Hei! Olen itse 33v nainen ja kihlattuni 27v. Yhdessä päätimme perustaa perheen ja saada lapsi yhdessä,2 kuukautta sitten.
Nyt saattaa olla että olen raskaana toivotusti,MUTTA iso ongelma tuli arvaamatta eteeni; mies ei yhtäkkiä enää haluakaan lasta kanssani!
ylihuomenna saan varmuuden jos/kun kuukautiset pitäisi alkaa...
Eli Nyt kun raskaus on mitä todennäköisintä (oireita on) Hän vaatii aborttia ja jos en suostu hän lähtee---> eikä halua olla missään tekemisissä enää koskaan vaan aikoo "kadota" elämästäni/sekä mahdollisen lapsemme elämästä. Lopullisesti
Sitäkään EN halua
Mitä te tekisitte tilanteessani? Abortti (jota en missään nimessä itse halua!!!) ja yhteiselämä jatkuu VAI lapsen synnyttäminen ja muutoin rakkaan todella hyvän parisuhteen/kihlatun menettäminen ja isättömän lapsen synnyttäminen???
Nyt saattaa olla että olen raskaana toivotusti,MUTTA iso ongelma tuli arvaamatta eteeni; mies ei yhtäkkiä enää haluakaan lasta kanssani!
ylihuomenna saan varmuuden jos/kun kuukautiset pitäisi alkaa...
Eli Nyt kun raskaus on mitä todennäköisintä (oireita on) Hän vaatii aborttia ja jos en suostu hän lähtee---> eikä halua olla missään tekemisissä enää koskaan vaan aikoo "kadota" elämästäni/sekä mahdollisen lapsemme elämästä. Lopullisesti
Sitäkään EN halua
Mitä te tekisitte tilanteessani? Abortti (jota en missään nimessä itse halua!!!) ja yhteiselämä jatkuu VAI lapsen synnyttäminen ja muutoin rakkaan todella hyvän parisuhteen/kihlatun menettäminen ja isättömän lapsen synnyttäminen???
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tee abortti, ota ero. Olet nuori vielä ja löydät kyllä miehen, jonka kanssa voit perustaa perheen. Täällä eräs kanssasisar, olin itse tuolloin 25v. ja silloinen mies 31v.
Tilanne katsaus nyt 45v ja mies 48v. Lapsia 3 kpl iät 12v-17v.
Herra x ;llä kaksi lasta kahden eri naisen kanssa. Lasten eikä ex-naisten kanssa ole missään tekemisissä, koska haluaa vapautta ei vastuuta.
Miten niin nuori? Mielestäni en ole kovin pitkään "hyvässä iässä" tulemaan raskaaksi saati synnyttää...
Mieheni on nuori ja voi hankkia tämän lapsensa myöhemminkin jos haluaa. Minulle siihen ei välttämättä enää tule mahdollisuutta. Hedelmällisyys laskee rajusti n.35v:na naisella,mies voi saada lapsia vaikka 70v.
Minusta tuo mies on todella ailahteleva. Itse olen valitettavasti jäänyt ilman lapsia, niin suosittelisin, että jos sinulla vaan on mahdollisuus (sosiaalista turvaverkka muutenkin kuin mies), niin älä tee aborttia. Jos todella haluat lapsen, niin miten teidän parisuhde voi voida sen jälkeen hyvin, jos teet abortin miehen vaatimuksesta oman tahdon vastaisesti? Hän voi tietenkin raukkamaisesti kadota elämästäsi, jos hän niin haluaa, mutta minusta hän ei voi vaatia sinulta aborttia, jos kerran olette yhdessä lapsen hankinnasta sopineet. Jos hän hän noin ailahteleva muissakin asioissa, niin yhteiselo voi pidemmän päälle olla hyvin raskasta.
Olen täysin samaa mieltä ja ajattelin itsekin asiaa näin...
En olisi voinut uskoa että mies yhtäkkiä katuu ja ns.peruu koko lapsen kun raskaudun... Odotin sen olevan iloinen tapahtuma kun niin kovasti lapsesta/toiveesta että tulen nyt raskaaksi,puhui ja yhdessä mietimme kaikenlaista kuten onko lapsi poika vai tyttö ja pohdimme nimivaihtoehtoja; mies itsekin oli näissä jutuissa ihan täysillä mukana jos jotain mahdollisesta vauvasta puhuin...
Nyt hän väittää että ei ole tarpeeksi sitä ja tätä että hän kykenisi isyyteen! Haluaisi että olisi työpaikka ja auto ja talo ja rahaa kuin roskaa...
Olen todella pettynyt tilanteeseen ja mieheeni :(
Jos miehesi huolet ovat aitoja, niin asiasta voisi varmaan keskustella, mutta kun sinä et tuollaista vaadi (esim. että olisi hirveästi rahaa), niin kuulostaa valitettavasti hiukan tekosyiltä. Esim. isyyden epävarmuudesta hän voisi keskustella jonkun hyvän perheterapeutin kanssa, jos hän niin haluaa. Kuten itse sanot, niin 33 v. ei ole naisen lastensaannin kannalta valitettavasti ihan nuori. Sinun kannattaa kartoittaa sosiaalinen verkostosi ja ottaa selvää isyysasioista. Kunnaltakin saa kuulemma apua ja yhdistyksiinkin kannatta ottaa yhteyttä (Yhden vanhemman perheiden liitto?). Lapsi on hieno ja iloinen asia! Jos sen tosiaan haluat, niin haluaisin tosiaan kannustaa kartoittamaan tukitahot ja pitämään lapsen.
Kiitos paljon neuvoista.
Mietin juuri puhua miehelle tästä raha-asiasta,jotta se ei olisi pääsyy hänelle siihen,että emme ottaisi lastamme vastaan.
Kyllä haluan lapsen, mutta mies siis ei...
Mietinkin, kannattaisiko hänen jo kertoa vanhemmilleen raskaudesta,koska hän ei ole suomalainen, vaan irakilainen, ja siellä lapsia ei saada avioliiton ulkopuolelle.
Ongelmana on nyt,että emme pääse naimisiin Suomessa sillä hän on kotoisin Irakista, ja Suomessa vaaditaan esteettömyystodistus Irakista:
hänen perhe kävi sitä jo hakemassa, ja lopputulos karu kieltäytyminen ja käsky miehen hakea se itse sieltä. En tiedä, onnistuuko se? Kaikkeni tekisin jos vain olisi kyse minusta, ja minun haluista, mutta mies sen päättää haluaako vai ei... :,( Naimisiin ja lapsen kanssani sittenkin...
Hän oli valmis avioitumaan kanssani, ja perheensä kanssa olen jutellut jo monta kertaa ja tavannut hänen ystäviäänkin sekä serkkuja (irakissa) videopuhelun välityksellä kuten perheen... Hänen äitinsä sanoi,että hankkii minulle kultasormuksen kun avioidumme ym. Kovin tuntuivat pitävän minusta. Minä heistä.
Olen rikki kohta jos menetän jälleen rakkaan ja tärkeän ihmisen.
Lapsi on minulle iloinen asia, jota todella haluan vieläkin. En kadu. Mies taas katuu.
Hän pyysi nyt eilen yöllä minua jättämään hänet rauhaan joksikin aikaa, hän miettii mitä pystyy tekemään (tarkoitti varmasti Suomi/Irak asiaa) mutta että lasta ei halua.
Odota nyt ne muutamat päivät. Sitten pakkaat tavarat ja teet eron. Joka tapauksessa.
Mies on kypsymätön suhteeseen.
Sinulla ei ole aikaa odottaa hänen aikuistumistaan.
Samaa mieltä! Jos ei muuta niin tuollainen kiristys ei ole oikein/terveen suhteen perusta.
Kerran Pohjoisessa kaupungissa tutustuin yhteen pariskuntaan joka oli hankkimassa lasta. nainen tuli sitten raskaaksi ja mies petti. Tyttö kävi tekemässä kostoksi abortin ja tulin siihen tulokseen että kumpikin oli saataran penikoita ja tyhmiä sellaisia.
Pidä ihana lapsi. Olet varmasti aina onnellinen siitä, että et lopettanut lapsesi elämää.
Minulla on kolme lasta. Maailman ihanimpia aarteita ovat. Rankkaahan se välistä arki on, mutta ainahan arki välistä takkuaa.
Kun sairastimme, niin silloin tajusin, miten kultaakin kalliimpia lapset voivatkaan elämässä olla.
Lapsi on ihana taimi, joka kukoistaa juuri niinkuin jaksat hoitaa. Ja muista, kukkakaan ei ihmeitä tarvi, vain yksinkertaista huolenpitoa.
Illalla viimeiseksi pusu otsalle, hyvää yötä, rakastan sinua. Niin se on.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että pidät lapsen ja katsot sitten, mitä mies tekee. Lähtee jos on lähteäkseen. Saattaa tulla takaisinkin.. aika näyttää. Jos sinä olet raskaana, niin sitten lapsen oli tarkoitus tulla. Asiat kyllä järjestyvät aina jotenkin! Tsemppiä.
Mielestäni yhdenkään miehen takia ei kannata tehdä aborttia. En minä aborttia vastusta, mutta tuollainen ailahteleva tyyppi ei kyllä mielestäni sitä päätä.
Jos lapsi kerran on sinulle toivottu, niin todennäköisesti tulet raskaasti katumaan aborttia. Miehiä taas tulee ja menee. Tuokin saattaa yhtä hyvin lähteä vaikka tekisitkin abortin, ja sitten vasta harmittaakin.
Pidä lapsi voi olla, että tämä on viimeinen mahdollisuutesi saada sellainen! Itse en tässä iässä tekisi aborttia, vaikka mies lähtisi lätkimään. Jos pitää valita miehen ja lapsen välillä niin ehdottomasti haluan mieluummin lapsen.
päätä itse teetkö abortin vai et, miehet tulee ja jotkut meneekin. Eroamiset ovat niin tätä päivää, ettei meistä kuvaan voi vannoa saman kanssa vanhaikotiin asti muuttavansa