Kaikki haittaohjelmat eivät leviä nerokkaasti käyttäjän selän takana, vaan vaativat tietokoneen omistajalta aktiivista tyhmyyttä. Näihin kuuluu Linux.BackDoor.Xudp.
Xudp ei tule tietokoneelle sattumalta, vaan se on lisätty toisen haittaohjelman sisään. Käyttäjän täytyy ensin ladata epämääräinen tiedosto internetistä ja tämän jälkeen luovuttaa Xudpille vielä root-käyttöoikeudet, joten tartunnalta on helppo suojautua pitämällä järki mukana verkkosurffailussa.
Xudp on kätketty Linux.Downloader -nimisen haittaohjelman sisälle. Koneelle päästyään Xudp päivittää ensin itsensä ja on tämän jälkeen säännöllisesti yhteydessä komentopalvelimeensa. Haitakkeen toimintaa kuvataan takaportiksi tietokoneeseen, jonka avulla hyökkääjä voi ajaa omaa haittakoodiaan tai käyttää tietokonetta osana koordinoitua palvelunestohyökkäystä.
Linux.Downloader asentaa itsensä joko /lib/.socket1- tai /lib/.loves -kansioon, lisää haitakkeen automaattisesti käynnistyviin skripteihin ja pyyhkii tyhjäksi iptables-palomuurin, mikäli sellainen on käytössä. Tämän jälkeen Linux.Downloader sammuttaa itsensä ja Xupd ottaa vallan.
Aivan ensimmäiseksi Xupd ilmoittaa komentopalvelimelleen onnistuneesta tartunnasta. Ensimmäinen yhteydenotto lähetetään suojaamattomana http-protokollan kautta. Tämän jälkeen Xupdin ja sen komentopalvelimen välinen viestintä suoritetaan kuitenkin käyttäen salausta.
Tietoturvayhtiö Dr.Webin mukaan Linux.Downloader.Xupdista on tällä hetkellä liikkeellä ainakin kolme eri varianttia, Softpedia kirjoittaa.
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/kayttajan-typeryys-altistaa-linux-haitakkeelle-6541626
Xudp ei tule tietokoneelle sattumalta, vaan se on lisätty toisen haittaohjelman sisään. Käyttäjän täytyy ensin ladata epämääräinen tiedosto internetistä ja tämän jälkeen luovuttaa Xudpille vielä root-käyttöoikeudet, joten tartunnalta on helppo suojautua pitämällä järki mukana verkkosurffailussa.
Xudp on kätketty Linux.Downloader -nimisen haittaohjelman sisälle. Koneelle päästyään Xudp päivittää ensin itsensä ja on tämän jälkeen säännöllisesti yhteydessä komentopalvelimeensa. Haitakkeen toimintaa kuvataan takaportiksi tietokoneeseen, jonka avulla hyökkääjä voi ajaa omaa haittakoodiaan tai käyttää tietokonetta osana koordinoitua palvelunestohyökkäystä.
Linux.Downloader asentaa itsensä joko /lib/.socket1- tai /lib/.loves -kansioon, lisää haitakkeen automaattisesti käynnistyviin skripteihin ja pyyhkii tyhjäksi iptables-palomuurin, mikäli sellainen on käytössä. Tämän jälkeen Linux.Downloader sammuttaa itsensä ja Xupd ottaa vallan.
Aivan ensimmäiseksi Xupd ilmoittaa komentopalvelimelleen onnistuneesta tartunnasta. Ensimmäinen yhteydenotto lähetetään suojaamattomana http-protokollan kautta. Tämän jälkeen Xupdin ja sen komentopalvelimen välinen viestintä suoritetaan kuitenkin käyttäen salausta.
Tietoturvayhtiö Dr.Webin mukaan Linux.Downloader.Xupdista on tällä hetkellä liikkeellä ainakin kolme eri varianttia, Softpedia kirjoittaa.
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/kayttajan-typeryys-altistaa-linux-haitakkeelle-6541626
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.