"Heinolan valtuustolla ohuet listat", otsikoi Itä-Häme pääkirjoituksessa 15.4. Totta tosiaan. Valtuuston 11.4. Esityslistalla on 7 kohtaa: kokouksen käsittelyjärjestyksen hyväksyminen, Kimolan kanavahankkeen rahoitus (kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti), loput kohdat ovat ennakkoon päätettyjen luottamuselinten paikkojen hyväksymistä eronpyyntöjen tai kuolemantapauksen vuoksi.
Kaupunginhallituksen esityslistalla oli samana päivänä esimerkiksi TALOUSKATSAUS
2 kk, 2016, kh 11-4-2016), jonka kaupunginhallitus merkitsi itse itselleen tiedoksi - ei siis valtuustolle. MITÄPÄ noita valtuustolle tiedottamaan, pikkuasioita, kuten kaupungin talous ja budjetin toteutuminen?
Kannattaa vilkaista kh:n kokouksen talouskatsaus-liitettä. Henkilöstökulut TP-2015 noin 43 miljoonaa (43.088.000) ja talousarviossa 2016 noin 44,5 miljoonaa (44.445.950) - mistä korotus Heinolan väkiluvun vähentyessä ja valtiosuuksien pienentyessä?
Talouskatsauksen mielenkiintoinen kohta on
190 Elinvoima ja työllisyys
Eli juuri perustetun "pienen yksikön" talouskatsaus.
- palkat ja palkkiot 1.242260 , eläkekulut 195.920 ja muut henkilösivukulut 80.080
- muiden palvelujen ostot 969.900 (hanke- ja markkinointitoiminta)
Huom. Passiivinen työmarkkinatuki eli Kelalle maksettavat "sakot" 1.720.000 (budjetoitu tälle vuodelle)
Tietääkö valtuusto miksi henkilöstökulut kasvavat ja passiivinen työmarkkinatuki on edelleen kovin suuri, riippumatta elinkeinotoimen koko ajan paisuvista menoista ja onnistuuko elinkeinojohtaja vähentämään suurtyöttömyyttä ELINVOIMAOHJELMALLAAN, jossa on 14 osaohjelmaa: Invest in -ohjelma, sijoittumisohjelma, yrityspalveluohjelma, maankäyttöohjelma, edunvalvontaohjelma (asukkaiden vai viranhaltijoiden???), uuden työn ohjelma, yrityskehitysohjelma, työllisyysohjelma, markkinointiohjelma, kaupunkikehitysohjelma, asukasohjelma, matkailuohjelma, hankintaohjelma, digiohjelma. OHJELMISSA kyllä riittää... Mikähän on ohjelmien merkitys Heinolan tulevaisuuden kannalta?
Toivottavasti valtuusto ottaa selvää mitä OHJELMAJOHTAMINEN käytännössä merkitsee. Mitkä ovat miljoonan euron muiden palvelujen ostot hanke- ja markkinointitoimintaan? Mitkä ovat ohjelmien keskeiset tavoitteet ja tavoitteita seuraavat mahdolliset toimenpiteet eli konkreettiset hankkeet? Pieni elinkeinoyksikkö siis päättää 14 ohjelmasta, niiden tavoitteista, aikataulusta, rahoituksesta, tuloksesta?
Mikä on Heinolan elinkeinostrategia, ovatko ohjelmat strategian mukaisia? Miksi Heinolaan on perustettu hallinto- ja kehitysjohtajan virka? Onko hallinto- ja kehitysjohtajan tehtävänä Heinolan kehittäminen yhdessä elinkeinotoimen kanssa? ELINKEINOJOHTAJAN virkaan palkattiin entinen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, Dazid Oy:n johtaja Heikki Mäkilä. Mäkilä laskee (Itä-Hämeen mukaan, että neljännes tavoitteista voisi täyttyä uusilla suurinvestoinneilla Heinolaan. Miksi Heinolaan ei ole Mäkilän kaupunginhallituksen varapuheenjohtajakaudella tehty suurinvestointeja ja miten 14 osaohjelmaa auttaa suurinvestointien saamisessa?
"Elinvoimaohjelma on pyritty rakentamaan niin, että näitä asioita tehdään kaupungin omalla porukalla syventäen tulosalueiden yhteistyötä yhteisten tavoitteiden hyväksi", sanoo Mäkilä Itä-Hämeessä 15.4. Ari Viuhkon artikkelissa. Mäkilän mukaan 14-piikkiseen elinvoimaharavaan pitäisi tarttua tuhat uutta työpaikkaa.
Eivätkö Heinolan tulosalueet ole tehneet yhteistyötä yhteisten tavoitteiden hyväksi? Patiskaako Mäkilän 14-piikkinen elinvoimaharava tulosalueet syventävään yhteistyöhön resurssiviisaassa Heinolassa? Itä-Hämeen mukaan "14-piikkinen elinvoimaharava" eli koko paketti on kiertänyt eri tulosalueiden johtoryhmissä ja valtuusto saa sen pöydälleen kevään budjettiseminaarissaan 21.4.
Sehän se tästä puuttuukin, eli valtuuston "kalvosulkeiset", jotta valtuusto alkaisi uskoa ohjelmajohtamiseen ja eri tulosalueiden syventävään yhteistyöhön. Tulosalueiden syventävästä yhteistyöstä saatiin esimakua tulosaluejohtajien (teknisen toimen johtajaa lukuunottamatta) huolesta Heinolan kehityksestä - kun kaupunginjohtajaa saatiin adressien ym. keinoin epäluottamuksesta erotettua. Muistatteko vielä, kuka toimi aluksi selvitystyöryhmän puheenjohtajana? Selvitysryhmä perustettiin selvittämään muun muassa kaupunginjohtajan epäluottamuserottamista ja viranhaltijoiden huolia). Nykyinen hallinto- ja kehitysjohtaja (henkilöstöjohtaksi alunperin palkattu) toimi selvitysryhmän sihteerinä, nykyisen elinkeinojohtajan toimiessa puheenjohtajana, kunnes jääväsi itse itsensä.
Elinvoimaohjelman osaohjelmista puuttuu vielä ainakin yksi tärkeä osaohjelma: LAKIASIAINOHJELMA. Heinolassa ei ole kaupungin omaa lakimiestä, vaikka valitusten määrä on suuri ja lakimiehen palveluja tarvittaisiin kipeästi. Lakiasiainohjelma voisi auttaa sekä luottamushenkilöitä että viranhaltijoita tulosalueiden yhteistyön syventämisessä ja asukkaiden luottamuksen palauttamisessa.
Kaupunginhallituksen esityslistalla oli samana päivänä esimerkiksi TALOUSKATSAUS
2 kk, 2016, kh 11-4-2016), jonka kaupunginhallitus merkitsi itse itselleen tiedoksi - ei siis valtuustolle. MITÄPÄ noita valtuustolle tiedottamaan, pikkuasioita, kuten kaupungin talous ja budjetin toteutuminen?
Kannattaa vilkaista kh:n kokouksen talouskatsaus-liitettä. Henkilöstökulut TP-2015 noin 43 miljoonaa (43.088.000) ja talousarviossa 2016 noin 44,5 miljoonaa (44.445.950) - mistä korotus Heinolan väkiluvun vähentyessä ja valtiosuuksien pienentyessä?
Talouskatsauksen mielenkiintoinen kohta on
190 Elinvoima ja työllisyys
Eli juuri perustetun "pienen yksikön" talouskatsaus.
- palkat ja palkkiot 1.242260 , eläkekulut 195.920 ja muut henkilösivukulut 80.080
- muiden palvelujen ostot 969.900 (hanke- ja markkinointitoiminta)
Huom. Passiivinen työmarkkinatuki eli Kelalle maksettavat "sakot" 1.720.000 (budjetoitu tälle vuodelle)
Tietääkö valtuusto miksi henkilöstökulut kasvavat ja passiivinen työmarkkinatuki on edelleen kovin suuri, riippumatta elinkeinotoimen koko ajan paisuvista menoista ja onnistuuko elinkeinojohtaja vähentämään suurtyöttömyyttä ELINVOIMAOHJELMALLAAN, jossa on 14 osaohjelmaa: Invest in -ohjelma, sijoittumisohjelma, yrityspalveluohjelma, maankäyttöohjelma, edunvalvontaohjelma (asukkaiden vai viranhaltijoiden???), uuden työn ohjelma, yrityskehitysohjelma, työllisyysohjelma, markkinointiohjelma, kaupunkikehitysohjelma, asukasohjelma, matkailuohjelma, hankintaohjelma, digiohjelma. OHJELMISSA kyllä riittää... Mikähän on ohjelmien merkitys Heinolan tulevaisuuden kannalta?
Toivottavasti valtuusto ottaa selvää mitä OHJELMAJOHTAMINEN käytännössä merkitsee. Mitkä ovat miljoonan euron muiden palvelujen ostot hanke- ja markkinointitoimintaan? Mitkä ovat ohjelmien keskeiset tavoitteet ja tavoitteita seuraavat mahdolliset toimenpiteet eli konkreettiset hankkeet? Pieni elinkeinoyksikkö siis päättää 14 ohjelmasta, niiden tavoitteista, aikataulusta, rahoituksesta, tuloksesta?
Mikä on Heinolan elinkeinostrategia, ovatko ohjelmat strategian mukaisia? Miksi Heinolaan on perustettu hallinto- ja kehitysjohtajan virka? Onko hallinto- ja kehitysjohtajan tehtävänä Heinolan kehittäminen yhdessä elinkeinotoimen kanssa? ELINKEINOJOHTAJAN virkaan palkattiin entinen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, Dazid Oy:n johtaja Heikki Mäkilä. Mäkilä laskee (Itä-Hämeen mukaan, että neljännes tavoitteista voisi täyttyä uusilla suurinvestoinneilla Heinolaan. Miksi Heinolaan ei ole Mäkilän kaupunginhallituksen varapuheenjohtajakaudella tehty suurinvestointeja ja miten 14 osaohjelmaa auttaa suurinvestointien saamisessa?
"Elinvoimaohjelma on pyritty rakentamaan niin, että näitä asioita tehdään kaupungin omalla porukalla syventäen tulosalueiden yhteistyötä yhteisten tavoitteiden hyväksi", sanoo Mäkilä Itä-Hämeessä 15.4. Ari Viuhkon artikkelissa. Mäkilän mukaan 14-piikkiseen elinvoimaharavaan pitäisi tarttua tuhat uutta työpaikkaa.
Eivätkö Heinolan tulosalueet ole tehneet yhteistyötä yhteisten tavoitteiden hyväksi? Patiskaako Mäkilän 14-piikkinen elinvoimaharava tulosalueet syventävään yhteistyöhön resurssiviisaassa Heinolassa? Itä-Hämeen mukaan "14-piikkinen elinvoimaharava" eli koko paketti on kiertänyt eri tulosalueiden johtoryhmissä ja valtuusto saa sen pöydälleen kevään budjettiseminaarissaan 21.4.
Sehän se tästä puuttuukin, eli valtuuston "kalvosulkeiset", jotta valtuusto alkaisi uskoa ohjelmajohtamiseen ja eri tulosalueiden syventävään yhteistyöhön. Tulosalueiden syventävästä yhteistyöstä saatiin esimakua tulosaluejohtajien (teknisen toimen johtajaa lukuunottamatta) huolesta Heinolan kehityksestä - kun kaupunginjohtajaa saatiin adressien ym. keinoin epäluottamuksesta erotettua. Muistatteko vielä, kuka toimi aluksi selvitystyöryhmän puheenjohtajana? Selvitysryhmä perustettiin selvittämään muun muassa kaupunginjohtajan epäluottamuserottamista ja viranhaltijoiden huolia). Nykyinen hallinto- ja kehitysjohtaja (henkilöstöjohtaksi alunperin palkattu) toimi selvitysryhmän sihteerinä, nykyisen elinkeinojohtajan toimiessa puheenjohtajana, kunnes jääväsi itse itsensä.
Elinvoimaohjelman osaohjelmista puuttuu vielä ainakin yksi tärkeä osaohjelma: LAKIASIAINOHJELMA. Heinolassa ei ole kaupungin omaa lakimiestä, vaikka valitusten määrä on suuri ja lakimiehen palveluja tarvittaisiin kipeästi. Lakiasiainohjelma voisi auttaa sekä luottamushenkilöitä että viranhaltijoita tulosalueiden yhteistyön syventämisessä ja asukkaiden luottamuksen palauttamisessa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Itä-Häme, pääkirjoitus 15.4.
HEINOLAN VALTUUSTOLLA OHUET LISTAT
Ainoa vaaleilla valittu luottamuselin ei saa näivettyä kumileimasinelimeksi.
Heinolan kaupunginvaltuuston esityslistat ovat takavuosista ohentuneet melkoisesti, eivätkä harvat pykälät joka kuukausi vaikuta edes erillisen kokouksen arvoisilta. Valtuusto tuntuu päättävän lähinnä muiden luottamuselinten täydentämisestä, joka sekin on käytännössä kutakin paikkaa hallitsevan ryhmän käsissä.
Osa valtuutetuista kokee valtuuston vallan vähentyneen niin, ettei siihen kuuluminen enää ole mielekästä. Harvinaisen moni on tällä kaudella jättänyt paikkansa, moni muu istuu kokouksissa hiljaa harvoja puheita kuunnellen. Saattaapa joku vielä pohtia kautensa keskeyttämistäkin, koska on sitoutunut istumaan vain ensi vuodenvaihteeseen, mutta vaalit on siirretty seuraavaan kevääseen.
On hyvä, ettei valtuusto näpertele jokaisen pikkuasian kanssa, joka luottamuselimiin ajautuu. Se ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että kaupungin ylin päättävä elin päätyy vetämään vain periaatelinjoja ja rajaamaan miljoonaluokan menokehyksiä ja alkaa käytännössä syrjäytyä varsinaisten käytännön päätösten tekemisestä.
Lautakunnilla ja hallituksella on kunnallisessa päätöksenteossa tärkeä rooli, mutta sellainen tulisi olla myös valtuustolla. Jos ainoa vaaleilla valittu luottamuselin näivettyy hallinnon kumileimasimeksi, voidaan sitä huoletta pienentää niin paljon kuin uusi kuntalaki sallii.
Edelle on kirjoitettu koko hieno pääkirjoitus Itä-Hämeessä, mikä kuvaa hyvin nykyistä Heinolan hallintokulttuuria. Mikä tai kuka on aiheuttanut sen, että "esityslistat ovat takavuosista ohentuneet melkoisesti, eivätkä harvat pykälät joka kuukasi vaikuta edes erillisen kokouksen arvoisilta".
Voisiko Itä-Häme tehdä tutkivaa journalismia ja ottaa selville, mistä valtuuston alennustila eli näivettyminen johtuu. Mielenkiintoista olisi kuulla valtuuston puheenjohtajan mielipide asiasta. Eikös juuri valtuuston puheenjohtaja todennut, että kokousrahoja säästyy, kun turhia kokouksia ei pidetä. Tekisikö joku valtuutettu aloitteen Heinolan investointisuman purkamisesta kiireellisyysjärjestyksessä, huomioiden sote-palvelujen siirron Heinolasta Päijät-Hämeen sote-alueelle. Skanska lienee aloittanut uuden Hopeasillan rakentamisen, entisen tilalle, noin 60 asukasmäärälle, joka on myös nykyisessä peruskorjatussa (ei-homeisessä) Hopeasillassa, joka puretaan. Ei-kovin-resurssiviisasta. Etenkin jos uusi SOTE-valtuusto Lahdessa päättää, vuokraako se Heinolalta Hopeasillan 24 h:n palvelutaloksi.
Äänestäjien tulisi tietää, miten oma ehdokkaansa, tultuaan valituksi valtuustoon, siellä toimii. Tekeekö aloitteita, pitääkö puheita vai kuunteleeko niitä harvoja puheita. Entä tuoko valtuutettu asukkaiden huolia ja esityksiä valtuustoon aloitteiden muodosa? Miten valtuustossa on käsitelty 1600 heinolalaisen allekirjoittamaa adressia?
Jäädään odottamaan, mihin kaupungin virkoihin palkataan muut muutosjohtajan erottamiseen osallistuneet antirinnevaaralaiset pyllykalle hööhööt
Hyvä aloitus!
Hallitus on ominut valtaa, jonka pitäisi kuulua valtuustolle. Nyt vallanhimoinen hallitus vain söhertää ja valtuusto istuu tyhjänpanttina.
Elinkeinotoimen omituisuudet tulikin hyvin kuvattua. Ohjelmia on kuin haravassa piikkejä, mutta tulokset ovat rahankäyttöön nähden olemattomia! Yritetäänkö päättäjille osoittaa, että on monta rautaa tulessa ja luottaa siihen, että päättäjät eivät ala vaatia selvityksiä hankkeiden tuloksista?
Voisiko valtuusto selvittä Hollolan tavoin, miksi ja minne heinolaiset muuttavat, kun Heinolan väestökato on suuri ja keskusta tyhjenee liikkeistä. Tutkitun tiedon perusteella voitaisiin myös Heinolassa tehdä järkeviä päätöksiä.
Paikallislehti IH uutisoi 18.5;
"Suomen Yrittäjien keskiviikkona julkaiseman Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn tulokset eivät imartele heinolalaisia päättäjiä ja virkamiehiä. Päijät-Hämeen kunnista Heinolan elinkeinopolitiikka sai heikoimman arvosanan."
Voiko tästä päätellä, että elinkeinopalveluissa tehdyt muutokset eivät ole onnistuneet?
On ne osaa käyttää kumia
Millaisia tuloksia elinvoimapalveluissa on syntynyt ja miten niistä on raportoitu?
Entä hankkeista ja niiden tuloksista?
Kuinka monta työpaikkaa on tänä vuonna synnytetty elinvoimapalveluiden myötävaikutuksella?
Vaikuttaako siltä, että elinvoimapalveluihin käytetyt varat ovat järkevä sijoitus vai olisiko järkevämpää luopua omasta elinkeinoyksiköstä, joka käy veronmaksajille erittäin kalliiksi?
Ei valtuustosta taida löytyä asioista riittävästi perillä olevia henkilöitä. Valtuutetuille riittänee, kun joku ohjeistaa kuinka tulee äänestää.
Ja kaupungin tila on tämä :D
Heinola pitäisi Lahteen liittää. Tyhjenevä keskusta ja typerät lupaukset ISOSTA ELÄMÄSTÄ PIKKUKAUPUNGISSA osoittavat lähinnä osaamatonta hallintoa. Suureksi paisununut, byrokraattinen hallintokoneisto nielaisee kohta koko tuloverokertymän, mutta tulokset ovat olemattomat. Jälleen uusi koulu siirtyy väistöön, suurtyöttömyys pahenee, kun StoraEnso muuttaa Lahteen, väkiluku vähenee ja sosiaali- ja terveystoimi siirtyy hyvinvointikuntayhtymän harteille. Heinolan kaupungin kärkihankkeena toteutuu 8 miljoonan vanhusten talo Hopeasilta, kun entinen ensin puretaan samalle asiakasmäärälle. Samaan aikaan valmistuu uusi teema-palvelutalo Vuoksentielle ja pian uusi Jyränkölän settlementin Helena-palvelutalo keskustaan. Tuskinpa kaupungin omistamat rannatkaan tulevat kaavoitettua ja infra rakennettua sekä järkevästi asutettua ellei Lahteen liitytä.
Kätevimmin käy kun itse muuttaa Lahteen, eikä vaan valita. Ihmeen katkeria tyyppejä täällä.
Asunnot eivät mene Hainolassa kaupaksi ja vaikeaa on saada vuokralaista. Pakko on siten asua Heinolassa ja käydä Lahdessa työssä. Samalla Lahdessa toki hoituu kauppa- ym asiat. Heinola on enää vain nukkumalähiö monelle meistä. Se voi olla jonkin mielestä katkeraa, jonkun toisen mielestä mahdollisuus.
Miten tää kaikki kertomasi auttaa liittymällä Lahteen? Asunnot ei mee sen paremmin kaupaksi. Itse käyn Hollolassa töissä. Maksan veroni Heinolaan ja käytän paikkakunnan palveluja. Ylpeänä heinolalaisena.
Hyvä sinä ylpeä heinolalainen, mikset muuten käy kotikaupungissasi töissä? Miten kauan aikaa menee matkoihin? Hollolassa osataan tehdä yhteistyötä elinkeinoasioissa ja sote-asioissa Lahden ja uuden hyvinvointiyhtymän kanssa. Heinolan pitäisi ottaa oppia.