Rintamamiestalo

Teetättää rehellinen kuntoarvio, mitään siihen lisäämättä tai siitä poisjättämättä. Eli lyhyesti pintaa syvemmälle meneviä mittauksia ym. Ainoastaan silloin, eivät koirat perään räksytä.

Kaikki havaitut virheet kannattaa mainita kauppakirjassa tai sen liitteessä (kuntoarvio) ja jos ostaja vielä epäilee jotain sekin kannattaa lisätä. Taloa ei kannata kehua turhaan mieluummin päinvastoin, ettei tule vääriä kuvitelmia, vanha on aina vanha.

Miksi myisitte talonne jos se on kunnossa ja edullinen asua niin kuin kerroit.Uusiko olisi parempi? Hulluuksia! Pitäkää talonne jos se on mahdollista

Kun te tiedätte ja tunnette oman talonne, ei tutkimus aiheuta teille todennäköisesti muuta kuin harmeja. Kerrotte avoimesti ostajalle sen, mitä tiedätte, se riittää. Jos teetätte tutkimuksen ja sen raportin mukaan talo on kunnossa vaikka ei olisikaan, käy niin että joudutte turhan takia korvausvaatimusten kohteiksi.
Kun ostaa vanhaa taloa, täytyy ostajan ymmärtää talon olevan vanha ja se painaa paljon kun ryhdytään hakemaan maksajia remonttikuluihin.
Suosittelen olemaan rehellinen. Kun kaikki tietämänne on kerrottu, jää jäljelle mahdolliset piilevät virheet joista sen enempää teillä kuin ostajallakaan ei ole ollut tietoa. Näiden virheiden johtaminen korvausvastuuseen vaatii virheen olevan merkittävä.
Näyttää toki olevan muodikasta vaatia talon remppakustannuksia myyjältä ja alalla on juristikuntaa jotka mielellään uhkaavat myyjää vaatimuksilla. Usein vaatimukset ovat perusteettomia yrityksiä rahastaa myyjää.

Ihan vaan mielenkiinnosta kysyisin, että miksi ihmeessä olette tehneet noinkin mittavan rempan, jos talo oli jo jäämässä ahtaaksi?

Eihän se ole ostajan kannalta etu, että kaikki on juuri laitettu kuntoon, koska materiaalit ym. eivät kuitenkaan kaikilta osin miellytä hänen silmäänsä. Hänelle tulee vain sellainen olo, että minkä takia piti mennä tämäkin talo pilaamaan tällä myyntiremontilla. (Vaikka kyseessä ei myyntiremppa olisikaan.)

Kyllä ostaja varmaan silti löytyy, jos hinta on kohdallaan. Mutta omiasi et välttämättä saa rempasta takaisin.

Se on vain hyvä, että ostajalle jää jotain itsellekin laitettavaksi. Saapahan itse päättää tekotavasta ja matskuista. Sano saman tien suoraan, että laita sauna kokonaan remppaan ja heti. Eli että sen kunto on huono. Ei sen myöntämisessä mitään ahnetta kuntoarvaajaa tarvita. Ja asuinkerrosten kunnon tiedät itse hyvin, eikö niin? Voit sanoa sen rehellisesti ja ilman epävarmuutta, koska olet ne itse laittanut kuntoon asianmukaisesti. Ja jos jostain et ole varma, niin sano, että tämä kohta kannattaa tutkia. Ja lisää vielä perään, että jotain muutakin pientä epämääräistä voi löytyä, niin kuin pitää löytyäkin yli 50 vuotta vanhasta talosta. Kuivunutta hometta, rotanraatoja ja sensellaista.

Ei sellaista lakia ole olemassa, joka määrää jonkun arvaajan todistamaan lippulapuillaan talon olevan pystyssä. Äläkä myy millekään niuhottajalle tai pilkunnussijalle. Kyllä sellaiset erottaa terveistä ihmisistä jo näytössä. Jos siellä on joku, joka ahdistuneena haukkoo henkeään ja kyselee että ei kai täällä vain ole hometta, niin sano sille, että ei sun kannata riskeerata henkeäs muuttamalla vanhaan puutaloon. Suuri osa niistä, jotka haluaa vanhan talon pelkää niitä oikeasti kuin ruttoa. Jos haluat hyvän ostajan, niin myy vain sellaiselle, joka on joskus vanhassa talossa asunut. Sellaiset ihmiset ymmärtävät talon henkeä ja kokonaisuutta eivätkä narise pikkuasioista.

Hyvää jatkoa ja onnea kaupantekoon.
Aku

Myin vanhan talon ja opin että jotain näyttöä talon kunnosta on hyvä olla. Vaikka talo oli 90-vuotias, tuli ostaja ensimmäisestä pienestä vesivahingosta silmille ja vaati valtavia korvauksia. ONNEKSI oli valokuva ko kohdasta lasten synttäreillä ja siitä näki selvästi, että juuri ennen myyntiä kyseinen seinännurkka oli täysin siisti.

vanha samantyyppinen talo joka peruskorjattu omalle sakille ja pieneksi jäi..

Kauppakirjaan tehtiin liite jossa luettelimme kaikki talon puutteet; kuntoarviota pyysi ostaja ja sen maksoimme puoliksi, tarkastaja teki oikein kattavan selonteon kunkin tilan rakenteesta ja materiaaleista (meidän selvitys lupakuvat) ja niiden mahdollisista riskeistä esim muovimattoeristys pesutiloissa, maalaamaton kellarinlattai (kostuu sateella) jne eli jatkossa jos ostaja ei huolehdi tietyistä kunnossapidoista tai korjauksista ei voi ainakaan vedota ettei olisi tiennyt! Noita tarkastuksia vaan taitaa olla vaikka minkälaisia ja sitten ne kirjalliset tuotokset niistä aika vaihtelevia, meillä kuviakin tuli kuutisenkymmentä...

ostajia välillä nähnyt kaupassa tms yhteydessä ja pari talon puutetta välillä mietitytti, mutta eipä ole heitä yllättäneet moiset koska asiasta tiesivät ja juuri esim lattiasta sanoi näiden parin vuoden sateiden ajalta että vettä ei ole kummemmin tullut - odottivat suurempaa määrää! Eli kyllä pelottelu kannatti..

Älä nyt hyvä ihminen ala suunnittelemaan remonttia muiden puolesta. Olet remontoinut talon itsellesi ja ole siitä ylpeä. Kuntokartoituksen teet näppärästi itse ostajehdokkaalle kirjoittamalla lapulle rehellisesti mitä olet tehnyt, miten ja milloin. Ostajalle on vain tehtävä selväksi, että myynnissä on vanha puutalo, josta lähes aina löytyy kosteutta, jos sitä aletaan mittaamaan. Itse ostin vanhan puutalon luottamalla omaan nenääni (ei homeen hajua). Kuntokartoituksen teettäminen ostajan ehdoilla ja ammattilaisilla saa sinulle vain harmaita hiuksia. Omasta mielestäni näistä kuntokartoituksen teettämisistä on tehty joku ihme juttu, jolla ei ole mitään tekemistä vanhojen puutalojen kohdalla. Homekin syntyy vain kosteudesta, joka on jäänyt kuivumatta - kiitos höyrynsulkumuovien ja vuorivillojen. Homeongelmia ei ole vanhoissa hengittävissä pururakenteissa. Muista sanoa myös materiaalit, joilla teit remontit. Ostajahan itse päättää, mitä ostaa. Pääasia, ettet ala selittelemään. Muista että olet ylpeä talostasi. Muista puutarha, mahdolliset isot puut, maisemat,tunnelma yms. joihin vetoat.
Emäntää voi käyttää tässä apuna, hän kyllä osaa pukea sanoiksi tämän tunnelmapuolen. Mikäli sattuisit löytämään talosi vanhat piirustukset - se olisi jo luksusta.