Isän testamentissa yksi lapsi syrjäytettiin perinnönjaosta velkojen takia, lapsi ei valittanut testamentista 6kk aikana, joten testamentti tuli lainvoimaiseksi.
Kun leski joskus kuolee, niin koska astuu voimaan perinnöttä jääneen lapsen oikeus leskeltä mahdollisesti tulevaan perintöön, perunkirjoituksen jälkeenkö?
Entä muiden lasten oikeus jo saatuun isän perintöön, voiko jaon tehdä heti lesken kuoleman jälkeen, vai pitääkö odottaa lesken perunkirjoitusta?
Lesken hallinta ja käyttöoikeus tilaan ja kiinteistöön taitaa raueta kuolinpäivänä, ja isänsä perineitten lasten vastaavasti alkaa, jonkunhan on alettava pitää kiinteistöstä huolta?
Entä ilman isän perintöä jääneen käyttö- ja hallintaoikeus, koska se alkaa?
Kun leski joskus kuolee, niin koska astuu voimaan perinnöttä jääneen lapsen oikeus leskeltä mahdollisesti tulevaan perintöön, perunkirjoituksen jälkeenkö?
Entä muiden lasten oikeus jo saatuun isän perintöön, voiko jaon tehdä heti lesken kuoleman jälkeen, vai pitääkö odottaa lesken perunkirjoitusta?
Lesken hallinta ja käyttöoikeus tilaan ja kiinteistöön taitaa raueta kuolinpäivänä, ja isänsä perineitten lasten vastaavasti alkaa, jonkunhan on alettava pitää kiinteistöstä huolta?
Entä ilman isän perintöä jääneen käyttö- ja hallintaoikeus, koska se alkaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Isän jälkeen testamentin vuoksi perinnöttä jäänyt lapsi perii äitinsä ihan normaalisti. Omistusoikeus omaisuuteen alkaa kuolinhetkestä.
Ositus ja perinnönjako isän jälkeen olisi syytä tehdä nyt heti. Tällöin on selvää, kuka mitäkin omistaa ja aikanaan lesken perunkirjoitus on yksinkertaisempi tehdä, kun hänen perukirjaansa ei tarvitse kirjata kuin lesken oma omaisuus. Jos ositus ensin kuolleen jälkeen jätetään tekemättä pitää lesken perukirjaan kirjata kaikki ensin kuolleenkin omaisuus ja kaikki ensin kuolleen puolison kuolinpesästä nostetut varat. Lisäksi lesken varat pitää jaotella leskellä puolisonsa kuollessa olleisiin varoihin ja puolison kuoleman jälkeen saatuihin varoihin. Paljon yksinkertaisempaa on siis hoitaa se ositus (ja perinnönjakokin), koska sitten lesken perunkirjoitusta varten ei tarvita tätä vuosien tai jopa vuosikymmenten kirjanpitoa.
Leskellä on osituksen ja perinnönjaon jälkeenkin hallintaoikeus (eli perintökaaren 12 luvun mukainen käyttöoikeus) puolisoiden yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon. Usein nimenomaan lesken etu puoltaa osituksen tekemistä, koska leski saattaa olla oikeutettu saamaan tasinkoa perillisiltä (= ensin kuolleen puolison varoista).
Hallinta/käyttöoikeus päättyy kuolemaan.
Lesken kuollessa hallintaoikeus ei erotu omistusoikeudesta eli lesken omaisuuden hallinta ja omistus menevät molemmat heti lesken perillisille. Ja omistusaika tosiaan alkaa kuolinpäivästä.
Mutta tiedossa ei ole periikö tämä isänsä perintöä vaille jäänyt lapsi edes äidiltään mitään, sehän selviää vasta äidin jälkeen tehtävässä perunkirjoituksessa.
Eikö siis perinnöttä jääneen lapsen mahdollinen omistus- ja hallintaoikeus- äitinsä omaisuuteen ala vasta virallisesti äidin perunkirjoituksesta, jossa selvitetään äidin testtamentti, ja sen sisältö, onhan mahdollista, että myös äidin testamentissa on suljettu pois ko. lapsen perintöoikeus, tai mikä on myös mahdollista, ettei ko. lapsi edes ryhdy perintöön, koska on käsittääkseni erittäin velkainen.
Omistusoikeus ja omistusaika alkavat aina jo kuolinhetkellä.
Tietysti monenlaiset kuviot voivat aiheuttaa sen, että vasta myöhepänä ajankohtana selviää, kuka tuo omistaja on. Perinnöstä luopumisesta voidaan tehdä päätös vasta viikkoja kuoleman jälkeen ja testamenttiriidat voivat ratketa vasta vuosien kuluttua.
"... on myös mahdollista, ettei ko. lapsi edes ryhdy perintöön, koska on käsittääkseni erittäin velkainen."
Eikö hän olisi vähemmän velkainen, tai jopa velaton, jos kuitenkin aikanaan ottaisi äidinperintönsä vastaan. Mitä vähemmän velkaa, sitä kevyempi olo ja olisi oikein velkojiakin kohtaan. No, jos velat ovat ulosotossa, ehkä sieltä ehditään reagoida ajoissa velkojien hyväksi.