Kaikki suomalaiset ovat käyneet monivuotisen aivopesun ja se haittaa objektiivisen mielipiteen muodostamista. Pakkoruotsi on härski ja koko kansalle kohdistettu aivopesun muoto jota pitää vastustaa.
Aivopesun vastustaminen ja sen havaitseminen vaatii älyä. Siksi ei saa olla yllättynyt jos niin monet eivät ymmärrä olleensa aivopesun kohteena ja harrastavat rajua pakkoruotsin puolustamista.
Aloite täällä:
Pankkitunnuksilla kannatus onnistuu minuutissa ja samalla voi kannattaa kaikkia muitakin aktiivisia kansalaisaloitteita.
Linkki adressiin.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939
Lomake pdf.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/kannatusilmoituslomake/Kansalaisaloite-1939-kannatusilmoitus.pdf
Aivopesun vastustaminen ja sen havaitseminen vaatii älyä. Siksi ei saa olla yllättynyt jos niin monet eivät ymmärrä olleensa aivopesun kohteena ja harrastavat rajua pakkoruotsin puolustamista.
Aloite täällä:
Pankkitunnuksilla kannatus onnistuu minuutissa ja samalla voi kannattaa kaikkia muitakin aktiivisia kansalaisaloitteita.
Linkki adressiin.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939
Lomake pdf.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/kannatusilmoituslomake/Kansalaisaloite-1939-kannatusilmoitus.pdf
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ruotsalaisuuden ruma historia
Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Ruotsinkieliset ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.
Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.
Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.
Ruotsinkieliset eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.
Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.
Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.
Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle, koska Mikkelissä oli jo ruotsinkielinen koulu.
Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.
Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Rassenburgin (Raasepori) RKP sai aikaan pakkoruotsin aloittamisen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi.
Tämän vuoden syksyllä aloitetaan pakkoruotsi vuotta aikaisemmin eli jo kuudennelta luokalta ala-asteella.
Esooon piikkilankakoulusta
http://espoonperinneseura.net/perinnetieto/Lahnuksen-kansakoulu-autonomian-aikana.html
Aikamoisia ja tuttuun tapaan perusteettomia väitteitä hisoriasta. Ruotsia käytettiin sivistyneistön kielenä siitä syystä, että Suomen kieli oli vasta muotoutumassa eri murteista kokonaiseksi ja ymmärrettäväksi kieleksi. Ruotsi tuli sivistyneistön kieleksi kahdesta syystä: 1.) Suomi kuului osaksi Ruotsia ennen sotaa Venäjän kanssa. 2.) Suomessa ei ollut pitkälle kehittynyttä kieltä, vaan maalaisten puhekieli, jolloin sivistyskäyttöön liittyvät sanat eivät olleet muodostuneet.
Se historiasta ja takaisin nykypäivään. Nykyisin olisi meidän suomalaisten kannalta melkoinen sivistystappio, jos luopuisimme ns. pakkoruotsista. Tässäkin tilanteessa voidaan havaita, että sitä vastustetaan suurimmaksi osaksi vain vastustamisen sekä laiskuuden vuoksi: Monet suomalaisista eivät halua opiskella kieliä, vaan kuvittelevat että kaikki hoituu suomella ja englannilla. Tästä laiskuudesta kielii myös argumentti pakkoruotsin vaihtamisesta johonkin valinnaiseen kieleen, kun voisimme vain lisätä pakolliseksi jonkin muun vapaavalintaisen kielen. Esimerkiksi Sveitsissä koululaiset opiskelevat saksan ja englannin lisäksi pakollisena sekä naapurimaidensa kielet (Italia, Ranska) että oman vähemmistökielensä retoromaanin.
Kummallisesti Sveitsi on menestyvä valtio sekä sivistys ja osaaminen on korkealla tasolla sekä Sveitsiläiset osaajat ovat kysyttyjä kansainvälisillä työmarkkinoilla vahvan kielellisen osaamisensa vuoksi. Me taas Suomessa valitamme, kun meillä on kaksi pakollista opiskeltavaa kieltä ja luultavasti sama rummutus englannin kielen tarpeettomasta pakollisuudesta alkaisi heti jos ruotsin kielestä luovuttaisiin.