Vainajalla on suurehko esinekokoelma. Joukossa on muutama arvokkaampi esine, mutta ei kuitenkaan monien satasien arvoisia. Onko kokoelma järkevää merkata koti-irtaimistoon ja voiko näin tehdä? Vai pitäisikö se merkata erikseen ja määrittää arvo? Vai pitäisivätkö vain arvokkaammat esineet merkitä erikseen arvoineen?
Jos puolet irtaimistosta on lesken, merkataanko perunkirjaan vain kuolleen puolison osuus irtaimistosta?
Jos irtaimistoa olisi yli 4000 euroa, veroitettaisiinko siitä vasta, kun yhteen laskettu omaisuus varoineen päivineen ylittää 20 000 euroa, vai miten tämä menee?
Jos vainajan rintaperillinen kieltäytyy perinnöstä (siis lakiosastaan), periikö leski rintaperillisen osion? Ilmeisesti tällöin rintaperillinen ei myöskään maksa perintöveroa? Maksaako leski perintöveroa perimästään rintaperillisen osiosta, jos sen arvo ylittää 20 000 euroa?
Jos pesää ei jaeta, voiko leski tehdä pesän omaisuudelle mitä vaan, jos pesän osakkaat suostuvat? Jos pesää ei jaeta, maksetaanko silti perintöveroa?
Jos puolet irtaimistosta on lesken, merkataanko perunkirjaan vain kuolleen puolison osuus irtaimistosta?
Jos irtaimistoa olisi yli 4000 euroa, veroitettaisiinko siitä vasta, kun yhteen laskettu omaisuus varoineen päivineen ylittää 20 000 euroa, vai miten tämä menee?
Jos vainajan rintaperillinen kieltäytyy perinnöstä (siis lakiosastaan), periikö leski rintaperillisen osion? Ilmeisesti tällöin rintaperillinen ei myöskään maksa perintöveroa? Maksaako leski perintöveroa perimästään rintaperillisen osiosta, jos sen arvo ylittää 20 000 euroa?
Jos pesää ei jaeta, voiko leski tehdä pesän omaisuudelle mitä vaan, jos pesän osakkaat suostuvat? Jos pesää ei jaeta, maksetaanko silti perintöveroa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
mitkään muutaman satasen arvoiset esineet ei ole arvokkaita vaan ihan normi koti-irtainta.
Alle 4000 euron arvoista irtaimistoa ei tarvitse merkata eikä eritellä perukirjaan ollenkaan. Vaikka voittehan te omaksi iloksenne luettelon laatia.
Perintö EI ole sama kuin lakiosa. Perinnöstä voi kieltäytyä, jolloin perintö menee kieltäytyjän lapsille. Jos niitä ei ole, niin sitten vanhemmille ja/tai sisaruksille - ilmeisesti tässä leski on toinen vanhempi? Perinnöstä kieltäytyjä luonnollisesti ei maksa veroja, koska ei mitään perintöä saa.
Leski maksaa veroa vain jos saa perintönä 80 000 euroa tai enemmän. Jos vainajalla on lapsia eikä leskelle ole tehty testamenttia, leski yleensä silloin ei peri yhtään mitään, vaan saa mahdollisesti tasinkoa vainajalta. Toki, jos vainajan ainoa rintaperillinen kieltäytyy perinnöstä eikä tällä ole lapsia, leski perii sitten vainajan koko omaisuuden.
Jakamattomassa kuolinpesässä leski eikä kukaan muukaan voi yksin tehdä "mitä vaan". Kuolinpesässä ei toimi demokratia. Aina tarvitaan kaikkien suostumus esim. omaisuuden kauppaan.
Perintövero maksetaan vaikka kuolinpesä olisi jakamatta.
Kiitoksia kattavista vastauksista! Ilmeisesti avioparin yhteinen omaisuus kuitenkin menee puoliksi siten, että leskelle toinen puoli ja rintaperillisille toinen puoli, jos testamentteja ei ole?
Jos irtaimiston arvo ylittäisi 4000 euroa, se olisi ilmeisesti hyvä merkata ja hieman eritelläkin?
Omaisuus ei mene puoliksi, vaan on niin kuin se on.
Osituksessa sitten "tasataan" varallisuudet ja usein voidaan laittaa esineet sille, jolle niistä on eniten hyötyä.