aavistamatta odottamaan).
      Eli päätelmäni oli, että ei pidä nousta vuoteesta heti herättyä, vaan pitää jäädä vielä muutamaksi minuutiksi vuoteeseen, itseänsä hieman venytellen ja liikutellen, niin että lutikat ennättävät hyvin paeta pienen matkan päähän havaittuaan ihmisen heränneen.

      Seuraavassa joitakin luteisiin liittyviä kommentteja Ilta-Sanomista. (Onko niin että myrkyttäjät tarvitsevat toiminnalleen rahallista kassavirtaa?):

      IS : nimim. omakohtainen kokemus 21.4.[2016?] 16:51 …”valitettavasti yksi iso myrkytys ei riitä.Lutikat yms munii munia joista kehittyy noin kahden viikon välein uusia joten vaaditaan vähintään kaksi kolme myrkytyskertaa ja sen jälkeen kerran kuussa kaikissa asunnoissa viemärit mukaan lukien.”

      Naapuri10.12.2015 18:28 IS
      ”Meidän talossamme yhdessä asunnossa oli luteita. Ensimmäinen kysymys asukkaalle oli, että ovatko huonekalut ostettu kirpputorilta. Eivät olleet, asukas oli tuonut luteet matkalaukussaan ulkomailta. Sohva, nojatuolit, sänky ja matot piti kääriä paikan päällä muoviin ja viedä kaatopaikalle. Myrkyttäjä hoiti ammattilaisena. Kotivakuutus ei korvaa mitään. Taloyhtiö korvasi kolme kertaa myrkytyksen.”

      Enne kuin enne7.3.2014 14:04 IS
      ”No ihan varmasti on paha enne, jos lutikoita löytää asunnostaan! Vaatii melkoisia operaatioita ja rahaa, että niistä pääsee eroon. Vaivaa ja rahanmenoa siis ennustavat.”

      Vaivaa kyllä, mutta ”rahanmenoa”?:
      Ostin hieman kaksipuolista teippiä, en estääkseni lutikoita tulemasta, vaan jos tilanne niin vaatisi, niin sen selvittämiseksi, mistä niitä ehkä tulee. Jäi teippi edes avaamatta. Ostin myös uunia varten lämpömittarin, mahdollista vaatteiden kuumentamista varten. Kun käytin varmuuden vuoksi joitakin vaatteita pakastimessa eikä yht’äkkistä suurempaa toimenpidetarvetta ollut, niin ei tullut tuota mittariakaan käytettyä. Olivat siis tarpeettomia ostoksia, ainakin tuolloin noissa tarkoituksissa. (Pesuvati (ja kirjoja) minulla oli ennestään; oli vati muuten niin liukas, etteivät lutikat kyllä kyenneet kiipeämään sieltä pois.)

      Ja mahtoiko tuo vaatteiden pakastamisessa pitäminenkään niin tarpeellista ollut; vaihdoin huoneistosta poistuessani aina kaiken vaatetuksen ja pidin tuon poistuessani käyttämäni vaatetuksen useiden metrien päässä vuoteestani ja selkeästi erillään siitä vaatetuksesta, jota pidin huoneistossa oleskellessani.
      Ja kuten jo olen todennut, tavaroiden paniikissa hävittäminen ja hävittäminen muutoinkin varsinaisesti lutikoiden takia on tarpeetonta, jos muutoin toimii kärsivällisen johdonmukaisesti oikein.

      Kun arvelin, että kuumennuslaitteet vaativat hieman ehkä vielä kehittelyä, niin ainakin turvallisuuskehittelyssä saattaisi olla petrattavaa:

      http://www.ts.fi/uutiset/turun seutu/866269/Uittamon palo syttyi luteidentorjujan vahingosta :
      Uittamon palo syttyi luteidentorjujan vahingosta
      Luteidentorjunnassa sattunut vahinko aiheutti mittavat vauriot kerrostalossa Turun Uittamolla.

      http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tulipalo-tuhosi-kerrostalokaksion-turussa-useita-evakuoitiin/5883722 :
      ”Tulipalo tuhosi kerrostalokaksion Turussa – TS: Sai alkunsa luteiden torjunnasta”

    • sukupuuttoon

      Nyt on kulunut jo yli puolitoista vuotta noista lutikoista eikä uusiakaan ole onneksi ilmaantunut.
      - Ainakin joskus ennen, ennen komposiittikypäröiden yms. aikaa, saatettiin sotaisissa tilanteissa sanoa, että samanlainen kuolevainen se vihollinen on kuin muutkin, kyllä se lyijyä tottelee niin kuin muutkin ihmiset. Lutikasta voisi sanoa, ettei se ole mikään henkimaailman olento (eikä edes virus tai bakteeri), vaan tavallisin näkevin normaalisilmin havaittava eläin, niin munien, nymfien kuin aikuisempienkin luteiden osalta, ja yksittäin surmattavissa oleva, ja siis sillä lailla yksittäinkin surmattavissa oleva, että jokin lutikkapopulaatio voidaan surmata sukupuuttoon, eikä ole odotettavissa, että edes niiden henget kummittelisivat tässä reaalisessa, ainakaan nykyisenkaltaisen ajanjuoksun maailmassa; ja siis tuollaisen yksittäisen ja jopa yksittäin surmatun lutikkapopulaation taru ja historia on siten kertakaikkisen lopullisesti ohi ja päättynyt tässä maailmanajassa, se on siis siltä osin loppu, slut, finito, piste.

    • Porno-Jalmari

      Bensiini ja tulitikku, ne auttavat ongelmaan.

    • Anonyymi

      Oot nero!

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuolleille ei pitäisi nauraa mutta nyt naurattaa

      Norjan johtava koronakieltäjä sairastui koronaan ja kuoli https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/fbbd4cec-3688-4113-9424-bbd5d9c5a3c8
      Maailman menoa
      612
      15828
    2. Maisa sairaalassa

      https://aijaa.com/JHObE3 Nonni.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      356
      12117
    3. Kohujulkkis Sofia Belorf avautuu suhteestaan huumetuomittu Niko Ranta-ahoon: "Rakkaus on sokea"

      Sofia Belórf on avautunut Katiska-vyyhdin tuomiosta ja rakkaudestaan Niko Ranta-ahoon. Rakkaus on sokea, Sofia tuskailee. https://www.suomi24.fi/viih
      Kotimaiset julkkisjuorut
      129
      8014
    4. Yksin oli Sofia tullut Espanjasta

      https://www.seiska.fi/kotimaa/jattiriita-espanjassa-sofia-belorf-palasi-yksin-suomeen-ilman-stefan-thermania-kuvat Harmi, että tää ja muut riidat on v
      Kotimaiset julkkisjuorut
      128
      7882
    5. Oho! Vappu Pimiä yllättäen myös Kokkisota-juontajaksi - Sikke Sumari pois äkillisestä syystä

      Maajussille morsian, TTK ja nyt myös Kokkisota. Pimiällä riittää vientiä... https://www.suomi24.fi/viihde/oho-vappu-pimia-yllattaen-myos-kokkisota-juo
      Kotimaiset julkkisjuorut
      81
      4010