J.V. Sellman täyttäisi tänään, jos eläisi, 210 vuotta. 1800- luvulla suomalaisuutta heräteltiin henkiin. Sellman oli eräs huomattava herättelijä. Hän ajoi läpi asetuksen suomen kielen oikeuksista. Hän junaili Suomelle myös oman rahayksikön - markan.
Hyvää Snellmanin päivää!
liput_salkoon
471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Juu, kyllä muistan, kun "nelluilla" maksettiin. 10 000 markan seteli, väriltään violetti.
Samoin kiitos. J.V. Snellman tuli fennomaanina tutuksi, kun kansakouluni oli J.V. Snelmannin kansakoulu H:gissä.
Joskus muistan ajatelleeni lähes kipeästi, kun ymmärrys oman kansan historiasta selkeni mielessäni, miten hirvittävän nuori kansakuntana olimme!
Vasta 1800 luvun loppupuolella sai oma äidinkielemmekin ne puitteet josta nousta ja kehittyä sivistyskieleksi. Siinä kehityksessä on Snellman ollut suuri vaikuttaja.
Aikoina jolloin suomenkieltä puhuttiin vain kirkoissa, ei missään valtion virastoissa, joissa ruotsi ja latina kukoistivat! Ja kuitenkin valtaosa väestöstä oli suomenkielistä!
Ihana Snellman rakasti monen muun aikalaisen kutenTopeliuksen ja Runeberg'in tavoin suomalaisuutta, yksinkertaista rehellisyyttä ja miks'ei tietämättömyyden naiviuttakin.
Enää en koe säälien nuorta itsenäisyyttämme, päinvastoin, jäänteenä suuremmasta suomensuvusta on sisäänrakennettuna meissä! Itsenäisenä yhä, - ajan aallokossa!
Paljon teki Snellman ja hyvää. Muutti pikkupoikana ja ummikkona Ruotsista Suomeen. Oppi Suomen kielen ja tajusi, että maa tarvisee kehittyäkseen oman lielen, suomen kielen
Siinä sitä on mallia nykypäivän suomalaisuudelle.
Epäkiitollinen suomalainen haluaa poistaa "pakkoruotsin" yhteiskunnastamme ymmärtämättä lainkaan, miten suuren palveluksen suomen kielelle ja suomalaisuudelle nämä 1800-luvun suomenruotsalaiset suurmiehet tekivät. Kaikkihan nämä ovat alkujaan ruotsinkielisiä, ja vaikka jotkut opin tielle päässeet olivat suomenkielisestä kodista, opetus oli yksinomaan ruotsiksi, joten kieli oli opittava. Esimerkiksi Aleksis Kivi. Vasta 1800-luvn puolivälissä perustettiin ensimmäiset suomalaiset oppilaitokset Jyväskylään.