Tiukentuneessa taloustilanteessa korkeakoulut ovat joutumassa taloudelliseen ahdinkoon. Esimerkiksi kirkolla on oikeus verottaa palveluksistaan, samoin Yleisradiolla. Olisiko liikaa, jos jokainen suomalainen maksaisi vuodessa 900 euroa yo-veroa.
Yliopisoille verotusoikeus!
Työpaikkauhattuna
9198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Opiskeluoikeudet myytäisiin netissä eniten maksaville. Opintoja voisi nopeuttaa aina ostamalla lisäsuorituspisteitä vähän niinkuin maksullisissa peleissäkin. Työelämässähän joutuu kuitenkin antamaan niitä ilmaisia osaamis- ja työnäytteitä ennen työpaikan saantia, joten koulutuksella ja opintomenestyksellä ei ole enää niin suurta väliä.
Yliopistojen rahoitusperustana toimii paremmin valtio sekä yksityiset lahjoittajat, kuin että yliopisto itse alkaisi verottamaan kansalaisia. Valtion rahoituksen tulisi ensisijaisesti taata yliopiston autonomisuus yksityisiin intresseihin sekä valtioon itseensä, sillä yliopistojen tehtävänä on riippumattoman totuuden etsiminen tutkimuksen avulla eikä poliittisten tai taloudellisten intressien edesauttaminen.
Valitettavasti Suomessa koulutuksen arvostuksesta ja merkityksestä on osittain luovuttu, mikä alkaa näkyä tilastollisestikkin. Koulutuksen pitäisi olla riittävä meriitti päästäkseen työhön, mutta työelämä on valitettavasti vieraantunut tästä sellaiseen "kaikki mulle heti"-tyyliseen valmiiden ammattilaisten työllistämiseen. Tieteellisesti osaamattomat valtiot ovat aina myös taloudellisesti heikointa tasoa, joten hallituksen leikkaukset tulevat näkymään muutaman vuoden sisään myös tieteellisen tutkimuksen heikentymisenä.
Lopuksi vielä sen verran, että olen henkilökohtaisesti huolissani yliopistojen tulevasta asemasta yhteiskunnassa sekä yliopistojen riippumattomuudesta taloudellisiin tekijöihin nähden. Ehkä suurin menetys sivistyneelle yhteiskunnalle olisi, jos emme voisi enää luottaa tieteeseen tai sen tuottamaan tietoon. Tähän ilmeisesti ollaan pyrkimässä, kun jatkuvasti julkisen hallinnon, opetusministeriön sekä yliopistojen omat lausunnot korostavat tiiviimpää yhteistyötä yritysmaailman kanssa idealla:"Yritys sanelee tarpeen, yliopistot kehittävät ja tutkivat hyödykkeen, joka tyydyttää nämä tarpeet ja yritys hommaa patentin, myy hyödykettä ja kerää voitot." Yliopistoista on ilmeisesti tarkoitus tehdä eräänlaisia tutkimuslaitoksia yritysten tarpeisiin, jolloin kaikesta "ei tuottavasta" luovuttaisiin, kuten ihmisten hyvinvoinnin tutkimuksesta, historiasta, filosofiasta, yhteiskuntatieteistä, suurimmasta osasta kielitieteitä... Jäljelle jäisivät vain osa luonnontieteistä, taloustieteet sekä teknilliset tieteet. Se tarkoittaisi sivistyksen ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta uutta pitkää taantumaa.
Olisi oikein, jos edes ne, jotka yliopistossa ja muissa oppilaitoksissa opiskelevat, maksaisivat osan opinnoistaan. Siis osan, sanokaamme puolet. Hyöty opiskelusta tulee kuitenkin itselle opiskelijalle. Maksullisuus panisi vauhtia ja tehoa opiskeluun sekä karsisi turhaa huviopiskelua ja monen tutkinnon keräämistä yhteiskunnan varoilla.
MUTTA. Toinen puoli sitten veronmaksajien maksettavaksi, koska tarvitsemme lääkäreitä, tuomareita, opettajia ym. Me kukin yksilö tarvitsemme monen alan osaajia, samoin yritykset tarvitsevat koulutettua väkeä.
Ne, jotka maksavat esimerkiksi itse koko lääkärikoulutuksensa, saavat heti valmistuttua mennä yksityiselle töihin. Verovaroin opiskelleet velvoitetaan toimimaan vaikka 5 vuotta terveyskeskuksissa.
Jos lähtisimme ajamaan tuollaista opinnoista maksamisen mallia, saisimme aikaan vain sellaisen korkeakoulukulttuurin, jossa vain varakkaimpien perheiden lapsilla olisi varaa maksaa korkeakoulujen maksut asumiskulujen lisäksi. Nytkin opiskelijoilla voi tilanteesta riippuen kerääntyä velkaa opiskelun ajalta, jolloin opiskelija tavallaan kustantaakin osan opiskelustaan.
Mielestäni ei olisi järkevää lähteä muodostamaan entistä eriarvoisempaa koulutusjärjestelyä, ellei suomalaisen yhteiskunnan tavoitteena ole sitten kaiken varallisuuden ja tiedon kasautuminen pienelle eliitille. Tällä hetkellä sentään köyhempienkin perheiden lapset saavat korkeakoulutusta, jolloin kaikki osaaminen ei kasaudu ja köyhemmänkin perheen lapsi voi saada hyvän työn.
Argumentti siitä, että opiskelun hyöty menee opiskelijalle itselleen sisältää vain puolet totuudesta, joka ilmenee kokonaisuudessaan kun tarkastellaan asiaa yhteiskunnan näkökulmasta. Yhteiskunta tarvitsee mainittujen ammattiosaajien lisäksi yleistä asiantuntijuutta monen eri asian kanssa, kuten kuntien projektitöissä, suunnittelussa, päätöksenteon apuna jne. Jos päättäisimme asettaa korkeakoulutuksen maksulliseksi, niin kaikki nämä tärkeät kansalaisyhteiskunnan työt siirtyisivät varakkaampien ihmisten töiksi, jolloin heillä ei olisi mitään intressiä toimia vähävaraisten tai keskiluokan etujen mukaan. Mielestäni se olisi melko suuri haitta yhteiskunnalle, kun nytkin vaikuttaa päätöksenteon prioriteetit olevan varakkaampien puolella.
Lyhyesti vielä opiskeluiden nopeutusargumentista, että maksulliset opinnot eivät nopeuttaisi opiskelua vaan loogisesti hidastaisivat niitä. Tämä on helposti havaittavissa nopean päättelyesimerkin avulla: Jos opiskelijana on varakas ihminen, niin häntä ei maksullisuus eikä muutenkaan asumiskulut hetkauta, joten hän voi jatkaa aivan miten itse lystää, kun ei tarvitse huolehtia taloudellisesta toimeentulosta. Jos taas kyseessä on omillaan toimeentuleva eli tukien ja töiden avulla kouluttautuva normaaliopiskelija, niin opintojen rahoittaminen vaatii lisää rahaa, jolloin on tehtävä enemmän töitä. Opintopisteistä ei saa rahaa, jolloin maksaakseen koulumaksut sekä muut asumiskustannukset on hänen otettava lisää töitä. Jos opiskelija joutuu tekemään normaalia työpäivää opiskeluiden ohella, niin milloin hän ehtii opiskella nopeammin tai ollenkaan.
Itse en ainakaan tällaista mallia suosittelisi, ellei sitten intressinä olisi vähävaraisten lapsien poistaminen korkeakouluista ja yhteiskunnan suurempi eriarvoistaminen.
Argumentointisi on ymmärrettävää. Mutta lahjakkaiden vähävaraisten opiskelua voitaisiin tukea stipendeillä. Opintolainaakaan ei pidä unohtaa. Taloudellisesti eriarvoisia opiskelijat ovat joka tapauksessa, kuten muutkin.
Huomio kiinnittyi vielä siihen, että mainitset opiskelijan asumiskulut useaan otteeseen ikään kuin opiskelusta johtuvina. Näinhän ei tietenkään yleensä ole, vaan asumiskulut on jokaisella muutenkin.
Lukukausimaksussa olisi kyllä hyvätkin puolensa. Panisi se vauraammankin ajattelemaan, kuinka paljon omaa rahaa ja yhteiskunnan rahaa kannattaa käyttää tuloksettomaan opiskeluun. Köyhempi opiskelisi nopeasti ja menisi töihin. Hyöty opiskelijalle itselleen ja yhteiskunnalle olisi hyvä. Utopiaako? Ehkä.
Ymmärrän kantasi tähän kysymykseen. Asumiskuluista sen verran, että ne eivät johdu opiskelusta, mutta ne ovat silti olemassa ja ne on maksettava. Kysymys olikin siitä, että kuinka opiskelijat maksavat lukukausimaksujen lisäksi kalliit asumiskustannukset? Jos joku sattuisi argumentoimaan, että kyllä muissakin maissa opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, niin sellaiset järjestelyt toimivatkin vain kovemman asuntopolitiikkakilpailun sekä alhaisemman kokonaisveroasteen maissa, joissa reaaliset asumiskustannukset jäävät pienemmiksi. Suomessa opiskelu tapahtuu suurimmaksi osaksi tukien ja lainan avulla, joista suuret asumiskustannukset vievät suurimman osan. Esimerkiksi Helsingissa yksiön vuokra on alhaisimmillaan 550€, joka on opiskelijan koko opintotuki ilman lainaa.
Vauraammat opiskelijat tuskin säikähtäisivät muutaman satasen puuttumista kuukaudessa. Sen sijaan tuntemieni opiskelijoiden kohdalla opiskelut loppuisivat siihen, kun muutenkin elävät köyhyysrajalla. Lisäksi argumentointia siitä, että opiskelun maksullisuus nopeuttaisi opiskelua, vierastan sen heikon empiirisen näytön vuoksi. Useissa maissa se on enemmänkin syynä opiskeluiden venymiseen, kun opiskelijat pitävät välivuosia pätkätöitä tehden.
Saisiko yhteiskunta siitä kovinkaan suurta hyötyä, kun älyllinen pääomamme vaihtaisi maisemaa? Tuskin. Suomen yliopistot sekä tieteen taso ovat huippuluokkaa maailman mittakaavassa, mutta eipä millään taida olla väliä, ellei siitä saada suoraan taloudellista hyötyä.
Suomea ollaan eriarvoistamassa päivittäin julkisten palveluiden sekä nyt myös koulutuksen osalta. Vain ne, joilla on varallisuutta, saavat palveluita ja koulutusta. Tällainenkö on hyvinvoiva Suomi? Yliopistojen autonomiaakin ollaan kynsin ja hampain viemässä yritysten hallittavaksi, jolloin se mitä tieteeksi kutsutaan katoaa taloudellisten intressien mukailuksi. Melkoista Suomea olemme kyllä tuleville sukupolville luomassa. Yhteiskuntaa, jossa vain rahalla on merkitystä.
Herätys sillä "lasipallon" sisällä eläville, suurin osa teidän opiskelusta ja elämisestä kustannetaan suoraan verovaroista. Olette sen verran kauan eläneet "firman piikkiin" ilman että teidän ei ole koskaan tarvinnut osallistua "talkoisiin". Nyt kun sitten muka leikataan menoista niin on se ikävää, niin jää ilmaiset ulkomaan matkat , seminaarit ym, kahvikerhot. Itse pidän tieteitä tärkeänä osana yhteiskuntaa mutta joku tolkku tässä pitäisi olla. Muutenkin koko järjestelmä kaipaisi kovan perkaamisen, erityisesti se 70-luvun sosialismin ihottuma professoreineen ulos, ajat on vain muuttuneet. Muissakin maissa peritään lukukausimaksua ja muita asiaan liittyvää.
Jos viittaat "lasipallolla" tiedeyhteisöön, niin kyllä siellä ollaan varsin tietoisia kaikista yhteiskunnan ongelmista. Se on totta, että suurin osa opiskelusta tapahtuu verovarojen avulla, mutta siihenkin on syynsä. Opiskelun maksuttomuus perustuu hyvinvointivaltion aikana vallinneeseen universalismin ajatukseen, jonka mukaan kaikille on tarjottava yhtäläinen mahdollisuus elämään ja menestykseen varallisuudesta riippumatta. Näin saadaan yhteiskunnalle tärkeitä ammattilaisia jokaisesta pikkukylästäkin ja kaikki älylliset resurssit tulevat varmasti käytettyä.
Yhteiskunta puolestaan saa vastineeksi työntekijöitä vaativiin tehtäviin tuottamaan yhteiskunnan tarvitsemia palveluita sekä kansalaisten tietoisuus pysyy hyvällä tasolla, joka on demokratialle tärkeää. Väitteesi "firman piikkiin" elämisestä on harhaanjohtava, sillä myös opiskelijat maksavat veroja kaikista tuloistaan opiskeluiden aikana sekä myähemmin työelämässä. Tavallaan työelämässä opiskelijat maksavat oman osuutensa verojen muodossa takaisin.
Toinen väite koskien "talkoita" on myös virheellinen johtuen siitä, että opiskelijoiden tukia leikataan ensi vuoden alusta lähtien, jolloin myös opiskelijat osallistuvat talkoisiin. Tiedeyhteisön jäsenenä tiedän, etteivät opiskelijat saa yliopistolta mitään ilmaista, eivät ulkomaanmatkoja, eivät kahvikerhoja jne. Kaikki on omarahoitteista toimintaa. Jos haluaa opiskelijavaihtoon, niin se maksetaan opintolainalla.
En ole varma, mitä tarkoitat "sosialismin ihottumalla", mutta tieteessä ei juurikaan ole mitään järkevää säästökohdetta, josta ottaa rahaa pois ilman, että koko järjestelmä kärsisi. Valtionhallinnon osalta voidaan myös todeta, että yliopistojen ja tieteen taso tulee laskemaan leikkausten vuoksi, joten puheet paremmin suoriutumisesta vähemmällä rahoituksella ovat vähintään epärealistisia.
"Muissakin maissa..." Niin, mutta muut maat ovatkin monella tapaa erilaisia Suomeen nähden. Asumiskustannukset ovat pienemmät, verotus on pienempi, töitä on tarjolla jne. Muiden maiden analogia ei toimi silloin kun kyseessä on kaksi liian erilaista toimijaa. Lisäksi pelkkä muoden maiden toiminta ei riitä perusteeksi, sillä muutenhan voitaisiin esittää, että kun muissa maissa kerran on alipalkkaaminen sallittua tai ihmiskauppa tai kadulla ampuminen, niin se olisi sopivaa myös Suomeen.
Tiivistettynä siis: ei opiskelijoillakaan ole rahaa mitä ottaa pois, kuten ei työttömilläkään tai eläkeläisillä eikä monilla työssäkäyvilläkään. Suomella ei ole enää paljoa jäljellä hyvinvointiyhteiskunnasta ja jos universaali opiskelukin viedään pois, niin mitä meille ja tuleville sukupolville enää oikein jää? Savuavat rauniot.