Onko sulle tällain käyny

Mää kerran eiko montakertaa heränny ni pää pääasissa ei tuntunu omalta ja muisti ol menny se ol kauhia tilanne tuntuku pää olis irtaunu kehosta nii konttasi keittöön " helskutti sentää " kah tiski pödäl ol jääny puolikas viinapullo lääkkeeksi. Kyl se o nii et viiina on viisasten juoma ja kohta alkoi muisti palautua ja päää tuntui omalta hartioiden välissä.

On käynyt niinpäin, että olemme jutelleet vanhan tuttavan kanssa jonkin aikaa ennenkuin tunnistimme toisemme. Oli tavattu muutamia kertoja yli 20 vuotta sitten, ja ulkonäkömme oli ehtinyt muuttua sen jälkeen. Molemmat olemme aktiivisia toimijoita ja tapaamme paljon ihmisiä erilaisissa ympyröissä sekä työhön että harrastuksiin liittyen.

On mulla käynyt niin. Näin n. vuosi sitten Ikeassa naisen joka oli ihan saman näköinen kuin eräs takavuosien työkaveri . Tervehdin häntä ja hän nyökkäsi takaisin. Sitten alkoi arveluttaa ja menin kysymään että onko hänen nimensä se joka entisen työkaverini nimi oli. No, eipä ollut:/ Nolona vain pyytelin anteeksi ja sanoin että hän oli niin saman näköinen. Eipä siinä mitään, ymmärtäväisesti hymyili tämä naisihminen ja lähdin häpeillen pois....

Ei.

Mulla kokolailla hyvä näkömuisti ja tunnistan kyllä ulkonäön perusteella aika hyvin ihmisiä, pitkänkin ajan kuluttua viime tapaamisesta. Jotain juttuja, silmät, eleet, yleinen olemus, liikkeet jne.

Puhelimessa aika paljon ongelmia. Tunnen ja tavannut siis paljon ihmisiä. Erittäin monilla samanlaisia nimiä. "Masa tässä morjens", tollanen paneen miettimiskoneen käyntiin. Kuka helevatan masa, kaikista niistä joita tunnen. Noh, morjens viittaa nyt ainakin Tampereen seutuun. mutta kun sieltäkin tunnen useamman masan.

Aavistuksen hankalia tilanteita olleet joskus. Ihmiset nyt kuvittelee olevansa ainutlaatuisia ja erityisiä ihmisiä. Tullut lopputulokseen, jos tollasta tapahtuu, kysyn suoraan, mistä hitosta met ollaan tuttuja.

Toisinkin päin. Mulla joitamia nimikaimoja. Useasti sattuntu, joku soittaa ja alkaa lässyttämään jostain asiasta. Kuuntelen hetken, että saa suunvuoron. Sitten koitan selittää, että nimi voi olla sama, mutta mies eri.

Ulkonäköperusteella ei pahemmin itellä ole sattunut kai ikinä virheitä. JA kun ite on sennnäköinen, kuin on, ei mulla kovin montaa ulkonäöllisesti vastaavaa ihmistä löydy suomesta. Vaan, yks tyyppi on, mun näköinen ja sillä sama nimikin ;DDD Siitä nyt ei erikoisemmin haittaa, ollaan erilaisissa piireissä täysin. Kertaakaan ei ole ollut siinä asiassa sekaannuksia.

=DW=

On vähän e-pohjalaisen politiikon ulkonäköä. Hesassa tapasin lappajärveläisen, joka oli ollut muutama vuosi sitten ryhmän mukana yhteisellä patikkamatkalla. Juttelimme niitä näitä, kunnes hän kysyi: ookko palio puhujamatkoilla kuleksinu?

Moikkasin uimahallissa (meikittömänä vesikampauksessa) entistä työkaveria. Hän tuijotti ensin mitäänsanomattomin silmin, kunnes kiekaisi ilahtuneena: tunsin sinut äänestä.

Juttelin muka entiselle työkaverille pitäjäni torilla, puhua pulputin jotain yleistä. Hän vastaili hiljaisesti, vähän kiusaantuneena ja ilmeisesti puoliso alkoi kurkotella kaulaansa vierestä. Poistuin huolettomasti paljastamatta erehdystäni. Vieläkin tämä henkilö katsoo minua kuin harmittomasti höpöttävää kylähullua.

Olen vähän epä varma moikkailemaan joitakin vanhoja työ tai koulu tai muita vastaavia tuttuja. Mulle se tavallisempaa ainakin tähän saakka ollut ettei ole menty läheskään aina juttelemaan vaikka kummatkin ehkä ovat tunnistaneet ja oisi voinutkin mennä. Toki joittenkin kanssa olen moikkaillutkin ja jutellutkin, en sitäkään sano etten aina meniskään. Olen lukenut sen yhden tutkimuksen että ihmisten on vaikea tunnistaa ketkä pitävät oikeasti ystävänä sinua ja ketkä eivät. Ei se ole mikään ihme ettei se ole ihan helppoa.. ihmiset eivät monetkaan puhu kauhean suoraan asioita ja ne jotka puhuvat niin enemmän voivat joutua kärsimään siitä reiluudestaan, suoruudestaan koska niin monet ovat tottuneet monimutkaisiin ihmissuhdepeleihin ja asioiden
peittämiseen. Keskustelu ei silloin avaa asioita vaikka keskusteltaisiinkin asioista joita joku haluaisi avata..

Mullakin on vielä kirjoittamatta tähän rimpsuun. Kyllä on joku joskus sanonut et olen ihan saman näkönen kun hänen tuttavansa, useampikin on niin sanonut, joten olen kai joku tavis. Silloin minulla oli kyllä hyvin lyhyt tukka, klassinen leikkaus, nyt on pitkä ja persoonallisempi. Äänestä myös tunnistettu, "sinähän se täällä olet, äänestä tunsin" ajatella kymmenenkin vuoden jälkeen tuttava tunnistaa minut äänestä. Minulla ei ole hullumpi ääni.

On käynyt useasti. Eilen viimeksi ohitin Prismassa tutun rouvan takaapäin ja huikkasin "Terve!". Tuli sitten kassajonoon perääni, jolloin huomasin että eipä ollutkaan tuttu ihminen. Todettiin molemmat asia ääneen ja tultiin siihen tulokseen että mitään vahinkoa ei tapahtunut ja että oli mukava tavata.

Kerran muka Jorkki soitti ovikelloani ja yllätyin iloisesti kun ei oltu nähty pariinkymmeneen vuoteen. Vaimokin sillä oli mukana. Pyysin peremmälle ja istumaan ja siinä sitten tutkaillessani totesin että ei, ei tämä kaveri ole Jorkkia nähnytkään.
Ilmankos olivatkin sisään pyytäessäni hieman häkeltyneen oloisia, kun eivät Helluntalaisina tms. ilosanoman levittäjinä olleet ilmeisesti tottuneet noin sydämelliseen vastaanottoon.

Kerran moikkasin epähuomiossa tv:stä tuttua näyttelijää kadulla ja tämä moikkasi takaisin.

Aikanaan Maxi-marketissa minä ja joku mies moikkasimme jo pitkältä toisiamme ja löimme käsipäivät päälle. Rupattelimme niitä tavallisia "eipä oo aikoihin nähty","miten menee?", "mitä oot touhunnut?" ja kun alkulämmittely oli tehty rupesimme kyselemään että "ootko ollut Kymi-Strömbergillä töissä" - "en", "ootko pelannut lätkää?" - "en", "ootko asunut Malmilla?" - "en"....
Mitään yhteistä historiaa ei löytynyt, joten jatkoimme molemmat matkaamme yhtä uutta ystävää rikkaampana.


Ilmeisesti tuollaisiin tilanteisiin joutuu helpommin kun on tämmönen herkkätervehdyksinen kaveri.

2 kertaa käynyt fibaus, että olen ollut ulkonäöstä aivan varma vanhasta tutusta ja mennyt moikkaamaan.
Tulee aikamoinen pakenemisen tarve, kun vastaus on ihmisiä täynnä olevalla Itiksen käytävällä kovalla äänellä huutamalla ""v...u sä olet joku homo iskemässä!!!""

Olen jättänyt moikkaamiset pois.