Aikuisena lääkikseen

Yritä, tavoittele unelmaa!

Minullakin oli lähtötaso huono, lukio uupui kokonaan :o)

Toisaalta se oli hyväkin. Kävin lukion sillä mielellä, että haen lääkikseen. Tulipahan lukiossa keskityttyä oikeisiin aineisiin, ja sitten oli helppo kerrata pääsykokeisiin, kun fykebi oli tuoreena muistissa.

Tietenkin liiottelen, ei se pääsykokeeseen lukeminen ollut helppoa sittenkään. Ei varmaan koskaan ole.

Muutaman vuoden voit joutua tekemään paljon töitä, etkä siltikään välttämättä pääse lääkikseen. Jos olet matemaattisesti lahjakas ja omaat hyvän muistin, niin sitten on paremmat mahdollisuudet.

Justiin keskiviikkona kävin ekaa kertaa valintakokeessa, eläinlääkiksen puolelle tosin, mutta koehan on sama. Lukiossa aikoinaan ei ollut haisuakaan tulevaisuudesta, joten lakin saatuani menin vaan töihin. Tästä on nyt 7 vuotta aikaa.. Viime syksynä päätin, että pakko yrittää! Kävin bilsan kursseja uudestaan aikuislukiossa. Asiat jäi hyvin mieleen verrattuna teinivuosiin, sillä motivaatio on ihan eri tasoa kuin sillon.
Vielä olisi suuri osa kemian ja fysiikan kursseista käymättä, mikä onkin mulle se hankalin osuus. Etäopiskelu on vaikeaa noissa aineissa, ja lähiopetusta on vaikea saada, ellei omista töistään taivu iltaisin lukiolle.
Tämän kevään kokeessa siis kedkityin lähinnä biologian kysymyksiin, ja tuntui se 1/3 kokeesta menneen yllättävän hyvin. Ensi vuonna uusi yritys. Se tulee olemaan monin verroin raskaampaa, mutta ihan varmasti palkitsevaa! Kannattaa aina tavoitella sitä mitä haluaa :)
Itselle tuo tuntui aiemmin ihan mahdottomalta, ja siksi vain "oleilin" kaikki vuodet tässä välissä. Nyt yritys on kova, eikä siinä mitään häviä, jos ei luonnistukaan. Ainakin on yritetty!
Tsemppiä!

Jos oot syntynyt -87 niin sähän oot vielä nuori. Kyll meiän vuosikurssilla on paljon kolmekymppisiä ja nelikymppisiä, itse aloitin 23-vuotiaana en siis todellakaan suoraan lukiosta tullut (taitaa meidän vuosikurssilla olla heitä alle 10%)

Itse olen syntynyt -66 ja kävin taas kokeessa. Hyvin meni nyt, kiitos fyssapainotuksesta ja luulen kyllä että pääsen nyt sisälle. Täytyy myydä kämppä että rahoitan sen kuusi vuotta, mutta pieni hinta unelmista!

Laittakaa tämä omaan skaalaanne kun pohdit että vieläkö voi pyrkiä!

Tottakai voit.

Itse näin omassa salissa about 60 vuotiaan hakijan...live your dream!

Ja matikkaahan ei tuolla tarvinnut osata kuin trigonomegriag ja e:n potenssifunktion käsittely. Ja se yksi toisen asteen yhtälön ratkaisu.

Tänä vuonna tosiaan fysiikkaa oli paljon.

Bilsassa minun mielestä vaaditaan niin paljon tietoa jota ei löydy lukiokirjoista että epäreilua on.

Kemia pitää opetella kunnolla ja se paukkuliivi ei ratkea lukiotiedoilla alkuun.

Laskurutiinin pitää olla sementinkovaa, mutta sen saa vaikka amk:saa.

Mutta menee aikuisiällä helposti.

Noniin.

Yksi aikuinen aloittaa nyt syksyllä. Kolme kertaa piti käydä että tärppäsi. Onneksi koko materiaalia ei tarvinnut opetella enää kolmannella kertaa vaan luotin että jotain asioita muistaakin.

Painakaa päälle ja muistakaa että Karolinskaan pääsee pelkillä papereilla.

Se on mahdollista. Omalla kohdalla takana oli diplomi-insinöörin tutkinto ja aloitin lääkiksessä 28-vuotiaana. Samalla tavala ovat tehneet lukuisat fysiikkaa opiskelleet.

Lääkis ei ole mikään vaikea koulu mutta asioita on paljon opittavana. Jos pääsee opiskelemaan ja viitsii opiskella niin väistämättä valmistuu. Jos ei pysty valmistumaan niin sitten on jotain ongelmia mielenterveydessä tms.

Kaksi viisikymppistä, muutama nelikymppinen ja sama verran kolmekymppisiä aloittaa tällä viikolla Helsingissä. Loput sitten 18-23v.

Kaikki samassa koulussa :-)

Parikymppisenä sitä vielä on niin epärealistinen, että uskoo kaikkien unelmien olevan saavutettavissa. Se on tietysti hyvä, mutta usein todellisuus tulee vastaan aika julmana. Unelmia ei ehkä pidä toteuttaa mihin hintaan hyvänsä.

Pikkasen ihmetyttää, mikä panee viisikymppisen tavoittelemaan 6 vuoden opiskelulla uutta uraa. Toki työikää on jäljellä, mutta sittenkin. Lääkäriksi ei kuitenkaan opiskella sivumennen, joten lottovoittajiako nämä viisikymppiset ovat? Tavallisesti tuossa iässä ollaan uraputken huipulla. Vai (työkyvyttömyys)eläkeläisikö nämä ovat ja lääkäriopinnot kiehtovaa ajankulua?

Kyllä, kyllä tiedän, että uusia tutkintoja opiskellaan vielä vanhuuseläkkeelläkin. Hyvä harrastus. Paljonhan on tutkintoja, joilla ei töihin ole asiaa, joten sopii juuri niille, jotka ovat työnsä tehneet.

Viisikymppinen on töissä vielä parikymmentä vuotta...

Koita myös itse työllistyä uudelleen Nokiapotkujen maailmassa tuon syntymäpäivän jälkeen. TOIVOTAN ONNEA

Parempi tehdä jotain mielekästä kuin imeskellä sosiaalitukia, eikö?

Yksi uranvaihtaja täälläkin vuosimallia -66. Ajatus lääkärin ammatista on 'piinannut' tätä kauppatieteilijää jo vuosia. Tällä hetkellä hyvä työ ja ansio mutta tunne että tämä on jo nähty ja miten jaksaa vielä 20 v tätä alaa (HR). Mutta kuinka valmistautua pääsykokeeseen kiireisen työn ohella? Onko jo liian myöhäistä aloittaa pännttäämään kevään 2017 pääsykoetta varten? Vinkkejä valmentautumiseen? Kokemuksia / ajatuksia...?

Hei,

Tuumailen samaa. Galenoksen ajattelin hommailla ja kerrata ma,fy ja ke. Lääkikseen (hammaslääkikseen) tähätään täällä..

Itse aloitin 44-vuotiaana lääkiksessä. Korostaisin pitkän aikavälin suunnittelua, kun yleensä aikuisena on teinejä parempi sellaisessa. Lukustrategiana oli käydä iltalukiossa ja e-lukiossa lukion kursseja niin monta kertaa läpi, että osasin, 1. vuonna biologia ja kemia, 2. vuonna fysiikka etusijalla. Lukion kurssien kertaaminen uudelleen ja uudelleen, kunnes osasi, riitti kärkipäässä olleisiin pisteisiin. Muilla saattaa onnistua nopeamminkin, mutta minulle yksi iltalukiovuosi ei riittänyt.

Vaikka pääsykoe on karsiva, kannattaisi miettiä etukäteen sitäkin, miten opinnoista selviää kun pääsee sisälle ja että onko tämä varmasti se oma juttu. Jos on, kannattaa miettiä elämänhallintastrategia kuntoon etukäteen esimerkiksi hankkimalla paperit, kortit ja työkokemusta opiskelujen rahoittamiseen sopivia sivutoimisia työpaikkoja varten. Tähänastisen elämän velvoitteiden ja kulujen sovittaminen opintotuella opiskeluun on vaativaa ja vie aikaa ja energiaa opiskelulta, enkä itse ole löytänyt sopivaa sivutoimista työtä. Opinnot kestää todella kauan, eikä niistä ole juuri työllistymiseen apua ennen kun opintojen loppuvaiheessa, niin että mikään pikalääke mihinkään nokiapotkuihin lääkis ei ole. Opintojen nopeuttamiseksi ei suurimman osan kohdalla, jos ei ole biokemian tutkintoa tai aikaisempia lääketieteen opintoja takana, ole tietääkseni juuri mitään tehtävissä.

Lisäksi ikäero tuo eroa ajatusmaailmaan moniin nuorempiin opiskelijoihin verrattuna, vaikka en vuosikurssini vanhin olekaan. Oman nuoruutensa uudelleen kokemisesta haaveileville suosittelen jotain muuta, kuin opiskelujen uudelleen aloittamista. Ainakin yksi samaa ikäluokkaa oleva opiskelukaveri on toistaiseksi valinnut päivätöissä pysymisen opiskelun sijaan.

Jos 40v. hakija aloittaa lääkiksessä ja opiskelee 6 vuotta, hän ehtii toimia valmistuttuaan yli 20 vuotta lääkärinä, jos eläkeikä on 68 v. Fyysisesti ei-kuormittava työ, joten terve ja hyväkuntoinen tyyppi voisi tehdä lääkärin hommia yli 70-vuotiaana.

Vaikeinta lienee yliopiston valintakokeissa menestyminen. Aikuisilla on yleensä joko perhe tai työ tai molemmat, joten pääsykokeisiin lukeminen ei ole perusteellista. Aikuisopiskelija selviää kyllä opiskelusta, jos menestyy valintakokeissa.

Jos haluaa nopeammin töihin terveysalalle, on olemassa amk:t ja farmasian opinnot yliopistossa. Näillä aloilla on toki huonompi palkka kuin lääkärillä.

No aikuisenahan ne kaikki hakee lääkikseen. Ei yliopistoon lapsia oteta.

Tosi hyviä kommentteja ja huomioita monilta! Itselläni syy miksi lääkiksen opinnot kiinnostavat edelleen yli 40 v on puhtaasti kiinnostus lääketieteeseen. Se että aikoinaan valitsi toisin on jäänyt mieltä kaivelemaan ja harmittamaan. Asiaa kuitenkin pitkään monelta kantilta pohdittuani olen päätynyt siihen että yritän miettiä mitä muita vaihtoehtoja minulla on. Haluaisin löytää työn joka saisi minut aidosti innostumaan ja motivoitumaan ja jossa voisin paremmin hyödyntää vahvuuksiani. Työskentely ihmisten kanssa ja halu auttaa ovat aidosti asioita jotka kiinnostavat. Haasteena ei ole pelkästään oikean alan löytäminen ja mahdollisuus päästä opiskelemaann, vaan myös näkemys siitä kuinka suuresti on valmis laskemaan tulotasoa uudessa ammatissa. Olisi luultavasti kovin epämotivoivaa työskennellä uudessa innostavsssa ammatissa jonka tulotaso tippuisi puoleen...asioita joita syytä pohtia tarkkaan.....ei helppoa😊 ja sitten pitäisi vielä alalla ihan lähtökihtaisesti onnistua työllistymään...Yrittäjyys on toki vaihtoehto mutta ei se helpoin tie. Paljon ajatuksia ja mietittävää. Uskon kuitenkin siihen että ajatukset ohjaavat toimintaa ja ajan myötä uusi suunta löytyy tavalla tai toisella...

"aikuisena" lääkikseen? Siis tämä ihmetyttää todella suuresti, kun nykyään on jossakin vaiheessa yleistynyt tämä "aikuisiällä" opiskelu kun puhutaan yliopistosta. Siis YLIopistosta eikä peruskoulusta. Totta helvetissä KAIKKI yliopistossa opiskelevat ovat aikuisia. Ei sinne kukaan päiväkodista suoraan mene.

Hei!
Täälläkin löytyy yksi lääkikseen pääsystä haaveileva (60-luvun alussa syntynyt) aikuinen.
Kemia, bilsa ja fysiikka pitäisi kyllä palautella mieleen pitkän kaavan kautta.
Suuri haave tämä kuitenkin olisi.

Minä vähän ihmettelen, mistä kumpuaa into korkeassa keski-iässä haaveilla lääkärin opinnoista, kun urakehityksen pitäisi olla parhaimmillaan. Lääkäriksi ei opiskella etänä eikä muutenkaan sivumennen. Se merkitsee lujaa sitoutumista ja työelämästä pois hyppäämistä ja 6 vuoden palkanmenetyksiä. Laske huviksesi mitä se tekee. Se tuntuu vielä eläkkeessäkin sitten aikanaan, vaikka lääkärin ehkä parempi palkka osin kompensoi menetyksiä.

Saahan sitä tietysti haaveilla, mutta jalat maassa silloinkin. Minä en kyllä 60-luvulla syntyneenä panostaisi pääsykokeisiinkaan, mikä ei tietenkään estä lukemasta ja opiskelemasta lukion fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa huvikseen, jos ne kiinnostavat. Toteutumattomaksi haaveeksi saavat jäädä lääkäriopinnot meikäläisellä. Työtä, tekemistä ja harrastuksia riittää, perhekin vaatii osansa.

Eikös kaikki pyrkijät ole aikuisia?