4 v lapseni on ystävystystynyt samalla kadulle asuvaan jehovaperheen lapsen kanssa. Oma tietämykseni jehovista tuntuu nyt riittämättömältä.- pieni lapsi tuupataan "hoitoon" päiväksi kun lapsen mukaan vanhemmat haluavat olla rauhassa tai että molemmat nukkuvat. Vanhempiin en tunnu saavan puheyhteyttä. Vastavuoroisuus lasten ei päästetä häiritsemään. Lapseni on kuitenkin ystävystynyt tämän perheen lapsen kanssa ja nautti leikista hänen kanssaan. Voitko auttaa ymmärtämään tämän elämän
katsomukaen. Säälittää tietenkin pieni lapsi josta ei oman näkemykseni mukaan vanhemmat ole juurikaan kiinnostuneet.
katsomukaen. Säälittää tietenkin pieni lapsi josta ei oman näkemykseni mukaan vanhemmat ole juurikaan kiinnostuneet.
Vastaukset 9
Vanhimmat
lapsesi leikkiä kaverinsa kanssa, mutta sinulle tulee eteen selittää lapsellesi miksi kaveri ei vietä synttäreitään tai tule hänen juhliinsa tai miksi eivät juhli joulua nämä saattavat olla pienelle isoja kysymyksiä. Jehovat pitävät omia lapsiaan parempina kun muiden lapset on.Kun ei juhlita mitään kivoja juhlia niin silloin on parempi kun muut.Minulle ja lapsilleni on eräs jehova niin sanonut.Jehovan todistajat pitävät lapsia mukanaan kun kiertelevät ihmisten ovilla se on varma tapa saada asiansa perille, luulevat että ihmiset heltyvät kuuntelemaan kun pieni napittaa suoraan silmiin.
Mun pojalla on pari jehovantodistaja kaveria. Molenpien perheet ovat ns.täydellisiä. Vanhemmat käy töissä, ovat avoimia ja kiinnostuneita lasten tekemisistä ja kavereista, lapsilla on aina siistit vaatteet ja käyttäytyvät esimerkillisesti. Et vissiin niissäkin on eroja.
Siitä uskonnosta en paljoa tiiä, mutta ei ne lapset leikkiessään niistä asioista puhukaan. Itse oon tyytyväinen näihin "kiltteihin" kavereihin.
Heippa!
Tässä sulle vähän tietoa. Toinen vastaaja oli tyypillinen ennakkoluuloinen(=uskonkiihkoilija, verrattavissa rasistiin). Jehovan todistajat(ei jehovat, eihan kristittyjäkään kutsuta kristuksiksi eikä muslimeja allaheiksi)suhtautuvat vakavasti velvollisuuksiinsa yhteiskuntaa kohtaan. Samaten erittäin vakavasti rooliinsa lasten kasvattajina. Itse asiassa Jehovan todistaja-vanhempien tärkein tehtävä on kasvattaa perheensä "Herran nuhteeseen". He eivät millään muotoa ole välinpitämättömiä jälkikasvunsa suhteen. Ehkä olet vetänyt hätäisiä johtopäätöksiä. Nukkuvatko vanhemmat todella kotona? Monet Jehovan todistajat tekevät yöllä töitä elättääkseen perheensä, koska päivisin heidän tärkein tehtävänsä on julistaa sanomaa, maallisesti voisi sanoa käännyttää ihmisiä. Tästä "työstä" ei makseta palkkaa.
Se että Jehovan todistajat eivät välitä seurustella muiden kanssa (muuta kuin edellä mainitussa "käännytystarkoituksessa") johtuu siitä, että he pitävät sitä turhana. Eivät he pidä itseään siksi parempina.
Nyt sinun kannattaisi miettiä omaa suhtautumistasi vähemmistöihin tai muuten erilaisiin ihmisiin. Jos haluat poikasi seurustelevan vain valkoisten keskiluokkaisten kristittyjen kanssa, niin pistä ihmeessä stoppi moiseen jumalattomaan touhuun. Jos sen sijaan haluat kasvattaa pojastasi toisia ihmisiä kunnioittavan avarakatseisen ihmisen, ole iloinen, että hän on löytänyt ystävän. Ja tämä ystävä ei ainakaan ole opettamassa pojallesi myöhemmässä vaiheessä varastelua, juopottelua tai huumeiden käyttöä!
uskonkiihkoilija,rasistina ehkä minua. Olen aiemmin asunut maaseudulla ja siellä kiersi Jehovantodistajia melkein joka viikonloppu. Juttelin heidän kanssaan paljon, lapsillani on ollut luokkatovereina "jehovia". Näiden lapsien ja aikuisten suusta olen suoraan kuullut että he ovat parempia ihmisiä kun muut, ei voi mitään näin asia vaan on. Oletko varma että nämä lapset ovat enään aikuisina Jehovantodistajia, älä lupaile kenellekkään kenenkään puolesta mitään mistä et voi olla varma. Katsos kaikki olemme vain ihmisiä, oli uskonto mikä hyvänsä ja maailma muuttuu eikä aina hyvään suuntaa vaikka niin tahtoisimme.
odotan vastaustasi, vai vaihdoitko uskontoa.
Kaikista ryhmistä löytyy kaikenlaisia ihmisiä. Entisenä Jehovan todistajana voin sanoa, että tuo yksi heitä vahvasti puolustava henkilö, joka selvästi itsekin on Jehovan todistaja, on siinä oikeassa että Jt:t ovat yleisesti ottaen vastuuntuntoista porukkaa, joille lasten hyvä hoito on sydämen asia. Yksittäisestä perheestä ei tietenkään voi tietää, millaisia ovat. Ei minusta ole mitään suurempaa ongelmaa siinä että lapsesi leikkii Jt-perheen lapsen kanssa. Erona pienillä lapsilla on lähinnä vain tuo juhlien puuttuminen. Mutta kyllä on myös sanottava, että muut ihmiset ovat väärällä tiellä heidän mielestään, ja siksi saattaa sieltä lapsenkin suusta tulla mielenkiintoisia kommentteja tyyliin 'teidän perhe ei pääse paratiisiin' :) Toisaalta lasten suusta pääsee välillä kaikkea muutakin mielenkiintoista, voit itse päättää voiko tuollaista sietää.
Näillä palstoilla olen saanut tietää, että paratiisiin pääsevät ne 144000, jo valittua Jehovantodistajaa ja sillä hyvä.
Loput saavat jäädä tänne maan päälle sen jälkeen, kun suuri tuhotulva, sota, maanjäristys tms. katastrooffi on hävittänyt kaikki pakanat eli ei-JT:t maan päältä.
Sano sinä vaan, että et pääse sinne sinäkään. Ja että kyllä sulla työtä riittää kun hävitätte 6 milj. pakanan ruumista.
Tuttavapiiriini kuuluu Jehovan todistajia, vaikken itse uskovainen olekaan (päinvastoin, olen ateisti). Minulla on vain hyviä kokemuksia Jehovan todistajista. Heidän kotonaan lapsesi ei varmasti altistu väkivaltafilmeille, kiroilulle, juopottelulle yms. Ainkaan omat tuttavani eivät "tuputa" katsomustaan minulle tai lapsilleni, koska he tietävät, etten pidä siitä. Minusta voit siis antaa lapseisi leikkiä niin lestadiolaisten, Jehovan todistajien, helluntailaisten ym. uskovaisten lasten kanssa. Jos huomaat, että lapsellesi on puhuttu uskonasioista, voit ottaa leikkikaverin vanhempien kanssa asian puheeksi ja kertoa, että haluat säilyttää ne asiat perhepiirissä.
mentyäni pienestä kyläkoulusta 80-luulla yläasteelle maailmani avartui.ystävystyin lestadiolaisten kanssa joita tietyillä kylillä oli siinnyt paljon eri perheisiin. lestadiolaisia oli siis paljon.
yksi parhaimmista ystävistäni oli jehova.me vietettiin lomia ja vapa-aikaa yhdessä.jehova ei osallistunut uskonnontunneille ja sai eri ruokaa koulussa kun meillä oli esim. verilettuja.nämä kaksi vapauttavaa asiaa teki minut ja pari muuta kateelliseksi :)
en siis ollut mikään pikkulapsi enää kun aloin olla "erilaisten" ??? kanssa.me oltiin ystäviä niin jehovan kuin lestadiolaisen kanssa, minä luterilasiesta perheestä.varsinkin tuossa murkun alkuvaiheessa oli paljon muutakin mietittävää kuin uskonasiat.tosin tämä jehova varmaan pohti paljon asioita just tuon kotitaustansa takia ja siellä kotona oli kyllä ongelmiakin.niinpä hän erosi koulusta ja muutti muualle.oli kai murkkuikä vaikee muutenkin.
muutama lestadiolaisystävä on säilyny näihin päiviin saakka-tosin nämä ovat lestadiolaisuuden sallivammasta päästä.
mielestäni eniten ongelmia tulee juuri lapsen vanhempien taholta.lapset eikä kaikki murkkuikäisestkään jaksa vielä erotella ystäviään ihonvärin, uskonnon tai perheen varallisuuden VANHEMMAT saattaa sanoa että älä veljeile sen ja sen kanssa, se on liian "poliittisesta" kodista tai jne...minä olin puoliorpo ja rutiköyhästä mutta onnellisesta kodista.joskus kiusattiin kun ei ollut merkkivaatteita ja kiusaajana oli se rikkaan perheen lihava kakara joka oli mulle kai kateellinen :) luulen että se likka kiusas mua sen takia että vanhemmat puhui kotona että voivoi kun se on niin köyhästä.nyt aikuisiällä on huomannut kun näitä kotikylän rikkaita tapaa lomilla niin ne on oikein kateellisia kun näkee että köyhän penskasta tuli eläjä eikä joku juoppo! mutta tämä onkin jo toisen ketjun aihe.