Hei kaikki, olen aivan hukassa ja toivoisin, että joku voisi minua auttaa...Olen 20-vuotias ja minulla todettiin PCO ihan vastikään. Lasten hankkiminen ei ehkä juuri nyt ole ajankohtaista, mutta toisaalta pelottaa, että onnistuuko se koskaan. Lääkärini suhtautui asiaan vähän niin, että tulet sitten uudestaan, kun lasten hankkiminen on ajankohtaista!Tällä hetkellä syön e-pillereitä ja tämä PCO tuli ilmi ikään kuin sattumalta. Haluaisin siis, että te kenellä on PCO:sta enemmän tietoa, kertoisitte omia kokemuksianne. Onko minun mahdollista tulla raskaaksi, kuinka vaikeaa se on, kannattaako vielä odottaa ja kokeilla myöhemmin, vai rueta yrittämään/mennä hoitoihin heti kuin mahdollista...Olen aivan sekaisin ja surullinen...Tämä tuntuu maailmanlopulta...ainakin nyt:/
MITÄ TEHDÄ PCO
minä pienoinen
51446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mulla todettiin PCO 16-vuotiaana kun kuukautiset eivät kunnolla alkaneet. Pelkäsin jo tuolloin lapsettomuutta. Gynekologi määräsi mulle e-pillerit ja niillä kuukautiset ovat siitä lähtien tulleet säännöllisesti. Gynen mukaan lapsettomuus ei ole ongelma, sillä noita hoitojahan on olemassa. Ylipaino pahentaa sairautta ja lapsettomuutta, mutta sitä mulla ei ole, enkä turhia murehdi. Tuolla aikaisemmassa viestiketjussa yksi nainen kertoi, kuinka hän oli laihdutettuaan tullut hoidoilla raskaaksi ja sen jälkeen ihan normaalistikin. :) Psyykelläkin on vaikutusta raskaaksi tulemisessa. Jotkut yrittävät liikaa, eivätkä näköjään sen takia tule raskaaksi. Tiedän pariskunnan, jotka saivat omia lapsia vasta adoptoituaan itselleen lapsen.
Näitä pco-viestejä nyt tuppaa yks kaks aika paljon täällä. Kehottaisin menemään soneraplazalle ja vauvahaaveet/lapsettomuus -puolelle. Siellä on keskustelua ollut paljonkin tästä pcosta.
Koska PCOS:n oireiden perimmäinen syy on vielä tuntematon ei myöskään yksittäistä parantavaa hoitoa ole, vaan ainoastaan oireenmukaista hoitoa, jolla pyritään katkaisemaan endokriinisten reaktiosarjojen noidankehä. Hoidoista huolimatta polykystiset munasarjat enemmillä tai vähemmillä oireilla ovat ja pysyvät läpi koko elämän.
Hoitona on
1. YLIPAINON JA TUPAKOININ VÄLTTÄMINEN SEKÄ SÄÄNNÖLLINEN LIIKUNTA -myös normaalipainoisilla
2. SYKLINEN PROGESTIINI eli keltarauhas HOITO, jos ei suunnittele raskautta
Ja jos haluaa raskaaksi hoitona on yleensä:
1. OVULAATIO INDUKTIO, joka voidaan saada aikaan joko lääkkeillä (hormoneilla) tai joskus myös tehdään kirurginen operaatio, polttamalla sähköllä tai laserilla reikiä munasarjan pintaan
- yleensä lääkitys aloitetaan Clomifen stimulaatiolla
- Painonpudotuksen lisäksi tai normaalipainoisille voidaan insuliiniherkkyyden lisäämiseksi aloittaa metformin peroraalinen antidiabeettinen lääkitys esim. Merformiini ja klomifeeni yhdistelmä hoidoksi. (Pcos naisilla yleensä insuliinireistenssi, erit. ylipainoisilla)
- Mikäli FSH- ja LH-hormoneita erittyy liian vähän, voidaan niitä antaa päivittäisinä injektioina´
Jollei lääkkietäkään ole apua aloitetaan muut hoidot
- Inseminaatio eli keinosiemennys
- koeputkihedelmöitys
- mikroinjektio (ICSI)- Käytetään, kun lapsettomuus johtuu miehestä
- IN VITRO MATUTARION = (IVM)- Munasolut kerätään epäkypsinä, soluja kypsytetään ravintoliuoksessa. Sen jälkeen solut hedelmöitetään ja alkiot siirretään kohtuun
- ALKIOIDEN PAKASTUS (PAS)
- LUOVUTETUT SUKUSOLUT
Haluan lohduttaa sinua omalla tarinallani:
Yritimme lasta vuoden verran, jona aikana kuukautiseni olivat täydellisen epäsäännölliset (kierto 14-140 päivää). Viimein, kun menin lääkärin juttusille, minulla todettiin PCO. Sain hoidoksi Clomifen nimisiä pillereitä, jotka auttoivat ovulaation tapahtumista. 2kk ehdin syödä niitä, eli toisella kierrolla sitten tärppäsi!! Nyt olen 7kk raskaana.
Kaikkea hyvää sinulle, ja onnea yritykseen sitten kun se on ajankohtaista.
Hmm, mua pelottaa... Täytän tänä vuonna 20 ja kuukauden päässä on tutkimus siitä että onko mulla pco.. Tuli yhden toisen jutun hoidossa ilmi tälläinen ja nyt on tunteet ja mielialat vaihdellu laidasta laitaan.. ei oikeen tiiä mitä ajattelee ku välillä miettii et ku ei oo ees varmaa koko juttu ja toisaalta sitte sitä on et iik jos on niin millaista elämä sitten on? Kauheena kaikkia kysymyksiä mielessä, onnneksi on ihana mies ja rakastava ystäväpiiri, jotka tukevat..