Stressi vaikuttaa terveyteemme vakavin tavoin
Onpa aiheuttajana sitten liiat paineet työhön liittyen, taloudelliset ongelmat tai kuormittavat ihmissuhteet, niin stressi on ongelma, jonka me kaikki käymme läpi elämämme aikana.
Me tiedämme stressin aiheuttavan uniongelmia, päänsärkyä ja jopa lisäävän kuoleman riskiä, mutta rasituksella voi olla meihin muitakin vahingollisia vaikutuksia.
Ennen kuin pohdimme tarkemmin stressin aiheuttamia negatiivisia seurauksia, on tärkeää palauttaa mieleen, että kaikki stressi ei toki ole negatiivista. Olemme varmasti kokeneet, miten paineen alla toimiessamme stressi voi auttaa meitä saavuttamaan parempia tuloksia.
Stressin yksi virkatehtävä on laukaista aivoissamme taistelu-pako -reaktio ja vapauttaa nopeasti hormoneita, jotka
suojelevat meitä havainnoiduilta vaaroilta. Ongelmat alkavat, kun kyseinen luonnollinen reaktio ylilyödään tai kanavoidaan huonosti. Ihmisinä olemme tekojen ja liikkeen määrittelemiä olentoja, mutta modernissa maailmassamme ideaali vastaus uhkaan on yleensä pysyminen rauhallisena ja patistaa mieli tyohon.
Tämä biologisen vaatimuksen ja tosiasiallisen sosiaalisen haasteen välinen ristiriitaisuus on se tekijä, joka muuttaa stressin vahingolliseksi. Tämä siksi, että kehomme menee sekaisin stressistä, kirjaimellisesti. Me vietämme päiviämme aktivoiden stressivasteitamme vain pysäyttääksemme ne, ja tähän mukautuminen vaatii suunnattomasti sekä fyysisiä että psyykkisiä voimavaroja.
Stressin yllättävät vaikutukset terveyteen
Kuten sanottua, jotkut stressin tunnetuimmista seuraamuksista ovat univaje, päänsärky, ahdistus ja masennus. Mutta tutkimuksissa on selvinnyt lisääntyvissä määrin muitakin tapoja joilla stressi voi vahingoittaa terveyttämme.
Sydänongelmat
Stressi saa meidät usein toimimaan tavoin, jotka ovat harmiksi sydämemme terveydelle.
Erään toisen selvityksen mukaan stressi voi myös vähentää verenkiertoa sydämeen, erityisesti naisilla. Tutkijat saivat selville, että sepelvaltimotautipotilaista naisilla verenkierto väheni kolme kertaa enemmän kuin stressatuilla miehillä vastaavassa tilassa.
Stressi on yhdistetty myös kohonneeseen riskiin saada sydänkohtaus. Vuonna 2012 tehty selvitys osoitti että työperäinen stressi saattaa lisätä sydänkohtauksen riskiä jopa 23 prosentilla. Toinen tutkimus osoitti, että toistuvat intensiivisen vihan tai ahdistuksen puuskat
kohottovat sydänkohtauksen riskin yli yhdeksänkertaiseksi.
Jopa sydänkohtauksen jälkeen stressi saattaa jatkaa vaikutuksiaan terveyteen. Tuore selvitys osoitti, että naisilla on suurempi riski kokea korkeampia psyykkisen stressin tasoja sydänkohtauksen jälkeen, mikä taasen kielii heikosta toipumisesta.
Stressi myötävaikuttaa diabetekseen
Stressi on linkitetty myös kohonneeseen riskiin sairastua diabetekseen. Taannoinen tutkimus näytti traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivien naisten sairastuvan kakkostyypin diabetekseen todennäköisemmin kuin naiset, jotka eivät altistuneet stressille. Liian korkeat stressitasot saavat kehomme tuottamaan enemmän kortisolia, mistä seuraa kohonnut diabetesriski. Kortisoli on niin kutsuttu stressihormoni joka säätelee glukoosin määrää veressämme.
Stressi on yhdistetty Alzheimerin taudin kehittymiseen
Vaikkakaan Alzheimerin taudin tarkemmat syyt eivät ole selvillä, ovat useat tutkimukset antaneet viitteitä siitä, että stressi voi myötävaikuttaa sen puhkeamiseen ja etenemiseen.
Vuonna 2013 tutkijat havaitsivat, että korkeat stressihormonitasot olivat yhteydessä runsaampaan amyloidiplakin muodostumiseen koerottien aivoissa. Beta-amyloidi on proteiini, jonka muodostaman amyloidiplakin uskotaan olevan oleellisessa roolissa Alzheimerin taudin kehittymisessä.
Toinen tutkimus vuodelta 2010 osoitti että naiset, joilla oli korkea verenpaine tai korkeat kortisolitasot, sairastuivat kolme kertaa todennäköisemmin Alzheimerin tautiin verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut kyseisiä oireita.
Onpa aiheuttajana sitten liiat paineet työhön liittyen, taloudelliset ongelmat tai kuormittavat ihmissuhteet, niin stressi on ongelma, jonka me kaikki käymme läpi elämämme aikana.
Me tiedämme stressin aiheuttavan uniongelmia, päänsärkyä ja jopa lisäävän kuoleman riskiä, mutta rasituksella voi olla meihin muitakin vahingollisia vaikutuksia.
Ennen kuin pohdimme tarkemmin stressin aiheuttamia negatiivisia seurauksia, on tärkeää palauttaa mieleen, että kaikki stressi ei toki ole negatiivista. Olemme varmasti kokeneet, miten paineen alla toimiessamme stressi voi auttaa meitä saavuttamaan parempia tuloksia.
Stressin yksi virkatehtävä on laukaista aivoissamme taistelu-pako -reaktio ja vapauttaa nopeasti hormoneita, jotka
suojelevat meitä havainnoiduilta vaaroilta. Ongelmat alkavat, kun kyseinen luonnollinen reaktio ylilyödään tai kanavoidaan huonosti. Ihmisinä olemme tekojen ja liikkeen määrittelemiä olentoja, mutta modernissa maailmassamme ideaali vastaus uhkaan on yleensä pysyminen rauhallisena ja patistaa mieli tyohon.
Tämä biologisen vaatimuksen ja tosiasiallisen sosiaalisen haasteen välinen ristiriitaisuus on se tekijä, joka muuttaa stressin vahingolliseksi. Tämä siksi, että kehomme menee sekaisin stressistä, kirjaimellisesti. Me vietämme päiviämme aktivoiden stressivasteitamme vain pysäyttääksemme ne, ja tähän mukautuminen vaatii suunnattomasti sekä fyysisiä että psyykkisiä voimavaroja.
Stressin yllättävät vaikutukset terveyteen
Kuten sanottua, jotkut stressin tunnetuimmista seuraamuksista ovat univaje, päänsärky, ahdistus ja masennus. Mutta tutkimuksissa on selvinnyt lisääntyvissä määrin muitakin tapoja joilla stressi voi vahingoittaa terveyttämme.
Sydänongelmat
Stressi saa meidät usein toimimaan tavoin, jotka ovat harmiksi sydämemme terveydelle.
Erään toisen selvityksen mukaan stressi voi myös vähentää verenkiertoa sydämeen, erityisesti naisilla. Tutkijat saivat selville, että sepelvaltimotautipotilaista naisilla verenkierto väheni kolme kertaa enemmän kuin stressatuilla miehillä vastaavassa tilassa.
Stressi on yhdistetty myös kohonneeseen riskiin saada sydänkohtaus. Vuonna 2012 tehty selvitys osoitti että työperäinen stressi saattaa lisätä sydänkohtauksen riskiä jopa 23 prosentilla. Toinen tutkimus osoitti, että toistuvat intensiivisen vihan tai ahdistuksen puuskat
kohottovat sydänkohtauksen riskin yli yhdeksänkertaiseksi.
Jopa sydänkohtauksen jälkeen stressi saattaa jatkaa vaikutuksiaan terveyteen. Tuore selvitys osoitti, että naisilla on suurempi riski kokea korkeampia psyykkisen stressin tasoja sydänkohtauksen jälkeen, mikä taasen kielii heikosta toipumisesta.
Stressi myötävaikuttaa diabetekseen
Stressi on linkitetty myös kohonneeseen riskiin sairastua diabetekseen. Taannoinen tutkimus näytti traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivien naisten sairastuvan kakkostyypin diabetekseen todennäköisemmin kuin naiset, jotka eivät altistuneet stressille. Liian korkeat stressitasot saavat kehomme tuottamaan enemmän kortisolia, mistä seuraa kohonnut diabetesriski. Kortisoli on niin kutsuttu stressihormoni joka säätelee glukoosin määrää veressämme.
Stressi on yhdistetty Alzheimerin taudin kehittymiseen
Vaikkakaan Alzheimerin taudin tarkemmat syyt eivät ole selvillä, ovat useat tutkimukset antaneet viitteitä siitä, että stressi voi myötävaikuttaa sen puhkeamiseen ja etenemiseen.
Vuonna 2013 tutkijat havaitsivat, että korkeat stressihormonitasot olivat yhteydessä runsaampaan amyloidiplakin muodostumiseen koerottien aivoissa. Beta-amyloidi on proteiini, jonka muodostaman amyloidiplakin uskotaan olevan oleellisessa roolissa Alzheimerin taudin kehittymisessä.
Toinen tutkimus vuodelta 2010 osoitti että naiset, joilla oli korkea verenpaine tai korkeat kortisolitasot, sairastuivat kolme kertaa todennäköisemmin Alzheimerin tautiin verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut kyseisiä oireita.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sydäntaudeista kärsivien kannattaa miettiä kaksi kertaa, miten he käsittelevät kiukun ja vihan tunteitaan.
Viha on jo aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty sydämen ja verisuonten stressireaktiivisuuteen, mutta sen sijaan patoutuneen vihan vaikutuksista sepelvaltimotautipotilaille tiedetään vielä vähän. Niinpä alankomaalaisen Tilburgin yliopiston tutkijat ottivatkin selvitettäväkseen, onko sepelvaltimotautipotilailla, jotka tyypillisesti tukahduttavat vihantunteensa, suuremmassa vakavien sydäntapahtumien riskiryhmässä
Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 644 sepelvaltimotautipotilasta, joille tehtiin erilaisia vihan ja vihanilmaisun sekä niin sanotun D-tyypin persoonallisuuden mittauksia. D-tyypin persoonallisuus kuvaa sellaista persoonallisuutta, jossa henkilö tuntee itsensä usein surulliseksi, elämänasenne on tavanomaista synkempi, suhtautuminen toisiin ihmisiin on herkästi vihamielisestä, eikä hän välttämättä kykene tai halua ilmaista avoimesti kielteisiä ajatuksiaan ja asenteitaan. D-tyypin persoonallisuuden on jo aiemmin todettu olevan jossain määrin yhteydessä kohonneeseen sydäntautien sairastuvuusriskiin.
Tutkimuksen seuranta-aikana (keskimäärin 6,3 vuotta) peräti viidesosa, 126 potilasta, sai vakavan haitallisen sydäntapahtuman, ja lisäksi kymmenesosa, 59 sepelvaltimotautipotilasta, koki sydänkuoleman tai sydäninfarktin.
Patoutunut viha lisää sydänkuoleman ja -infarktin riskiä kolminkertaiseksi
Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että viha ja tukahdutettu viha olivat yhteydessä tuleviin vakaviin sydäntapahtumiin, mutta yhteys ei ollut enää merkittävä sen jälkeen, kun tuloksissa huomioitiin potilaiden kliiniset ominaisuudet. Sen sijaan patoutuneen vihan sekä sydänkuolemien ja sydäninfarktien yhteys pysyi vahvana (todennäköisyys lähes kolminkertainen).
D-tyypin persoonallisuuden omaavilla henkilöillä oli tutkimuksen mukaan nelinkertainen riski tukahduttaa vihansa. Näin ollen myös D-tyypin persoonallisuuden katsottiin olevan yhteydessä kohonneeseen sydäntapahtumariskiin.
nykyaikainen yhteiskunta malli,paine olla se kuka on ajaa ihmisen ed.mainittuihin asioihin..
Nainen rauhoitu jo! Voit itse vaikuttaa terveyteesi.
Unohda viha ja katkeruus, niin paineet laskee.
Muuta ajattelu tapaasi. Yritä nähdä hyviäkin asioita.
Kaikilla on toivoa, sinunkin vaikeassa tapauksessa!
Rauhoita mielesi. Laske kymmeneen.
Monta asiaa mietittäväksi. Noihin asioihin voi vaikuttaa .
Jooga on hyvä tapa aloittaa. Vaasassa on pari hyvää joogaohjaajaa.
Ikkuna lehdessä Gerli kertoi joogasta. Itse olen harrastanut jo vuoden ja kroppa on nyt tosi hyvässä kunnossa. Mieli on aina ollut tasainen , mutta olen huomannut, että nukun syvemmin nykyisin.
Tervetuloa kokeilemaan, ryhmiä löytyy. Kesällä voi nyt myös joogata ulkona rannassa meren ääressä.