Alkuu voisin sanoo vähä "pohjatietoo"... Elikkäs mua on tosi kauan henkisesti kiusattu ja oon aikasemmin hakenu apuu (siis kuraattori, psykolog, jne, muttei auttanu) ja nyt oon uudellee hakenu apuu amikses (joku psykiatrinen sairaanhoitaja tms, kuraattori, terkkari.... )ku viiltelen ja haluisin vaan kuolla. Terkkari vaa valittaa kaikesta oikeest turhasta mulle eikä auta... Kotona porukat tietää, mut ne ei tunnu ottavan tarpeeks vakavasti. En tiiä mitä teen, ihestä tuntuu et parempi ratkasu on tosiaan kuolla ja ku kaikilla on luulo, et "ku oon hoidos ni kk päästä oon kunnos..." En jaksa tätä paskaa eikä kiusaaminen lopu. Kukaan ei tee sille mtn. Ja ku kerron totuuden, niin kaikki vaikenee ja ei tee asialle mtn... Enkä tiedä mite voisin ihe tehä, koska kiusaajia on monta... Ja mul ei oo kavereitakaa ku yks ja seki asuu kaempana mis mie oon... En oikeesti jaksa tätä paskaa haluun kuolla ku ei muukaan auta.... En pysty olee julkisil paikoil, ahistaa aivan liikaa... En oo yhtää sosiaalinen, en uskalla puhuu rohkeesti jos toinen on hiljaa, enkä luota kehekkää yhtää. Koska aikasemmin keltä oon apuu pyytäny kaikki sano suoraa, et aivan oma vikas... Ja kaikki "kaverit" on pettäny mun luottamuksen, ne esittää kaverii ja sit ne alaa kiusata... Koko elämäni on paskana kiusaamisen takii... Ei tästä vaa voi selvitä... Kuolema on nököjää ainoo vaihtoehto...
Ei oo vaihtoehtoi enää...
AivanPaskana
17188
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Se, että muut alentuvat kiusaajiksi, tekee heistä häviäjiä. Yleensä on monia muitakin, jotka eivät pidä kiusaajatyypeistä, mutta eivät uskalla sanoa asiaa ääneen. Muistan itse kouluajoilta, kun luokkamme pahin kiusaaja oli sairaana ja siten kanssakiusaajat uskalsivat olla aitoja itsejään, joku sanoi yhtäkkiä todellisen totuuden ääneen: Onpa kivaa kun X on poissa. Olisipa luokkamme aina tällainen! Moni sanoi: Niin. Olisipa aina näin.
Itse olin luullut, että kaikki pitivät tästä ilkeästä tyypistä, joka oli aina nälvimässä muita. Hänhän oli se luokan pomo. Todellisuudessa muutkin inhosivat häntä laillani. Kukaan ei vain uskaltanut kohteeksi joutumisen pelossa sanoa vastaan.
Sinä et ole hän. Kiusaaja on aina häviäjä, vaikkei sitä itse älyäisikään. Häntä inhotaan todennäköisesti enemmän kuin uskotkaan.
Tunnut viisaalta ja ajattelevaiselta. Älä missään nimessä vahingoita itseäsi. Se olisi suuri menetys. Kaikkea hyvää sulle!
Niin joskus tavallisilla asioilla on merkitystä sille että ihmiset tulevat järkiinsä. Se on kyllä jännä ettei uskalleta sanoo omaa mielipidettä.
No en kyllä mitenkää viisas oo, eikä kyllä kettää kuolemani haittais...
Sinä olet viisas. Koita elää päivä kerrallaan. Tilanteesi kääntyy paremmaksi.
No enpä oikee usko... Ilman tukeeha se varmasti onnistuuko, epäilen...
Hae lisää apua ja kerro rehellisesti, miltä sinusta tuntuu.
Vaikka sanoin niin ei ne usko, enkä jaksa aina vaa uudellee ja uudellee kertoo ku ei se auta. Syyttelevät vaa mua eivätkä asialle mittää tee. Oon oikeesti iha loppu, ei täs muukaa auta... Oon tosissani... Enkä kestä ku muut hössöttää jostai julista mut mite voisin muka olla ilone.... Ei kiinnosta yhtää mua enää eikä muitakaa....
Mene terveyskeskukseen. Sieltä saat apua.
Ei mua kiinnosta mennä minnekkää puhuu oikkeesti. Ei oo mittää apuu... Porukatki ku sai tietää niide tekemiset... Nii ostavat kaikkee tavaraa mm vaatteita vaa lisää. Iha ku niill onnen sais.. En jaksa tätä tälle on vaa tehtävä ihe sit loppu. Ainut kaverini ni keksii millo mitäki syitä ku pyysin vaa et nähtäskö vaik nopee joenrannalla ni ei suostunu... Ni ei moro... Yksin sit ollaa...
Koita puhua jollekulle oikeasti. Siten voisit saada apua.
No kelle puhun? Voisin vain koko maailmalle kuuluttaa muttei siitä apuu oo, ku ei kukaa te mittää... En tiedä yhtää kelle puhun... Tuntuu epäturvalliselle ku iha sama mis oon ku ajatus itteni satuttamisesti saa vallan ni mie sit teenki niin olin missä tahansa... Vaik kotona on hyvä olla ni silti tulee tilanteita jos muuta ajatukset saa vallan... En jaksa ku ei hetken rauhaakaa ku koko aika pää sanoo et pitää satuttaa ihteeni pahasti... Enkä haluu mihikkää suljetulle osastolle tms ku sinnehä kuolee jo ihessä ku mihikkää ei pääse ja "ketää ihmisii" ei nää... En haluu yhtää mihikkää, en hoitoo, en haluu puhuu en mitää, haluun satuttaa itteeni ja kuolla...
Eikö kannattaisi mennä suljetulle osastolle mieluummin kuin satuttaa itseänsä? Sinä tarvitset hoitoa.
No enpähä tiedä... En haluu mihikkää hoitoo...
Hoito on paras vaihtoehto sinulle tällä hetkellä.
Nii mikä hoito olis sit muka hyvä... Ei ainakaa puhumisesta oo mitää apuu...
Ei jaksa yhtää... Haluisin vaan kuolla, ei kiinosta yhtää mikää.... Kouluki pitäis jotenki rustata läpi, tai no top:pimassa nyt mut silti...
Nytten jaksaa taas :) on hyvä olo uuuuuhh
Mitä vittuu?? On se hyvä toisen puolesta kirjotella....
Tää on iha alkuperäsen kirjottajan kirjottamaa.... Todella säälittävää toimintaa... Ja ei todellakaa hyvi mee... Joka hetki mietin kuolemaa...