Tuntuu nyt vähän typerälle kirjotella tänne omista ongelmistaan, mut jos joku nyt vaikka sattus oleen samantapasessa tilanteessa tai olis jotain mielipidettä tai neuvoa tähän asiaan, niin..
No, oon seurustellu kohta kaks vuotta mua muutama vuotta vanhemman jätkän kanssa ja meillä menee todella hyvin. Rakastetaan toisiamme, pystytään puhumaan kaikesta, on hauskaa, suhde kestää myös arkea, on yhteisiä kavereita yms. Siis ei mitään valittamista. Ja musta tuntuu, että tällä suhteella on tulevaisuutta. Tää jätkä on just semmonen unelmamies, kaikinpuolin kunnollinen, huumorintajunen, erittäin järkevä tapaus. Ja ulkonäköäkin löytyy ikäänkuin kaupanpäälle. Kunnollinen ja järkevä. Hoitaa homman kun homman, paiskii töitä, maksaa lakut ajoissa ym.
Mutta itse ongelmaan. Se ei oo se et en rakastas tätä prinssiä tai ettenkö haluais olla tän kans, vaan mua on alkanut kiehtoon aivan suunnattomasti eräs toinen erittäin komea miehenalku, renttu ja romanttinen. Ja tämä on yrittäny vaikka millä keinoilla saada mua itselleen jo noin puolen vuoden ajan. Tekis kuulemma mitä tahansa mun vuoks,ja senkin se on jo jollain lailla toteuttanu. Mielettömän suloinen tapaus. Tää tyyppi juo yms. aika reippaasti ja tiedän et meistä ei seurustelutasolla vois koskaan tulla mitään. sen kanssa on vaan niin helppo puhua ja me ollaan aika pitkälti samalla aaltopitudella. Se soittelee melkeimpä joka viikonloppu, ja oon käyny sen luona muutamaan otteeseen kahvilla (siis KAHVILLA). Oon tuntenut tän tyypin melkeimpä kolme vuotta ja ollaan oltu sen kanssa hyviä kavereita ja pyöritty ennen samoissa porukoissa. Mun oma jätkä tietää tän tapauksen, ja myös sen et se soittelee mulle yms. Ja nää kaks jätkää on niin eri maalimoista kuin voi vaan olla!
Ja ongelmahan on nyt siis se, että mitäpä tässä tekisin? Tää nyt saattaa kuulostaa hiukka teinimeinigiltä, mutta ..Tässä `rentussa' kiehtoo joku mua aivan valtavasti ja haluaisin vain koittaa miltä tuntus olla sen kanssa, sitten antaa olla, ja palata oman kullan kainaloon ja unohtaa kaikki. Mutta eihän se näin vetele! Ite oon tullu joskus aikoja sitten petetyks ja en halua todellakaan tehdä sitä kenellekään, en varsinkaan ihmiselle jota rakastan ja joka kaiken lisäksi on niin hyvä ihminen kuin olla ja voi!
Teen tässä tilanteessa väärin jo käymällä sen tyypin luona, myös mun rakasta kohtaan että sitä kohtaan. Mutta tän syötävän sulosen rentun unohtaminen on niin helvetin vaikeeta, et en tiiä miten se onnistuu... Mut kai se on ainoa tie..
Mitäpä ootte te mieltä?
No, oon seurustellu kohta kaks vuotta mua muutama vuotta vanhemman jätkän kanssa ja meillä menee todella hyvin. Rakastetaan toisiamme, pystytään puhumaan kaikesta, on hauskaa, suhde kestää myös arkea, on yhteisiä kavereita yms. Siis ei mitään valittamista. Ja musta tuntuu, että tällä suhteella on tulevaisuutta. Tää jätkä on just semmonen unelmamies, kaikinpuolin kunnollinen, huumorintajunen, erittäin järkevä tapaus. Ja ulkonäköäkin löytyy ikäänkuin kaupanpäälle. Kunnollinen ja järkevä. Hoitaa homman kun homman, paiskii töitä, maksaa lakut ajoissa ym.
Mutta itse ongelmaan. Se ei oo se et en rakastas tätä prinssiä tai ettenkö haluais olla tän kans, vaan mua on alkanut kiehtoon aivan suunnattomasti eräs toinen erittäin komea miehenalku, renttu ja romanttinen. Ja tämä on yrittäny vaikka millä keinoilla saada mua itselleen jo noin puolen vuoden ajan. Tekis kuulemma mitä tahansa mun vuoks,ja senkin se on jo jollain lailla toteuttanu. Mielettömän suloinen tapaus. Tää tyyppi juo yms. aika reippaasti ja tiedän et meistä ei seurustelutasolla vois koskaan tulla mitään. sen kanssa on vaan niin helppo puhua ja me ollaan aika pitkälti samalla aaltopitudella. Se soittelee melkeimpä joka viikonloppu, ja oon käyny sen luona muutamaan otteeseen kahvilla (siis KAHVILLA). Oon tuntenut tän tyypin melkeimpä kolme vuotta ja ollaan oltu sen kanssa hyviä kavereita ja pyöritty ennen samoissa porukoissa. Mun oma jätkä tietää tän tapauksen, ja myös sen et se soittelee mulle yms. Ja nää kaks jätkää on niin eri maalimoista kuin voi vaan olla!
Ja ongelmahan on nyt siis se, että mitäpä tässä tekisin? Tää nyt saattaa kuulostaa hiukka teinimeinigiltä, mutta ..Tässä `rentussa' kiehtoo joku mua aivan valtavasti ja haluaisin vain koittaa miltä tuntus olla sen kanssa, sitten antaa olla, ja palata oman kullan kainaloon ja unohtaa kaikki. Mutta eihän se näin vetele! Ite oon tullu joskus aikoja sitten petetyks ja en halua todellakaan tehdä sitä kenellekään, en varsinkaan ihmiselle jota rakastan ja joka kaiken lisäksi on niin hyvä ihminen kuin olla ja voi!
Teen tässä tilanteessa väärin jo käymällä sen tyypin luona, myös mun rakasta kohtaan että sitä kohtaan. Mutta tän syötävän sulosen rentun unohtaminen on niin helvetin vaikeeta, et en tiiä miten se onnistuu... Mut kai se on ainoa tie..
Mitäpä ootte te mieltä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
...se renttu tai sit sun pitää lopullisesti luopuu sun OMASTA hanista ja tajuta että sen jälkeen teillä ei varmasti olis mitään.Jos mä olisin sä niin mä unohtasin sen rentun ja keskittysin siihen kunnon suhteeseen jne.Alottasin poistamalla puhelimesta rentun numeron ja käskisin ettei se sais soitella eikä mitään ja yrittäsin olla niin etten näkis sitä renttua!mutta sunhan se päätös on tehtävä eikä meidän mut tossa on mun mielipide koska mä oon kunnon suhteiden kannalla!kumman kannalla sä...?!!!?