purjeveneen turvallisuus merellä.

Kun tuulta on merellä 12 m/s niin vesillä ei näy muita kuin moottorilla ilman purjeita hitaasti ajavia purjeveneitä, sillä muut vat jo ehtineet suojasatamaan. ; ))

Eipä pidä paikkaansa.

Viime kesältä jäi mieleen hauska purjehdus Porkkalan selän yli (pohjois väylää). Tuulta oli n. 12 m/s ja se oli tuullut n. vuorokauden ja siksi myös maininkia alkoi olla. Pääsimme kuitenkin hyvin etenemään, koska kyseessä oli tyypillinen lounaistuuli.

Ylityksestä (idästä länteen) teki erikoisen se, että koko ylityksen ajan perässämme tuli n. 8 metrinen moottori vene suht lähellä peräämme - kuin samaa uraa. Kyseessä oli tyypillinen liukuva matkavene.

Meillä oli hieno purjehdus, kun tämä paatti keikkui perässämme. Sitten kun päästiin selän yli, niin ko. vene saarten suojassa lämäsi 20 solmua lasiin ja katosi hiljalleen näkyvistä. Me taas jäimme kryssimään kohti Inkoota.

Vaikka veneemme on vain 31 jalkainen ja vielä harvinaisen kevyt ikäisekseen, niin reivaamalla purjeita päivän matka oli todella hieno. Moottoriveneilijä todennäköisest oli liikenteessä "pakon" edessä niin epämiellyttävältä meidän perässä tuleminen näytti.

"SAR-alukset" ei kyllä tarkoita mitään varsinaista venetyyppiä.
SAR = Search and Rescue, ovat vapaaehtoisten meripelastajien veneitä, eli Meripelastus-seuran paatteja.
Näitä SAR tunnuksella varustettuja veneitä on hyvin eri tyyppisiä, mallisia ja kokoisia. Merikelpoisia malleja yleensä kaikki.

Hanki Targa, kihdillä ei tuule ikinä niin kovaa että joutuisi kahvoja nostamaan ja avomerelläkin hyvin harvoin.

Ariel37: " Yhtä matkaa tuli joku Aquador uppoumanopeudella, eli sen veneen kyky ajaa plaanissa oli aallokon puolesta ylitetty.

Aika vaappumista oli Aquadorin meno piskuisen Scanperin vain nojatessa reivattuna ja kulkiessa vakaasti."

Todennäköisesti on käynyt niin, että kuskin taidot on ylitetty (tietämättömyyttä / kokemattomuutta) tai sitten vaimon takia ajetaan alle runkonopuden. Plaanavaa venettä ei tulisi koskaan ajaa kelissä alle runkonopeuden, vaikka niin usein näkee. En yhtään ihmettele että meno on ollut hurjan näköistä, sitä se varmasti on. Tässä keisissä ongelma oli juuri liian alhainen ajonepus rakenteellisen virheen lisäksi:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vene-upposi-sipoonselalla-viisi-pelastettiin-helikopteriin/183500

Kyllä moottoriveneellä pärjää kelissä siinä missä purjeveneellä. Toki riippuu moottoriveneestä, niissä on huomattavia eroja. Samanlaisessa kelissä olen ollut purjeveneellä ja moottoriveneellä. Purjevene on hieman rauhallisempi, mutta kyllä sekin joskus kelissä keikkuu reunasta reunaan, kun aaltoa on vaan riittävästi. Oikeastaan reilu maininki ilman kovaa tuulta on aika paha, varsinkin jos se tulee takasuunnasta. Kerran tipahdin veneen sisällä sen 4 metriä, kun olin purkkarin (43 jalkainen Ranskatar) sisätiloissa hakemassa provianttia laitakaapista ja aalto heitti veneen äkisti toiselle kyljelle. Näissä nykyisissä avarissa sisätiloissa tämä aiheutti sen, että olin selkä edellä välittömästi toisella kyljellä. Siinä navigointipaikan seinässä. Sama voi toki tapahtua mveneelläkin, jopa helpommin . Silloin tuulta oli muistaakseni 18 m/s (Englannin kanaalissa, aalto sen mukainen kun osui vuorovesivirtakin) ja keli sen mukainen. Viime kesänä taas ylitin porkkalanselän m-veneellä, tuuli 16-18 m/s ja muistaakseni Helsingin aaltopoju kertoi merkitseväksi aallonkorkeudeksi 2,8 m. Hyvin tultiin yli (12 m vene).

kelissä_nauttiva kirjoitti:

Ariel37: " Yhtä matkaa tuli joku Aquador uppoumanopeudella, eli sen veneen kyky ajaa plaanissa oli aallokon puolesta ylitetty.

Aika vaappumista oli Aquadorin meno piskuisen Scanperin vain nojatessa reivattuna ja kulkiessa vakaasti."

Todennäköisesti on käynyt niin, että kuskin taidot on ylitetty (tietämättömyyttä / kokemattomuutta) tai sitten vaimon takia ajetaan alle runkonopuden. Plaanavaa venettä ei tulisi koskaan ajaa kelissä alle runkonopeuden, vaikka niin usein näkee. En yhtään ihmettele että meno on ollut hurjan näköistä, sitä se varmasti on. Tässä keisissä ongelma oli juuri liian alhainen ajonepus rakenteellisen virheen lisäksi:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vene-upposi-sipoonselalla-viisi-pelastettiin-helikopteriin/183500

Kyllä moottoriveneellä pärjää kelissä siinä missä purjeveneellä. Toki riippuu moottoriveneestä, niissä on huomattavia eroja. Samanlaisessa kelissä olen ollut purjeveneellä ja moottoriveneellä. Purjevene on hieman rauhallisempi, mutta kyllä sekin joskus kelissä keikkuu reunasta reunaan, kun aaltoa on vaan riittävästi. Oikeastaan reilu maininki ilman kovaa tuulta on aika paha, varsinkin jos se tulee takasuunnasta. Kerran tipahdin veneen sisällä sen 4 metriä, kun olin purkkarin (43 jalkainen Ranskatar) sisätiloissa hakemassa provianttia laitakaapista ja aalto heitti veneen äkisti toiselle kyljelle. Näissä nykyisissä avarissa sisätiloissa tämä aiheutti sen, että olin selkä edellä välittömästi toisella kyljellä. Siinä navigointipaikan seinässä. Sama voi toki tapahtua mveneelläkin, jopa helpommin . Silloin tuulta oli muistaakseni 18 m/s (Englannin kanaalissa, aalto sen mukainen kun osui vuorovesivirtakin) ja keli sen mukainen. Viime kesänä taas ylitin porkkalanselän m-veneellä, tuuli 16-18 m/s ja muistaakseni Helsingin aaltopoju kertoi merkitseväksi aallonkorkeudeksi 2,8 m. Hyvin tultiin yli (12 m vene).

Lue lisää

Lisäyksen vielä, että edellinen ei koske noita järviveneitä (Yamarinit, Bellat jne). Niillä ei merellä pärjää. Merellä pitää olla merille suunniteltu vene, oli se sitten Mvene tai Pvene.

kelissä_nauttiva kirjoitti:

Ariel37: " Yhtä matkaa tuli joku Aquador uppoumanopeudella, eli sen veneen kyky ajaa plaanissa oli aallokon puolesta ylitetty.

Aika vaappumista oli Aquadorin meno piskuisen Scanperin vain nojatessa reivattuna ja kulkiessa vakaasti."

Todennäköisesti on käynyt niin, että kuskin taidot on ylitetty (tietämättömyyttä / kokemattomuutta) tai sitten vaimon takia ajetaan alle runkonopuden. Plaanavaa venettä ei tulisi koskaan ajaa kelissä alle runkonopeuden, vaikka niin usein näkee. En yhtään ihmettele että meno on ollut hurjan näköistä, sitä se varmasti on. Tässä keisissä ongelma oli juuri liian alhainen ajonepus rakenteellisen virheen lisäksi:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vene-upposi-sipoonselalla-viisi-pelastettiin-helikopteriin/183500

Kyllä moottoriveneellä pärjää kelissä siinä missä purjeveneellä. Toki riippuu moottoriveneestä, niissä on huomattavia eroja. Samanlaisessa kelissä olen ollut purjeveneellä ja moottoriveneellä. Purjevene on hieman rauhallisempi, mutta kyllä sekin joskus kelissä keikkuu reunasta reunaan, kun aaltoa on vaan riittävästi. Oikeastaan reilu maininki ilman kovaa tuulta on aika paha, varsinkin jos se tulee takasuunnasta. Kerran tipahdin veneen sisällä sen 4 metriä, kun olin purkkarin (43 jalkainen Ranskatar) sisätiloissa hakemassa provianttia laitakaapista ja aalto heitti veneen äkisti toiselle kyljelle. Näissä nykyisissä avarissa sisätiloissa tämä aiheutti sen, että olin selkä edellä välittömästi toisella kyljellä. Siinä navigointipaikan seinässä. Sama voi toki tapahtua mveneelläkin, jopa helpommin . Silloin tuulta oli muistaakseni 18 m/s (Englannin kanaalissa, aalto sen mukainen kun osui vuorovesivirtakin) ja keli sen mukainen. Viime kesänä taas ylitin porkkalanselän m-veneellä, tuuli 16-18 m/s ja muistaakseni Helsingin aaltopoju kertoi merkitseväksi aallonkorkeudeksi 2,8 m. Hyvin tultiin yli (12 m vene).

Lue lisää

Olin tuon uponneen avokeulaveneen kanssa silloin samalla vesialueella itään menossa purjeveneellä ihan muina miehinä. Keli nousi äkkiä, mutta ei mitenkään pahaksi. Uisteluaikoina tuli tötöiltyä avopulpparilla kyllä pahemmassakin. Ongelma oli tuossa varmaan se, että heinäkuun hyvään keliin tottunut tottumaton mökkiveneilijä joutui yllättäen aallokkoon. Oikein huonosti kun osuu niin se keula-amme täyttyy kerrasta.

Targat ovat ainoita Suomessa rakennettuja moottoriveneitä mitä olen nähnyt mm. Ranskan Biskajalla. A -kategorian puuttuminen saattaa tulla esim hytin oven kynnyksestä tms. asiasta jota ei katsota aiheelliseksi muuttaa ja tehdä kulkua hankalaksi.

Aquadorissa on ilmeisesti heikko ylärakenne. Se on sääli sinänsä hyvässä akselivetoisessa ja sellaisena ainesta omaavassa veneessä.

Targa96 purkkari vielä paremmin!.

Targa 44 on kuitenkin vain B-kategoriaan CE-merkitty eli sen puolesta vastaa merikelpoisuudeltaan 24-28 jalan purjeveneitä, jotka tyypillisesti on merkitty vain B:hen. 30 jalasta ylöspäin lähes kaikki purjeveneet ovat A:ssa.

Toisaalta jo Targa 25 on B:ssä (23 C:ssä).

Joakim1 kirjoitti:

Targa 44 on kuitenkin vain B-kategoriaan CE-merkitty eli sen puolesta vastaa merikelpoisuudeltaan 24-28 jalan purjeveneitä, jotka tyypillisesti on merkitty vain B:hen. 30 jalasta ylöspäin lähes kaikki purjeveneet ovat A:ssa.

Toisaalta jo Targa 25 on B:ssä (23 C:ssä).

Lue lisää

Targa veneitä (jopa 44) myydään kuitenkin viranoamiskäyttöön mm. Englantiin (käytetään myös kanaalissa) ja Norjaan. Sekä tietenkin lähi-idän öljyvaltioioden merialueelle (esim. Punainenmeri). Eli nuo maat eivät osaa ostaa oikeanlaisia veneitä??? On ne briti ja Norjalaiset sellaisia maakrapuja.

http://www.targa.fi/boats/professional

Onhan tuollainen Targa Suomessakin pelastusaluksena Tammisaaressa. Siellä siis ei jouduta keliin kun on huono vene valittu?

Kyllä Targan moottorivenemallisto isommasta päästään on luokituksensa suhteen "ylärekisteriä". Grönlannissakin suosittu vene! Sama vaikutelma tuli testistä Brittein saarten vesiltä.

kelissä_nauttiva kirjoitti:

Targa veneitä (jopa 44) myydään kuitenkin viranoamiskäyttöön mm. Englantiin (käytetään myös kanaalissa) ja Norjaan. Sekä tietenkin lähi-idän öljyvaltioioden merialueelle (esim. Punainenmeri). Eli nuo maat eivät osaa ostaa oikeanlaisia veneitä??? On ne briti ja Norjalaiset sellaisia maakrapuja.

http://www.targa.fi/boats/professional

Onhan tuollainen Targa Suomessakin pelastusaluksena Tammisaaressa. Siellä siis ei jouduta keliin kun on huono vene valittu?

Lue lisää

Puhuin CE-merkinnästä. Se, ettei ko. venettä ole merkitty A-luokkaan voi johtua monesta syystä. Ehkä sitä ei siihen saa ilman merkittäviä muutoksia (eli merikelpoisuus ei ole A-luokan vaatimaa tasoa) tai sitten valmistajalla vain ei ole halukkuutta tehdä sen vaatimia pienempiä muutoksia tai lisäbyrokratiaa.

B-luokkan kuvauksessa mainitaan 4 m merkitsevä aallonkorkeus. Se ei ylity Suomenlahdella käytännössä koskaan veneilykaudella, joten riittää Tammisaareen. Mahtaako ne Englannin ja Norjan Targat lähteä avomerelle, kun tuulta ja aallokkoa on yli B-luokan eli yli 8 boforia (yli 21 m/s eli myrsky Suomessa) ja yli 4 m merkitsevä aallonkorkeus?

Kerroit Porkkalanselän ylityksestä 16-18 m/s tuulessa ja Helsingin 2,8 m merkitsevässä aallonkorkeudessa. Aallokko on varsin suuri Helsinkiin. 3 m ylittyy erittäin harvoin ja vaatii usean päivän yli 20 m/s tuulen. Se miten se osuu Porkkalanselälle on toinen juttu. Mistä suunnasta aallokko tuli? Kumpaan suuntaan menit?

Itse olen ollut Porkkalanselällä kahdesti tuollaisessa tuulessa, mutta aallokko tuskin oli läheskään tuollaista Helsingissä. Muita veneitä ei näkynyt lukuunottamatta yhtä laivaston isompaa alusta ja toista purjevenettä, joka lähti ylitykseen iloisesti vilkuttaen sivuvasteiseen (tulimme sivumyötäiseen), mutta kääntyi 10 min päästä takaisin.

Itse olen ollut Espoon edustalla paikalla, johon kaakkoistuulen aiheuttama aallokko tulee käytännössä vaimentumatta Suomenlahdelta, jossa oli tuolloin mitattu hiukan yli 3 m merkitsevä korkeus. Idänpuoleista tuulta oli ollut 3 vrk yli 20 m/s, mutta tuolloin tuuli oli juuri laskenut 13-16 m/s tasolle. 28 jalkainen B-luokan purjevene sukelsi kryssillä pahimmillaan mastoon asti aaltoihin, mutta suurempia ongelmia ei ollut muutaman mailin kryssi-lenssi pätkällä ko. kelissä. Keli oli kyllä pahempi kuin nuo Porkkalanselän ylitykset. Toisesta veneestä venähtivät vantit käyttökelvottomiksi, kolmannesta irtosi fokan kiinnike kannesta, useita purjeita hajosi ja yksi vene haaksirikkoitui saaren rantaan, kun sekä jiippi että vastakäännös epäonnistuivat.

Joakim1 kirjoitti:

Puhuin CE-merkinnästä. Se, ettei ko. venettä ole merkitty A-luokkaan voi johtua monesta syystä. Ehkä sitä ei siihen saa ilman merkittäviä muutoksia (eli merikelpoisuus ei ole A-luokan vaatimaa tasoa) tai sitten valmistajalla vain ei ole halukkuutta tehdä sen vaatimia pienempiä muutoksia tai lisäbyrokratiaa.

B-luokkan kuvauksessa mainitaan 4 m merkitsevä aallonkorkeus. Se ei ylity Suomenlahdella käytännössä koskaan veneilykaudella, joten riittää Tammisaareen. Mahtaako ne Englannin ja Norjan Targat lähteä avomerelle, kun tuulta ja aallokkoa on yli B-luokan eli yli 8 boforia (yli 21 m/s eli myrsky Suomessa) ja yli 4 m merkitsevä aallonkorkeus?

Kerroit Porkkalanselän ylityksestä 16-18 m/s tuulessa ja Helsingin 2,8 m merkitsevässä aallonkorkeudessa. Aallokko on varsin suuri Helsinkiin. 3 m ylittyy erittäin harvoin ja vaatii usean päivän yli 20 m/s tuulen. Se miten se osuu Porkkalanselälle on toinen juttu. Mistä suunnasta aallokko tuli? Kumpaan suuntaan menit?

Itse olen ollut Porkkalanselällä kahdesti tuollaisessa tuulessa, mutta aallokko tuskin oli läheskään tuollaista Helsingissä. Muita veneitä ei näkynyt lukuunottamatta yhtä laivaston isompaa alusta ja toista purjevenettä, joka lähti ylitykseen iloisesti vilkuttaen sivuvasteiseen (tulimme sivumyötäiseen), mutta kääntyi 10 min päästä takaisin.

Itse olen ollut Espoon edustalla paikalla, johon kaakkoistuulen aiheuttama aallokko tulee käytännössä vaimentumatta Suomenlahdelta, jossa oli tuolloin mitattu hiukan yli 3 m merkitsevä korkeus. Idänpuoleista tuulta oli ollut 3 vrk yli 20 m/s, mutta tuolloin tuuli oli juuri laskenut 13-16 m/s tasolle. 28 jalkainen B-luokan purjevene sukelsi kryssillä pahimmillaan mastoon asti aaltoihin, mutta suurempia ongelmia ei ollut muutaman mailin kryssi-lenssi pätkällä ko. kelissä. Keli oli kyllä pahempi kuin nuo Porkkalanselän ylitykset. Toisesta veneestä venähtivät vantit käyttökelvottomiksi, kolmannesta irtosi fokan kiinnike kannesta, useita purjeita hajosi ja yksi vene haaksirikkoitui saaren rantaan, kun sekä jiippi että vastakäännös epäonnistuivat.

Lue lisää

Porkkalanselkä lännestä itään, tuuli siitä tavanomaisesta eli noin lounaasta (pitäisi katsoa lokikirjasta tarkka suunta). Mutta aika suoraan kyljen suunnasta siis, kun sisäkautta (Vormön kautta sisi) tällä kertaa ylitin ja pahin kohtahan on silloin se Upiniemen kärki ja siiä jonkun matkaa kohti Stora Träskötä. Yleensä kuitenkin sitä ulkoreittiä ajelen varsinkin noissa keleissä, kun aalto on siellä pidempää ja matalampaa. Tuulitiedot otin lokikirjaan ylityksen jälkeen ilmatieteen laitoksen sivuilta ja aallonkorkeus samasta lähteestä (tarkat tiedot pitäisi tarkistaasiitä ). Kotkan edustalla jokunen vuosi sitten olin vähän vastaavissa oloissa, Hangon läntistäkin mennyt (useaan kertaan) suht samalla tuulella, mutta aaltohan on sielä suojan takia aika helppoa.

Tämä vain, että kyllä oikeanlaisella m-veneelläkin pärjää, mutta harvassa ovat tosiaan keliin menijät, yleensä p-veneitä siellä on. Onhan se m-veneellä vähän epämukavampaa olla kuin p-veneellä (kokemuksella sanon). Ja useat eivät halua ehdoin tahdoin olla epämukavuusalueella. Toisaalta, m-veneellä se matka epämukava matka kestäää yleensä vähemmän aikaa kuin p-veneellä, joten aikaan suhteutettuna taitaa mennä aika päikseen - jos ei pelota (perheen äiti mukana?)

Se ettei Targa ole luokitellut A kategoriaan voi olla ihan liiketaloudellinen syy. Ammattipuolella tuskin katsovat huvivenedirektiivin luokkia, siellä määräysket on toisenlaiset. Ja kovin montaa Targaa ei myyntiargumentillisesti myydä siksi, että se on A luokassa. Ei siis kannata. Monta arvausta on sille, miksi A kategoriaan ei laiteta. Onhan siinä aika suuret ikkunatkin.

Joakim1 kirjoitti:

Puhuin CE-merkinnästä. Se, ettei ko. venettä ole merkitty A-luokkaan voi johtua monesta syystä. Ehkä sitä ei siihen saa ilman merkittäviä muutoksia (eli merikelpoisuus ei ole A-luokan vaatimaa tasoa) tai sitten valmistajalla vain ei ole halukkuutta tehdä sen vaatimia pienempiä muutoksia tai lisäbyrokratiaa.

B-luokkan kuvauksessa mainitaan 4 m merkitsevä aallonkorkeus. Se ei ylity Suomenlahdella käytännössä koskaan veneilykaudella, joten riittää Tammisaareen. Mahtaako ne Englannin ja Norjan Targat lähteä avomerelle, kun tuulta ja aallokkoa on yli B-luokan eli yli 8 boforia (yli 21 m/s eli myrsky Suomessa) ja yli 4 m merkitsevä aallonkorkeus?

Kerroit Porkkalanselän ylityksestä 16-18 m/s tuulessa ja Helsingin 2,8 m merkitsevässä aallonkorkeudessa. Aallokko on varsin suuri Helsinkiin. 3 m ylittyy erittäin harvoin ja vaatii usean päivän yli 20 m/s tuulen. Se miten se osuu Porkkalanselälle on toinen juttu. Mistä suunnasta aallokko tuli? Kumpaan suuntaan menit?

Itse olen ollut Porkkalanselällä kahdesti tuollaisessa tuulessa, mutta aallokko tuskin oli läheskään tuollaista Helsingissä. Muita veneitä ei näkynyt lukuunottamatta yhtä laivaston isompaa alusta ja toista purjevenettä, joka lähti ylitykseen iloisesti vilkuttaen sivuvasteiseen (tulimme sivumyötäiseen), mutta kääntyi 10 min päästä takaisin.

Itse olen ollut Espoon edustalla paikalla, johon kaakkoistuulen aiheuttama aallokko tulee käytännössä vaimentumatta Suomenlahdelta, jossa oli tuolloin mitattu hiukan yli 3 m merkitsevä korkeus. Idänpuoleista tuulta oli ollut 3 vrk yli 20 m/s, mutta tuolloin tuuli oli juuri laskenut 13-16 m/s tasolle. 28 jalkainen B-luokan purjevene sukelsi kryssillä pahimmillaan mastoon asti aaltoihin, mutta suurempia ongelmia ei ollut muutaman mailin kryssi-lenssi pätkällä ko. kelissä. Keli oli kyllä pahempi kuin nuo Porkkalanselän ylitykset. Toisesta veneestä venähtivät vantit käyttökelvottomiksi, kolmannesta irtosi fokan kiinnike kannesta, useita purjeita hajosi ja yksi vene haaksirikkoitui saaren rantaan, kun sekä jiippi että vastakäännös epäonnistuivat.

Lue lisää

Ainakin Nauticat moottoripurret ovat myös B-kategoriassa ja syy on kyljessä olevat ovet. Veikkaan että sama syy on Targassa. Eli vaikka muuten ko veneet täyttävät kriteerit, niin tässä kohtaa kriteerit katsovat että vene ei ole avomerelle sopiva. Ovet katsotaan riskiksi.

kelissä_nauttiva kirjoitti:

Porkkalanselkä lännestä itään, tuuli siitä tavanomaisesta eli noin lounaasta (pitäisi katsoa lokikirjasta tarkka suunta). Mutta aika suoraan kyljen suunnasta siis, kun sisäkautta (Vormön kautta sisi) tällä kertaa ylitin ja pahin kohtahan on silloin se Upiniemen kärki ja siiä jonkun matkaa kohti Stora Träskötä. Yleensä kuitenkin sitä ulkoreittiä ajelen varsinkin noissa keleissä, kun aalto on siellä pidempää ja matalampaa. Tuulitiedot otin lokikirjaan ylityksen jälkeen ilmatieteen laitoksen sivuilta ja aallonkorkeus samasta lähteestä (tarkat tiedot pitäisi tarkistaasiitä ). Kotkan edustalla jokunen vuosi sitten olin vähän vastaavissa oloissa, Hangon läntistäkin mennyt (useaan kertaan) suht samalla tuulella, mutta aaltohan on sielä suojan takia aika helppoa.

Tämä vain, että kyllä oikeanlaisella m-veneelläkin pärjää, mutta harvassa ovat tosiaan keliin menijät, yleensä p-veneitä siellä on. Onhan se m-veneellä vähän epämukavampaa olla kuin p-veneellä (kokemuksella sanon). Ja useat eivät halua ehdoin tahdoin olla epämukavuusalueella. Toisaalta, m-veneellä se matka epämukava matka kestäää yleensä vähemmän aikaa kuin p-veneellä, joten aikaan suhteutettuna taitaa mennä aika päikseen - jos ei pelota (perheen äiti mukana?)

Se ettei Targa ole luokitellut A kategoriaan voi olla ihan liiketaloudellinen syy. Ammattipuolella tuskin katsovat huvivenedirektiivin luokkia, siellä määräysket on toisenlaiset. Ja kovin montaa Targaa ei myyntiargumentillisesti myydä siksi, että se on A luokassa. Ei siis kannata. Monta arvausta on sille, miksi A kategoriaan ei laiteta. Onhan siinä aika suuret ikkunatkin.

Lue lisää

Mä juttelin korppoolaisen taksivenekuskin kanssa, ja hän sanoi, ettei lähde yli 15 metrin tuuleen. Veneenä oli 8-metrinen Sea Star. Syynä oli se, että tilanne menee äkkiä toivottamaksi, jos moottori sammuu. Vesialueena oli Kihti, joka on todella paskamainen veneilyalue, kun tuulta on yli sen 15 m/s. Sillä kelillä olen ennemmin Ahvenanmerellä kuin Kihdillä, jossa veden syvyys on vain 20 metriä ja aallot lyhyitä ja jyrkkiä.

Joakim1 kirjoitti:

Puhuin CE-merkinnästä. Se, ettei ko. venettä ole merkitty A-luokkaan voi johtua monesta syystä. Ehkä sitä ei siihen saa ilman merkittäviä muutoksia (eli merikelpoisuus ei ole A-luokan vaatimaa tasoa) tai sitten valmistajalla vain ei ole halukkuutta tehdä sen vaatimia pienempiä muutoksia tai lisäbyrokratiaa.

B-luokkan kuvauksessa mainitaan 4 m merkitsevä aallonkorkeus. Se ei ylity Suomenlahdella käytännössä koskaan veneilykaudella, joten riittää Tammisaareen. Mahtaako ne Englannin ja Norjan Targat lähteä avomerelle, kun tuulta ja aallokkoa on yli B-luokan eli yli 8 boforia (yli 21 m/s eli myrsky Suomessa) ja yli 4 m merkitsevä aallonkorkeus?

Kerroit Porkkalanselän ylityksestä 16-18 m/s tuulessa ja Helsingin 2,8 m merkitsevässä aallonkorkeudessa. Aallokko on varsin suuri Helsinkiin. 3 m ylittyy erittäin harvoin ja vaatii usean päivän yli 20 m/s tuulen. Se miten se osuu Porkkalanselälle on toinen juttu. Mistä suunnasta aallokko tuli? Kumpaan suuntaan menit?

Itse olen ollut Porkkalanselällä kahdesti tuollaisessa tuulessa, mutta aallokko tuskin oli läheskään tuollaista Helsingissä. Muita veneitä ei näkynyt lukuunottamatta yhtä laivaston isompaa alusta ja toista purjevenettä, joka lähti ylitykseen iloisesti vilkuttaen sivuvasteiseen (tulimme sivumyötäiseen), mutta kääntyi 10 min päästä takaisin.

Itse olen ollut Espoon edustalla paikalla, johon kaakkoistuulen aiheuttama aallokko tulee käytännössä vaimentumatta Suomenlahdelta, jossa oli tuolloin mitattu hiukan yli 3 m merkitsevä korkeus. Idänpuoleista tuulta oli ollut 3 vrk yli 20 m/s, mutta tuolloin tuuli oli juuri laskenut 13-16 m/s tasolle. 28 jalkainen B-luokan purjevene sukelsi kryssillä pahimmillaan mastoon asti aaltoihin, mutta suurempia ongelmia ei ollut muutaman mailin kryssi-lenssi pätkällä ko. kelissä. Keli oli kyllä pahempi kuin nuo Porkkalanselän ylitykset. Toisesta veneestä venähtivät vantit käyttökelvottomiksi, kolmannesta irtosi fokan kiinnike kannesta, useita purjeita hajosi ja yksi vene haaksirikkoitui saaren rantaan, kun sekä jiippi että vastakäännös epäonnistuivat.

Lue lisää

Joakim1. "Kerroit Porkkalanselän ylityksestä 16-18 m/s tuulessa ja Helsingin 2,8 m merkitsevässä aallonkorkeudessa. Aallokko on varsin suuri Helsinkiin. 3 m ylittyy erittäin harvoin ja vaatii usean päivän yli 20 m/s tuulen. Se miten se osuu Porkkalanselälle on toinen juttu. Mistä suunnasta aallokko tuli? Kumpaan suuntaan menit?"


Nyt tarkistin lokikirjasta

PVM: 24.7.2015
Porkkalan selkä yli iltapäivän aikaan.

Tuulitiedot Mäkiluodossa (ylityksen aikaan):
- Tuuli 16 m/s
- Puuska 19 m/s

Helsingin aaltopoiju:
- merkitsevä aallon korkeus 2,5m
- korkein yksittäinen 4,4 metriä

Tiedot lähtiessä (Jussarön mittauspaikka)
- tuuli 12 m/s (länsi)
- ilman lämpö 14,9 astetta
- puolipilvistä


ENNUSTE aamulla klo 7:50
- tuuli 7-11 m/s (länsi-lounas).

kelissä_nauttiva kirjoitti:

Joakim1. "Kerroit Porkkalanselän ylityksestä 16-18 m/s tuulessa ja Helsingin 2,8 m merkitsevässä aallonkorkeudessa. Aallokko on varsin suuri Helsinkiin. 3 m ylittyy erittäin harvoin ja vaatii usean päivän yli 20 m/s tuulen. Se miten se osuu Porkkalanselälle on toinen juttu. Mistä suunnasta aallokko tuli? Kumpaan suuntaan menit?"


Nyt tarkistin lokikirjasta

PVM: 24.7.2015
Porkkalan selkä yli iltapäivän aikaan.

Tuulitiedot Mäkiluodossa (ylityksen aikaan):
- Tuuli 16 m/s
- Puuska 19 m/s

Helsingin aaltopoiju:
- merkitsevä aallon korkeus 2,5m
- korkein yksittäinen 4,4 metriä

Tiedot lähtiessä (Jussarön mittauspaikka)
- tuuli 12 m/s (länsi)
- ilman lämpö 14,9 astetta
- puolipilvistä


ENNUSTE aamulla klo 7:50
- tuuli 7-11 m/s (länsi-lounas).

Lue lisää

Itse olisin kyllä oikaissut selän poikki ulompaa väylää. Eihän tuohon suuntaan menossa ole mitään ihmeellistä. Purjeveneelle isot aallot tietävät vain komeita surffeja.

Minäkin tässä istun korkealla selkänojalla varustetussa divaanissa peitto jalkojen päällä. Kuuntelen Bayern plus kanavaa - Meine Schlager hören ohjelmaa.
Luulen että tässä tunnelmassa voisin aivan hyvin pyyhkäistä ulkokautta lähes mistä tahansa.
Onhan siellä yleensä mahdollista surfailla mitä upeimmilla aalloilla. Tuolla suunnalla ei edes tarvitse kyykkiä spryhoodin alla, vaan voi laidalta potkia ruoria ja ihailla vaahtopäitä :)

Can-of-worms kirjoitti:

Minäkin tässä istun korkealla selkänojalla varustetussa divaanissa peitto jalkojen päällä. Kuuntelen Bayern plus kanavaa - Meine Schlager hören ohjelmaa.
Luulen että tässä tunnelmassa voisin aivan hyvin pyyhkäistä ulkokautta lähes mistä tahansa.
Onhan siellä yleensä mahdollista surfailla mitä upeimmilla aalloilla. Tuolla suunnalla ei edes tarvitse kyykkiä spryhoodin alla, vaan voi laidalta potkia ruoria ja ihailla vaahtopäitä :)

Lue lisää

Kryssimään en Porkkalan selän yli viitsisi ilman erittäin hyvää syytä lähteä 12 m/s tuulessa, jossa "kelissä_nauttiva" kertoi lähteneensä liikkeelle. Sen sijaan avotuuleen ylitys todellakin olisi suorastaan hauska kovemmassakin tuulessa. Kakkosgenua ylös ja matkanteko on huoletonta, kunhan tietää, että perillä on kohtuullisen suojainen satama. Mukavuuskysymyshän tämä vain on, hyvin vähäisessä määrin turvallisuuskysymys.

Bossu kirjoitti:

Mä juttelin korppoolaisen taksivenekuskin kanssa, ja hän sanoi, ettei lähde yli 15 metrin tuuleen. Veneenä oli 8-metrinen Sea Star. Syynä oli se, että tilanne menee äkkiä toivottamaksi, jos moottori sammuu. Vesialueena oli Kihti, joka on todella paskamainen veneilyalue, kun tuulta on yli sen 15 m/s. Sillä kelillä olen ennemmin Ahvenanmerellä kuin Kihdillä, jossa veden syvyys on vain 20 metriä ja aallot lyhyitä ja jyrkkiä.

Lue lisää

Siksipä kannattaakin ostaa vene joka mahdollistaa tuplakone asennuksen. Sukulainen asuu norjassa, on kova kalastaja ja heillä on lähes 10 metrinen pulpettivene kahdella koneella merkiltään scout ja lomilla kun käynyt siellä kalassa niin ei mitään ongelmaa merellä kelissäkään

kelissä_nauttiva kirjoitti:

Joakim1. "Kerroit Porkkalanselän ylityksestä 16-18 m/s tuulessa ja Helsingin 2,8 m merkitsevässä aallonkorkeudessa. Aallokko on varsin suuri Helsinkiin. 3 m ylittyy erittäin harvoin ja vaatii usean päivän yli 20 m/s tuulen. Se miten se osuu Porkkalanselälle on toinen juttu. Mistä suunnasta aallokko tuli? Kumpaan suuntaan menit?"


Nyt tarkistin lokikirjasta

PVM: 24.7.2015
Porkkalan selkä yli iltapäivän aikaan.

Tuulitiedot Mäkiluodossa (ylityksen aikaan):
- Tuuli 16 m/s
- Puuska 19 m/s

Helsingin aaltopoiju:
- merkitsevä aallon korkeus 2,5m
- korkein yksittäinen 4,4 metriä

Tiedot lähtiessä (Jussarön mittauspaikka)
- tuuli 12 m/s (länsi)
- ilman lämpö 14,9 astetta
- puolipilvistä


ENNUSTE aamulla klo 7:50
- tuuli 7-11 m/s (länsi-lounas).

Lue lisää

Porissa taas nousee helposti 3m ja yksittäiset 4 m
kun lännestä on tuullut vähän aikaan 15m/sek

Ne kaatumiset on täysin teoreettisia, sillä tavalliset matkapurjehtijat käyttävät spinnua vain kevyillä tuulilla tai eivät ollenkaan.

Jep, kyllä se purkkarin kölipaino rauhoittaa menoa kummasti.
Mutta kyllä liukuvallakin moottoriveneellä pärjää siihen asti kunnes perä irtoaa aallosta. Tuolloin meno muuttuu aikamoiseksi ryskyttämiseksi.
Pari vuotta sitten tulimme Kökarilta Jurmoon suorassa 11 m/s itätuulessa ja aallokko oli 1,5 metristä kun avomerellä tuuli vastaan koko suomenlahden pituudelta. Tämä oli ainoa kerta kun oli pakko ottaa vene pois plaanista ja körötellä Jurmoa kohti.
Viime kesänä taas ylitimme Porkkalanniemen ajaessamme Inkoosta Helsinkiin 15 m/s länsituulessa ja aallokko oli pahimmillaan lähes 2 metristä. Emme joutuneet ottamaan venettä plaanista alas koska ajoimme alun sivutuulessa ja sitten sivumyötäisessä aaltojen ollessa isoimmillaan. Hurjaahan tuo oli aika ajoin.
Vene on 9m pitkä matkavene jolla painoa ajokunnossa tankit puolillaan on 3600 - 4000 kg.

Better_Than_Life kirjoitti:

Jep, kyllä se purkkarin kölipaino rauhoittaa menoa kummasti.
Mutta kyllä liukuvallakin moottoriveneellä pärjää siihen asti kunnes perä irtoaa aallosta. Tuolloin meno muuttuu aikamoiseksi ryskyttämiseksi.
Pari vuotta sitten tulimme Kökarilta Jurmoon suorassa 11 m/s itätuulessa ja aallokko oli 1,5 metristä kun avomerellä tuuli vastaan koko suomenlahden pituudelta. Tämä oli ainoa kerta kun oli pakko ottaa vene pois plaanista ja körötellä Jurmoa kohti.
Viime kesänä taas ylitimme Porkkalanniemen ajaessamme Inkoosta Helsinkiin 15 m/s länsituulessa ja aallokko oli pahimmillaan lähes 2 metristä. Emme joutuneet ottamaan venettä plaanista alas koska ajoimme alun sivutuulessa ja sitten sivumyötäisessä aaltojen ollessa isoimmillaan. Hurjaahan tuo oli aika ajoin.
Vene on 9m pitkä matkavene jolla painoa ajokunnossa tankit puolillaan on 3600 - 4000 kg.

Lue lisää

9-metrinen vene on jo aika iso. Dieseliä kuluu aika tavalla liukunopeuksissa ja vene maksaa vähintään 50000 euroa. Samoissa oloissa pärjäisi 5000 euron purjeveneellä. Moottoriveneillä yksi ongelma on vielä nuo aikataulut. Kun joutuu laskemaan vauhdin 21 solmusta 7 solmuun, myös matka-aika kolminkertaistuu.

Peter Bruce kertoi esitelmässään Helsingissä joitakin vuosia sitten että nyrkkisääntönä voi pitää että jos aallon korkeus on n 1/3 purjeveneen vesilinjasta ja vene joutuu jostain syystä murtuvan allon harjan suuntaiseen asentoon on veneen ympärimeno mahdollista. Jos aallonkorkeus on 2/3 vesilinjan pituudesta ympärimeno muuttuu todennäköiseksi. Joten kyllä 30-jalkainen vene voi Selkämerelläkin mennä ympäri joskin sellaiset aallonkorkeudet ovat siellä harvinaisia.
Peter Bruce tunnetaan parhaiten Adlard Coles’in legendaarisen kirjan Heavy Weather Sailingin toimittajana.

Suomessa on kaatunut kokonaan ainakin yksi Banner 23, joka toki on varsin jollamainen, vaikka onkin kiintokölivene. Se tapahtui järvellä (Näsijärvi?) eikä noussut pystyyn ilman ulkopuolista apua. Samoin useampi 606 on tehnyt niin (360), vaikka kölipainoa on 44% painosta. Ne ovat aina nousseet pystyyn saman tien enkä ole kuullut irtotavaran menetystä suuremmista vahingoista. Toki sekin on varsin jollamainen ja kumpikaan ei taatusti pääsisi B-luokkaan. Avomerikäyttöön tehdyille veneille en ole kuullut niin käyvän Suomessa.

Itämerellä tiedän yhden purjeveneen kaatuneen (360) Puolan edustalla. Menetti maston ja haaksirikkoitui hiekkarantaan, mutta kukaan ei kuollut. Vene säilyi muuten täysin ehjänä. Kyse taisi olla Bavaria 34:sta, joka oli tullut Englannista varsin kokeneella porukalla (osa purjehduskouluttajia muistaakseeni). Oli vielä keskikesällä (heinäkuussa?), mutta keli oli ollut varsin kova (20 m/s?). Vene oli purjehtinut ongelmitta vuosikausia Englannissa. Tuosta oli juttu jossain englantilaisessa purjehduslehdessä talvella 2010/2011. Jäi mieleen, sillä aikaisin samana keväänä toin veneen Saksasta Suomeen.

Purjevene voi kovassa kelissä menettää mastonsa ja silloin on aika totinen paikka. Jos moottoriveneen kone sammuu, niin heitetään ajoankkuri, korjataan vika ja matka jatkuu.

storö31 kirjoitti:

Purjevene voi kovassa kelissä menettää mastonsa ja silloin on aika totinen paikka. Jos moottoriveneen kone sammuu, niin heitetään ajoankkuri, korjataan vika ja matka jatkuu.

Lue lisää

Jos purjevene menettää mastonsa, käynnistetään moottori ja matka jatkuu...

storö31 kirjoitti:

Purjevene voi kovassa kelissä menettää mastonsa ja silloin on aika totinen paikka. Jos moottoriveneen kone sammuu, niin heitetään ajoankkuri, korjataan vika ja matka jatkuu.

Lue lisää

Aika monessa purkkarissa on tuolloin vielä toimva moottori, mut vakava tilanne toki jos maston romut hakkaavat kylkiä.

Se vian korjaaminen ajoankkurin varassa on kyllä taitolaji tai tuuri-.

storö31 kirjoitti:

Purjevene voi kovassa kelissä menettää mastonsa ja silloin on aika totinen paikka. Jos moottoriveneen kone sammuu, niin heitetään ajoankkuri, korjataan vika ja matka jatkuu.

Lue lisää

Moottorin korjaus ajoankkurin varassa kovassa kelissä on vain huono vitsi. Eikä vielä mietitä sitä, onko veneessä joku vähääkään korjaustaitoinen tai sitä, onko veneessä tarvittavat varaosat mukana. Tai onko korjaus edes mahdollinen vesillä.

Pahimmillaan purjeveneen kaatuneen maston siivous voi olla pieni fyysinen ponnistus, mutta merkittäviä teknisiä taitoja se ei vaadi.

Purjeveneellä lähdimme Peterzenin satamasta iniölle, suuntana turku. Keli oli täysin aloittelijalle kova. Näin jälkikäteen arvioin 10-12ms. Ajattelin, että ajelen koneelle iniöstä pois ja kun päästää vähän rauhallisempaa paikkaa niin mietitään purjeiden nostoa. Ajettiin sivuvaiseen aallokkoon kohtuullinen ryske 27 jalkaisessa veneessä, mutta ei tuossa erikoisesti pelottanut.

Ei ennen, kuin kone yskähti pari kertaa ja sammui. Nakattiin ankkuri ja aloin miettimään mitä pitäisi tehdä. Menin konehuoneeseen, huomasin jopa vian, polttoainesyöttö oli tukossa. "Pumppaustutti" oli imenyt itsenä tyhjiöön. Mutta ei siinä keinutuksessa ollut toivoakaan alkaaa mitään korjaamaan. Toki riippuu konetilasta, mutta ei sellaisessa keinutuksessa korjaukset todellakaan mene "korjaa kone ja jatkaa matkaa" -mallia. Kuulostaa tosi helpolta, mutta käytännössä taitaa olla aikalailla haastellisempaa.

Ei keretty purjetta nostamaan. Kaveri oli vilkuttanut toisen veneen jeesiin ja se hinasi meidät takaisin lähtöpisteeseen, missä saatiin korjaukset tehdä rauhassa. Vikana oli Diesel-bakteeri. Sellaista mustaa "levää" oli tukoksena.

Jos haluaa oppia ja päästä harrastuksessa eteenpäin on otettava laskelmoituja riskejä. Se ei tarkoita, että merelle pitää lähteä oli keli mikä tahansa, mutta itseään pitää uskaltaa haastaa. Muuten sitä istuu satamassa aina kun tuuli yli 6ms sekunnissa. Ja kun kumminkin joku kuittaa niin totean, että miehistöllä pitää olla myös kokemusta ja valmiutta/tahtoa lähteä.

Tätä pitää mennä pikku hiljaa haastellisempaan suntaan. Mutta joka kerta sinne on kumminkin mentävä se ensimmäinen kerta kovemmassa kelissä mitä edellinen.

Itse pidän aika tarkkana rajana 12ms tuulta. Tuosta on varaa varmasti vielä SunWindilläkin nostaa, mutta kunnes tunnen tuon kelin ok:ksi voin pistää muutaman m/s lisää. On tullut jouduttua kovempaankin keliin, mutta siinä ollaan sitten ajettu parasta mahdollista reittiä suojasatamaan.

Ja mä otta yks iso ryyppy, satan!

Ei muuten ollut lähelläkään vuotta.

Se norskien Swan taisi olla ylikin vuoden yksin.

Taitaa olla vähän isompi kuin se Bella 8000, josta aloittaja oli kiinnostunut.

Oikea vastaus kuuluu "mä haluaisin olla Jenkeissä ja mä haluaisin että mulla on N47". Mullakin on N47. Arvaa missä?

TheRealTrump kirjoitti:

Oikea vastaus kuuluu "mä haluaisin olla Jenkeissä ja mä haluaisin että mulla on N47". Mullakin on N47. Arvaa missä?

Tämä keskustelu onkin mennyt jo aivan "liian" pitkään kuten normaalit ihmiset siltä odottavat.
Sitten tulit tähän sössötämään ja päästämään aivojesi kuonaa ulos. Tässä aivan ilmainen neuvo: jos et keksi mitään järkevää kirjoitettavaa, niin anna sen näppäimistön pitää vapaata.

Rajoittava tekijä ei ole tuulen nopeus vaan aallot, venetyyppi ja käytettävissä olevat purjeet. 35-40 ft lyhytköliset ja lapioperäimellä varustetut ovat pysyneet piissä 35-40 kts tuulessa hyvin. 50 solmun tuulessa taitaisin mieluummin valtamerellä ajaa myötätuuleen jarrutettuna.

Toinen seikka on se että vaikka ehkä saat lyhytkölisen pysymään piissä se voi sortaa jopa 5 solmua. Piihin laittamiseen voi olla monia syitä mutta lähes paikallaanoysyminen ei modernilla veneellä oikein onnistu.

Kahdplyhd kirjoitti:

Toinen seikka on se että vaikka ehkä saat lyhytkölisen pysymään piissä se voi sortaa jopa 5 solmua. Piihin laittamiseen voi olla monia syitä mutta lähes paikallaanoysyminen ei modernilla veneellä oikein onnistu.

Lue lisää

Ei modernia venettä sentän sivuttain saa kulkemaan viittä solmua mitenkään. Venenopeus on 2-2,5 solmua ja sekin osin eteenpäin

Ehkä heräät pian unestasi, missä luovit myrskyssä pelkällä.mastolla? .Mikä oli tuuli ja nousukulma ennen kuin heräsit?

Katso viestini 13.5.2016 ylempää tässä ketjussa. Siinä kerron heinäkuussa Puolan edutalla kaatuneesta 34-jalkaisesta purjeveneestä.

Merkitsevä aallonkorkeus ei varmasti ollut silloin lähelläkään eilisiä ennätyslukemia.

Ilmaisit itseäsi epätarkasti. Ilmeisesti tarkoitit, että eilen oli mahdollista pitää purjeveneensä pohjois-itämerellä pystyssä, ei koske jollia.

Hieman isommatkin alukset oli ongelmissa, kuten merivartiosto kertoi:

Kyproslainen rahtialus Master vaikeuksissa Ahvenanmerellä

160-metrinen rahtialus Master joutui vaikeuksiin Ahvenanmerellä tänään keskiviikkona puolen päivän aikaan. Alus oli tulossa Italiasta tyhjänä ja oli matkalla Holmsundiin Ruotsiin.

Vaikeudet alkoivat, kun se oli kulkemassa reittijakojärjestelmässä etelästä kohti pohjoista ja sen piti kääntyä uudelle kurssille luoteeseen. Alus alkoi kallistella niin voimakkaasti, että aluksen päällikkö päätti keskeyttää käännöksen ja jatkaa kulkua pohjoisen suuntaan. Siellä suunnalla oli alukselle liian matalaa vettä, joten sen oli edelleen muutettava kurssiaan nopeasti. Lopulta alus eteni melko matalan alueen läpi toiselle reittijaolle ja pääsi jatkamaan matkaansa. Alueelle oli kuitenkin luvattu vielä kovempaa etelänpuoleista tuulta ja aallonkorkeus oli täten edelleen kasvamassa.

Masterin kulkua seurattiin kunnes se turvallisesti oli ohittanut Märketin kapeikon ja päässyt turvallisemmille vesille Selkämeren puolelle.

Tapahtuman johdosta Turun meripelastuskeskus hälytti Super Puma meripelastushelikopterin Turusta valmiuteen Ahvenanmaalle. Myös vartiolaiva Uisko hälytettiin siirtymään kohti aluetta aluksen mahdollisia tulevia ongelmia turvaamaan. JRCC Göteborgia tiedotettiin tapahtumasta, jotta voisivat valmistautua tarvittaessa antamaan kalustoapua mahdollisesti lisähelikopterin muodossa. Master aluksessa oli yhteensä 19 henkilöä kyydissä.