Mitä mieltä transsuista tai

Entä voisitteko harrastaa kimppaakivaa?
Tai oletteko harrastaneet?
Katsomme parhaillaan tv-ohjelmaa ja ihmettelemme.

Eihän niitä ole pakko pitää miehinä.
Olkoot.

Useimmiten ovat irvokkaan näköisiä. Liikaa meikattuja ja kolhoja. Jos itse tykkäävät niin mitä se mulle kuuluu.

Pukeutuuhan naisetkin miehiksi. Tämähän on tasa-arvon aikakausi.
Luonteesta se on kiinni, ystävystyykö vai ei. Ei se ulkonäkö siinä mitään merkitse. Tietty jos hän meikkaa paremmin kuin minä, niin mua harmittaa kybällä.
En ole tavannut transsuja kasvotusten, telkkarissa vaan nähnyt. Heissä ärsyttää ainoastaan se, että jotkut heistä esittää naisellista kuin jotain karikatyyriä, ylinäyteltyä pilakuvaa naisista. Ei me naiset olla sellaisia! Vähän kuin mä esittäisin miestä ja kävelisin haarat levällään, räkisin kadulle ja pitäisin kättä housujen sisällä koko ajan, puhuisin kovaäänisesti ja läimäyttäisin jokaista vastaantulevaa olalle.
Minusta naisellisuus tulee sisäisestä tunteesta, ei pikkurillin sojotuksesta, pyllynkeikutuksesta tai imelistä "ööuu hani" jutuista.
Mutta näkee niitäkin, jotka ei ylikorosta mitään, silleen just sopivasti. Vähemmän on enemmän, sanotaan englanniksi.

taiteilija luonteita,

--
Transu voi olla hyvinki sympaattinen mukava lämminhenkinen oikea ihana ihminen, pidän heitä taiteelisina tyypeinä,
joten entuntisi vastenmielisyyttä transu ihmistä kohtaan,
kuhan ne ei seksiä minulle tarjoa, eikä minulta vaadi,
olen normaali hetero ja tavallinen ihminen ,

Siitä vaan senkun pukevat mitä haluavat. Pukeutuuhan joku burghaankin, se on vielä oudompaa.

Ole hyvä vaan,nykyisin ollaan ko.asian suhteen melko vapaamielisiä.
Jokainen taaplaa tavallaan.

Mitäs jos hankkisit itsellesi elämän ja antaisit muiden elää omaa elämäänsä.

Mä istuin kymmenen tuntia lentokoneessa oikein mukavan nuorehkon miehen vieressä, empaattinen (meillä oli lentomatka helvetistä mahtavine ilmakuoppineen, jättipudotuksineen, oli kuin tehosekoittimessa joka aina välillä tippui lattialle olisi istunut) American Airlines (en ikinä enää laita jalkaani heidän lennoilleen) ei pystynyt antamaan meille viereisiä paikkoja Lutusen kaa ja me jouduttiin erilleen) ja tuki ja lohdutti minua kun olin aina välillä kauhusta kalpea. Minä pidin sitä miehenä, miehen kasvot ja ääni, vaikka sillä olikin pitkät, hienot, siniseksi lakatut kynnet. Sitten kun se nousi seisomaan huomasin että sillä oli tosi isot tissit.

Hmmmm....mukava mies, puhelias ja empaattinen.

Näin äskettäin televisiossa miten pitkä, kookas heteromies valmistautui lähtemään ulos naiseksi pukeutuneena. Hän ajoi partansa huolellisesti, ettei sänki tulisi meikin alta näkyviin, meikkasi ja tälläytyi jotakuinkin tyylikkäästi. Hän näytti kauniilta naiselta ja ohjelmassa nousi esiin ajatus, ettei hänen pitäisi yrittää tehdä itsestään kauniimpaa kuin viehättävä pienikokoinen vaimonsa on, kun lähtevät yhdessä liikkeelle.

Ohjelmassa arveltiin, ettei mies tohtisi näyttäytyä naisen asussa jossain pikkukylässä, kun saattaisi herättää paheksuntaa.

Saako? Ei minulta kenenkään tarvitse lupaa kysyä. Eikä mekko miehen yllä mahdolliseen ystävyyteen vaikuta millään tavalla. Meille voi tulla mekolla tai ilman, kunhan jotenkin on pukeutunut.

Jaa

Teitsillä sitten identiteettikriisi. Eipä kiinnosta, pukeudu vaikka hevoseksi jos seksiasiat ongelmasi. Oma asias. Sinällään hassua, tää 60 palsta ja joku vielä pihalla selsuaalisesta identiteetisään.

Nietä jos vedät klenininkin päälle ja pakkelia naamariin, se tuskin kiinnostaa ketään muuta, kuin sua itseäsi. Ajattele siltä pohjalta.

=DW=

Mun mielestäni ihan ok. Yks tuttu on seksuaaliselta identieetiltäån erilainen, ei tietääkseni vielä 60 v. Hän on huomattavasti parempaa ja sivistyneenpää seuraa, kuin useimmat tuntemani ihmiset. Niin, että ei pukeutumissuuntaus tai sukupuliidentiteetti ihmistä miksikään muuta. Tärkeintä on se, mitä korvien välissä löytyy. Voi toki olla, että erilaisuus kehittää ihmistä henkisesti.