SEINÄLUDE eli LUTIKKA_ HÄVITYS _kun sen oikein o

Seinälude eli lutikka – hävitys – kun sen oikein oivaltaa JATKOA
Lutikat munivat myös mielellään noille kirjojen reunoille, ja sieltä niiden munat voi murskata, mutta se muniminen siis kyllä loppuu miltei alkuunsa, kun lutikat tulevat tapetuiksi ennen munintaikää (nehän tarvitsevat ja kuppaavat vertasi siis heti munasta kuoriuduttuaan) eli tuolloin on lopun alku lutikoille koittanut. Hieman kärsivällisyyttä siis toivotan lutikkasotaasi. Kärsivällisyyttä on hyvä olla myös loppuvaiheessa, kun ehkä tulee välillä päiviä, ettei yhtään lutikkaa löydy, vaikka edellisen surmatyön jälkeen lutikka on selvästi käynyt kuppaamassa. Kun lutikka ei välttämättä syö joka päivä, niin kyse on siis silloin siitä, että lutikat ovat käyneet aika harvalukuisiksi, ne vielä jäljellä olevat ovat voineet hakeutua vähäksi aikaa johonkin suojaisempaan paikkaan ’kuosia vaihtamaan’, ja tällöin on hyvä päivittäin tehdä tarkistus, etteivät ne vaan huomaamatta pääsisi kasvamaan munintaikään.

Ilmeisesti nopein ja vaivattomin tapa hävittää lutikat olisi huoneiston kuumennus lähemmäs kuuttakymmentä astetta. Parikin yritystä kai hävittää kuumentamalla, mutta en oikein heti löytänyt riittävästi vakuuttavalta tuntuvia ja puolueettomilta vaikuttavia kertomuksia. Ehkä ne kuumennuslaitteet saattavat vaatia vielä hieman kehittelyä. Ja kun heti tilanteeni tajuttuani ryhdyin omatoimisiinkin hävitystoimiin, niin pian oivalsin, miten homma on mahdollista hoitaa loppuun asti. (Ajatus tästä kirjoituksesta ja sen otsikosta ja olennaisesta sisällöstä syntyi myös heti asian oivallettuani, siis ennen kuin olin tuolla toimintaperiaatteella ryhtynyt määrätietoisesti toimimaan, mutta ajattelin varmistusmielessä odottaa pari kuukautta viimeisen lutikkahavainnon jälkeen.)
On siis tarpeetonta ja hätävarjelun liioittelua alkaa suin päin hävittämään tavaroitaan, jollei sitten asunto ole niin täynnä, että torjuntatoimenpiteille pitää sängyn ympärille raivata hieman tilaa.
Lisäksi voi olla, että jos vaikka heti on saanut hävitetyksi ’omat’ lutikkansa, niin kerrostalossa voi käydä niin, että jos naapuri on lähtenyt pakoon omia lutikoitaan, voivat lutikat nälkiintyneinä ’kuivuttuaan’ lähteä vaeltamaan, kun ovat ’vainunneet’ muualla ihmisen; yhtenä mahdollisuutena ’omien’ lutikoiden alkuperälle pidän tuollaista mahdollisuutta, sillä kerran satuin huomaamaan, miten kolme lutikkaa ikään kuin kauempaa olivat siirtymismarssilla suoraan kohden vuodettani siinä loikoillessani, ja noista lutikoista kaksi olivat murskattaessa aivan ’kuivia’, kolmannessa saattoi olla ikään kuin hieman jotain nestemäistäkin jäljellä; eikä sillä suunnalla, mistä nuo lutikat tulivat, ollut löydettävissä mitään ’majailu’jälkiä, vaikka lutikalle sopivalta vaikuttavaa ’maastoa’ huoneessani siellä olikin; tästä osin johtui tuo, että osin kohdistin aluksi tuhoamistoimet aluksi hieman väärässä järjestyksessä. Lähes kaikissa muissa tuhoamissani lutikoissa oli kovastikin nestemäistä elimistössään, siinä määrin että välillä sormilla napatessa (muualta kuin noiden kirjojen välistä, sillä lutikat on luonnollisesti heti tavattaessa välittömästi syytä tuhota, mikäli niistä aikoo tehokkaasti päästä eroon) sormenpäät (siis peukalon ja etusormen päät) tulivat kirkkaan punaisiksi.

No en ole odottanut vielä aivan paria kuukautta, mutta kun lutikoita ei tunnu enää vähään aikaa olleen, niin ajattelin saattaa ylläolevan luettavaksi siinä mielessä, josko siitä olisi jollekin apua parhaillaan käymässään (tai kenties viikon päästä alkavassa) lutikkasodassaan. – Parhainta menestystä.

Epäilenpä, että pidemmän päälle toimii. Varsinkin jos niitä on muuallakin talossa. Myrkyttää tai kuumentaa pitäisi asunnot.

Onhan tuo mielenkiintoinen teksti kyllä, ellei ollut (osaltaan) provoa.

Patjat kannattaa tsekata vaikka aina kun vaihtaa lakanat. Laveri patja on parempi kuin runkopatja, piilopaikkoja vähemmän.

Tavaroista tarvitsee yleensä hävittää vain sohva ja se runkopatjasänky. Muut voi käsitellä tai pestä.

"Tavaroista tarvitsee yleensä hävittää vain sohva ja se runkopatjasänky. Muut voi käsitellä tai pestä."
No ei ole todellakaan ollut varsinaista tarvetta hävittää mitään. Tietysti voi yrittää jotakin hieman pestä. Eikä toistaiseksi mitään ei minkäänlaisia uusia litikkahavaintoja.

Tänne tulee mettätorakkaa, tuhatjalkasta ja muurahaisia viemäriä pitkin... tukin viemärit jesarilla, prkl....

Nyt kun on hyvin yli kaksi kuukautta kulunut viimeksi tekemästäni lutikkasurmasta, ei merkkiäkään luteista ole ollut. Paitsi ne muutamat ovat säilyneet, joille jo useiden kuukausien ajan olen antanut pakastimessa pienessä rasiassa ’viileähoitoa’. Hyvin ’rauhallisilta’ ovat jo pitkään vaikuttaneet.
Näyttää ilmeisen selkeältä, että tuonkertainen lutikkapopulaatio tuli asumastani huoneistosta hävitetyksi kuvailemallani tavalla sukupuuttoon.

Mainitsin, että yksi lutikkahavainnoista oli selvästi yli metrin etäisyydellä vuoteestani. Tuolloin herättyäni nousin välittömästi ylös ja menin kylpyhuoneeseen pesemään pärstääni, jonka sitten kuivasin pyyhkeeseen. Kun hetken kuluttua menin uudestaan kylppäriin, niin havaitsin lutikan vaivalloisesti kömpivän käyttämässäni froteepyyheliinassa.
Hieman pelästyin, että tuleeko niitä lutikoita kylpyhuoneen ilmanvaihto- ja viemäriputkien kautta. Mutta kun pyyheliina roikkui aivan vastakkaisella seinällä noihin putkiin nähden, niin ajattelin, että tuo lutikka oli tullut ehkä tukassani vuoteesta noustessani eikä ollut ennättänyt herättyäni paeta iholtani ja vaatteistani riittävän nopeasti vähintään parinkymmenen sentin päähän (ja juurikin siis tuonne kirjojen sivujen ulkoreunoille, kohtaloansa pahaa-aavistamatta odottamaan).
Eli päätelmäni oli, että ei pidä nousta vuoteesta heti herättyä, vaan pitää jäädä vielä muutamaksi minuutiksi vuoteeseen, itseänsä hieman venytellen ja liikutellen, niin että lutikat ennättävät hyvin paeta pienen matkan päähän havaittuaan ihmisen heränneen.

Seuraavassa joitakin luteisiin liittyviä kommentteja Ilta-Sanomista. (Onko niin että myrkyttäjät tarvitsevat toiminnalleen rahallista kassavirtaa?):

IS : nimim. omakohtainen kokemus 21.4.[2016?] 16:51 …”valitettavasti yksi iso myrkytys ei riitä.Lutikat yms munii munia joista kehittyy noin kahden viikon välein uusia joten vaaditaan vähintään kaksi kolme myrkytyskertaa ja sen jälkeen kerran kuussa kaikissa asunnoissa viemärit mukaan lukien.”

Naapuri10.12.2015 18:28 IS
”Meidän talossamme yhdessä asunnossa oli luteita. Ensimmäinen kysymys asukkaalle oli, että ovatko huonekalut ostettu kirpputorilta. Eivät olleet, asukas oli tuonut luteet matkalaukussaan ulkomailta. Sohva, nojatuolit, sänky ja matot piti kääriä paikan päällä muoviin ja viedä kaatopaikalle. Myrkyttäjä hoiti ammattilaisena. Kotivakuutus ei korvaa mitään. Taloyhtiö korvasi kolme kertaa myrkytyksen.”

Enne kuin enne7.3.2014 14:04 IS
”No ihan varmasti on paha enne, jos lutikoita löytää asunnostaan! Vaatii melkoisia operaatioita ja rahaa, että niistä pääsee eroon. Vaivaa ja rahanmenoa siis ennustavat.”

Vaivaa kyllä, mutta ”rahanmenoa”?:
Ostin hieman kaksipuolista teippiä, en estääkseni lutikoita tulemasta, vaan jos tilanne niin vaatisi, niin sen selvittämiseksi, mistä niitä ehkä tulee. Jäi teippi edes avaamatta. Ostin myös uunia varten lämpömittarin, mahdollista vaatteiden kuumentamista varten. Kun käytin varmuuden vuoksi joitakin vaatteita pakastimessa eikä yht’äkkistä suurempaa toimenpidetarvetta ollut, niin ei tullut tuota mittariakaan käytettyä. Olivat siis tarpeettomia ostoksia, ainakin tuolloin noissa tarkoituksissa. (Pesuvati (ja kirjoja) minulla oli ennestään; oli vati muuten niin liukas, etteivät lutikat kyllä kyenneet kiipeämään sieltä pois.)

Ja mahtoiko tuo vaatteiden pakastamisessa pitäminenkään niin tarpeellista ollut; vaihdoin huoneistosta poistuessani aina kaiken vaatetuksen ja pidin tuon poistuessani käyttämäni vaatetuksen useiden metrien päässä vuoteestani ja selkeästi erillään siitä vaatetuksesta, jota pidin huoneistossa oleskellessani.
Ja kuten jo olen todennut, tavaroiden paniikissa hävittäminen ja hävittäminen muutoinkin varsinaisesti lutikoiden takia on tarpeetonta, jos muutoin toimii kärsivällisen johdonmukaisesti oikein.

Kun arvelin, että kuumennuslaitteet vaativat hieman ehkä vielä kehittelyä, niin ainakin turvallisuuskehittelyssä saattaisi olla petrattavaa:

http://www.ts.fi/uutiset/turun seutu/866269/Uittamon palo syttyi luteidentorjujan vahingosta :
Uittamon palo syttyi luteidentorjujan vahingosta
Luteidentorjunnassa sattunut vahinko aiheutti mittavat vauriot kerrostalossa Turun Uittamolla.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tulipalo-tuhosi-kerrostalokaksion-turussa-useita-evakuoitiin/5883722 :
”Tulipalo tuhosi kerrostalokaksion Turussa – TS: Sai alkunsa luteiden torjunnasta”

Nyt on kulunut jo yli puolitoista vuotta noista lutikoista eikä uusiakaan ole onneksi ilmaantunut.
- Ainakin joskus ennen, ennen komposiittikypäröiden yms. aikaa, saatettiin sotaisissa tilanteissa sanoa, että samanlainen kuolevainen se vihollinen on kuin muutkin, kyllä se lyijyä tottelee niin kuin muutkin ihmiset. Lutikasta voisi sanoa, ettei se ole mikään henkimaailman olento (eikä edes virus tai bakteeri), vaan tavallisin näkevin normaalisilmin havaittava eläin, niin munien, nymfien kuin aikuisempienkin luteiden osalta, ja yksittäin surmattavissa oleva, ja siis sillä lailla yksittäinkin surmattavissa oleva, että jokin lutikkapopulaatio voidaan surmata sukupuuttoon, eikä ole odotettavissa, että edes niiden henget kummittelisivat tässä reaalisessa, ainakaan nykyisenkaltaisen ajanjuoksun maailmassa; ja siis tuollaisen yksittäisen ja jopa yksittäin surmatun lutikkapopulaation taru ja historia on siten kertakaikkisen lopullisesti ohi ja päättynyt tässä maailmanajassa, se on siis siltä osin loppu, slut, finito, piste.

Bensiini ja tulitikku, ne auttavat ongelmaan.

Oot nero!