Kamuttajalta: kuoreista, suotta/verrkokunnist yms.

Otsikossa virhe, ei pitänyt kirjoittaa suotta, vaan Nuotta.
Olisi pitänyt tarkistaa ennen lähettämistä.

Näitä asioita joku tuossa kotvanen sitten aloitetussa ketjussakin jo kyseli. Kamuttajalle ja muille tietäjille kysymys oli kohdistettu. Ehkäpä on tarpeen aloittaa selkeyden vuoksi uusi ketju, siihen en ota kantaa.

Käytät sanaa kauhhoominen, minä käytän sanaa liippiminen. Virallinen termi lienee lippoamista.

Mutta kuoreen liippimistä olen harrastanut itsekin, mutta vain satunnaisesti ja hieman. Ensikokemukseni oli laivalaiturilta satamasta muistaakseni 1960 luvun loppupuolella, keväällä. Myöhemmin sitten, kun asuin Partalanmäellä tuli käytyä parina keväänä juuri tuossa mainitsemassasi paikassa. Kuoretta tuli niin paljon, että jotkut sanoivat pyytävänsä sitä pellon lannoitteeksi sen hajun takia. Saattoi ollakin hyvää lannoitetta, en itse kokeillut. Minulle riitti pari sangollista. Paistoin voissa syötäväkseni ja osan pakastin koiran muonaksi. Haju hävisi paistamalla.
Myöhemminkin1970-80 kävin, en niinkään pyyntitarkoituksessa, vaan uteliaisuuttani katsomassa tuota liipintää. Erityisesti jäi muutamina keväinä pitkätukkainen parrakas mies mieleeni, joka vaikutti ihan alan ammattilaiselta. Taisi sama mies olla kova suden metsästäjäkin aikoinaan. Eräänä keväänä hän oli asentanut siihen lasku-uoman pohjaan ihan ohjausaidat kuoreiden "sumputtamiseksi", ja kyllä niitä sitten tulikin. Suoraan kaateli täyshaavilliset( liipilliset, lipolliset) auton peräkärryyn.

Eikös se muuten ole kohta taas se aika kun kuore nousee
.
Lisäksi kysyisin vielä siitä Töröstä. Ei ole kukaan vielä kertonut tavanneensa Lieksan koskessa tai Pielisestä?
Laitan vielä linkin wikiin, jos on jollekulle tuntematon kalalaji.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Törö
Ei ehkä levinneisyys ole tavoittanut näin itää, mutta se tässä on mielenkiintoista, mistä Törönkari on saanut nimensä jos ei ko. kalalajia ole ollut?

Kerrotko nuottakunnista.

Verkko-osuuskunta omistaa verkon. Esimerkiksi Pielisen verkko-osuuskunta omistaa Pielisverkon.

Ei Pielisellä ole ikinä kalastettu nuotalla.

Kiitos tähän asti antamistanne vastauksistanne jne. Töröstä arvelinkin, ettei sitä ole esiintynyt kuin lounaispuolen vesistöissä.

Rotestimökinpoika otti esille mäkihypyn ja television korjauksen tuon mestarilippoajan kohdalla, niin voin vaikka vannoa, että muistiini palasi, että televisioita hän todellakin korjasi, mäkihyppyä en niinkään muista. Ei ilmeisesti siitä koskaan keskusteltu, mutta paljon muusta kyllä, siitä sudenmetsästyksestäkin. Ja erakoitui todella. Muistan jopa millä lakkautetulla syrjäkylän koululla asui elämänsä ehtoopuolella. Saattoipa asua sitten maakuopassakin, en kiistä. Sukunimensä myös vihjeitten perusteella tuli mieleeni, eli ei rotestimökinpoika sekoile hiukkaakaan.

PS. Tänään oli Lieksan yllä paljon mukavan kiemuraisia suihkuvanoja. Jokohan Oregonin kaarti oli asialla F-15 kalustollaan. Aika korkealla lentelivät. Veikkaisin yli 25 000-30 000 jalkaa. Tuskin kuoreita tutkailivat tai nuottakuntia. Pistäytyisivätpä vähän alempana, että saisin pitkällä putkellani tunnistettavan kuvan;)

Koneista sen verran, että vanhatkin kannattaa huoltaa, ellei ole sitten mieli ostaa uutta;) Niin pääsee sekä ylös, alas ja pitkälle, eikä heti tarvitse mennä pötkölleen.

Verkkokunnat olivat hyvin väliaikaisia, usein vain viikonlopun.
Muutama alueen mies lähti viikonlopuksi Pieliselle kalastamaan.
Heillä oli eri kokoisia verkkoja ja sopimus oli, että kaikki saalis jaetaan tasan, tuli kenen verkosta hyvänsä.
Vain veneen omistaja sai pienen lisän.
Verkkoja piti olla yhtä monta, jos oli vähemmän kuin toisilla niin sai saaliista sen mukaisen osan.

Sama systeemi oli nuottaajilla ollut, kun he nuottasivat muikkuja.
Nuottakalastus oli siihen aikaan melko harvinaista, eikä nuottia ollut monillakaan.
Nuottaajat menivät usein Pielisen länsirannalle, tai eteläiseen osaan Pielistä, koska muikku kuulemma liikkui enemmän siellä.
Näissä en ollut mukana.

Pitkäsiimalla kalastusta tehtiin usein tällaisina "siimakuntina", joissa oli sama systeemi työssä ja saaliinjaossa.
Näihin otettiin jo 13- 14 v poikia mukaan.

Pielisellä käytettiin myös rysiä.

Ne kalastusreissut oli todella nautinto, vaikka oli raskasta, märkää ja karua.

Kuoreista senverran vielä, että joskus niitä tuli niin paljon, että kunnaliskodin sioille vietiin satoja kiloja, samoin talollisten sioille.
Miehet tykkäsi kauhata niitä eikä kuoreita jätetty märkänemään.

Hyvin sanoit kamuttaja. Luonnon viljaa ei terve mieli tai kokija koskaan jätä haaskioon.

Nyt erätauolla en kovin jaksa keskittyä näihin sinällään monipuolisiin ja historiallisiin, äärettömän mielenkiintoisiin asioihin.

Oloni on myös jääkiekon läsnä. Minua kiinnostaa kaikki oleva. Olon luovuus vain tahtoo tällä iällä jäädä kakkoseksi. Harmi sinällään kun olisi ajanpuutteessa syytä ehtiä mitä moninaisimpaan hyvään.

"Pitkäsiimalla kalastusta tehtiin usein tällaisina "siimakuntina", joissa oli sama systeemi työssä ja saaliinjaossa. Näihin otettiin jo 13- 14 v poikia mukaan".

Minäkin olin tuon ikäisenä 50-luvulla mukana laittamassa näppäräsormisena koukkuihin kastematoja. Useimmiten siimat olivat juuri matosiimoja. Täkyinä käytettiin pieniä sinttejä kun pyydettiin haukia ja kuhia. Muistelen täkysiiman olleen koukkujen osalta erilainen kuin matosiiman.

Siimapyyntiä harjoitimme Mönninselällä, jonne mentiin soutamalla Havukkaniemestä. Perämoottoreita oli silloin Pielisellä vain harvoilla. Keskimoottoripaatteja oli, mutta ne eivät soveltuneet kalastukseen.

Kastematoja kerättiin sateella pelloilta. Meillä matoja säilytettiin puuliiterissä suuressa mullalla täytetyssä puukorvossa. Äitimuori vei joskus korvoon käytetyt kahvinporot madoille. Lienevätkö madot erityisesti tykänneet kahvista?

Joko kuoreita nousee vai milloin.

Kuoreita tulloo jo tulukkee kaahopmaan.

Tulkaa tänä iltana Saavankaliolle astioiden kanssa.

Eilen illalla tuli julmasti kuoretta tulkaa illalla hakemaan kuka tahtoo.