olen hakemassa erästä suht. kovatasoista työpaikkaa. olen tehtävään mielestäni hyvin soveltuva, sillä olen työskennellyt vastaavan tyyppisissä tehtävissä useita vuosia jo aktiivi-opiskeluaikanani sekä sen jälkeen.
olen suorittanut/ suorittamassa useita tutkintoja melko nopeaan tahtiin, yliopistoissa kotimaassa ja ulkomailla, sekä AMK:ssa. mietin, että miltä hakemukseni mahtaa työnantajan näkökulmasta vaikuttaa, jos lataan pöytään koko repertuaarin. sinänsä kaikki tuohon työhön liittyviä opintoja, mutta kun aikaisemmasta kokemuksesta tiedän että kynnys tulla valituksi voi olla jopa tavallista korkeampi jos esim. esimies on selvästi alaistaan heikommin koulutettu. kummallista sinänsä, mutta toki vain inhimillistä.
tämä ongelma, jos sellaiseksi nyt voi kutsua, saattaa ulkopuolisen silmissä vaikuttaa tietysti vähän oudolta :)
olen suorittanut/ suorittamassa useita tutkintoja melko nopeaan tahtiin, yliopistoissa kotimaassa ja ulkomailla, sekä AMK:ssa. mietin, että miltä hakemukseni mahtaa työnantajan näkökulmasta vaikuttaa, jos lataan pöytään koko repertuaarin. sinänsä kaikki tuohon työhön liittyviä opintoja, mutta kun aikaisemmasta kokemuksesta tiedän että kynnys tulla valituksi voi olla jopa tavallista korkeampi jos esim. esimies on selvästi alaistaan heikommin koulutettu. kummallista sinänsä, mutta toki vain inhimillistä.
tämä ongelma, jos sellaiseksi nyt voi kutsua, saattaa ulkopuolisen silmissä vaikuttaa tietysti vähän oudolta :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Voihan tietysti joskus olla niin, että valitsijan "kateellisuus" saattaisi vaikuttaa valintaan, mutta ei sen luulisi kovin yleinen ongelma olevan.
Yleensä on niin, että tuplatutkinto on hyvinkin eduksi tai ettei se ainakaan missään nimessä haittaa.
Useinhan etenkin kovatasoisempiin töihin haettaessa on myös niin, että valintaa ei välttämättä suorita yksi henkilö, vaan prosessissa on useampia mukana, joten tuskin siinä kovin helposti käy niin että työ jäisi useamman tutkinnon takia saamatta.
Esimerkiksi johonkin valtion virkaan hakiessa menee varmasti helpommin muiden edelle jos taskusta löytyy vaikkapa oikiksen ja valtiotieteellisen paperit, ja muilta vain toinen. Tosin ainahan muutkin asiat kuin paperit vaikuttavat.
Haittaa voi tietysti olla silloin, jos hakee työtä, johon on selkeästi ylikoulutettu. Mutta sellaistahan hommaa ei kannata edes hakea.. ;)
niin, kaksi on vielä jotenkin kai helppo sulattaa, mutta entä kun aletaan keskustella kolmesta- neljästä perustutkinnosta täydennettynä jatko-opinnoilla?
Kyllä pohjakoulutuksen puolesta voin varmasti hakeutua alallani ihan mihin tahansa tehtävään, (professorin virkaan en tosin kun en ole väitellyt) mutta käytännössä, koska olen melko nuori niin niin "vanhemman asiantuntijan" tehtäviin en voi vielä tulla valituksi.
Yksityisellä puolella tuollainen tutkintojen metsästys ei toimi. Ihan turha elvistellä. Ehkä jossain korkeakoulumaailmassa, joka on niin, niin sisään lämminnyt systeemi, voit jotakin huijata tutkintojen määrällä. Siellä kun ihmistä pidetään asiantuntijana heti kun on jokin tutkinto. Pysy vaan siellä yliopistomaailmassa, äläkä tule oikeisiin töihin. Voisit ehkä huomata, että ei maailma aina ole ihan niin yksinkertainen
Se vielä piti sanoa, että jatko-opinnot realisoituvat vasta sitten kun on pytty päässä ja paprut kädessä.
Kannattaa kuitenkin kertoa kaikki tekemisensä. CV:n on nimittäin parasta olla mahd. aukoton
yllä yksi esimerkki siitä miten tutkintojen paljous voi haitata, jos esimiehellä tms. henkilöstöpäälliköllä on selvästi alempi koulutus kuin työnhakijalla.
Kateus vie kalatkin vedestä jne...
- en ole yliopistomaailmassa työkseni.
- olen aina ollut vain oikeissa töissä.
- ei ole maailma yksinkertainen, ei.
cv:ssäni, se ei ole ongelma
Entä jos laitat jotenkin seuraavasti, kiertäen ja kaartaen, ja mainitset vain ne yo:t, jotka tukevat valintaasi juuri tähän työhön?
"Olen valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta ja valtiotieteiden maisteriksi Göteborgin yliopistosta. Lisäksi olen suorittanut opintoviikkoja ammattikorkeakouluissa."
Älä kerro koko karmeaa totuutta heti, ettei kandi toisessa päässä saa slaagia ja kuvittele, ettei teoreettisen tiedon hallitseva voisi myös hallita käytännön duunia. Mainitse vaikka harrastavasi opiskelua, mutta älä kerro kaikkea vielä.
Kirjoita CV:een vain ne tutkinnot, jotka ovat kokonaan suoritettuja.
kiitos Sussie hyvistä vinkeistä. tuota harrastus- asiaa olenkin ajatellut käyttää, koska se on myös totuus.
tämä asia on toisaalta myös hyvä koetinkivi työpaikkaa ja työnantajaa kohtaan, en välttämättä edes haluaisi paikkaan, jossa koulutusta, omaksumiskykyä ja valmiutta kehittymiseen ei oikasti arvosteta. edellisellä kerralla työpaikkaa vaihtaessani kävin haastatteluissa useammassakin paikassa, monissa kyllä korulauseet oppivasta organisaatiosta ja henkilöstön kehittämisestä juhlavia, mutta tarkemmin tivaamalla käytäntö aivan muuta.
Todellakin! Joissakin organisaatioissa ymmärretään henkilöstön kehittämiseksi se, kun kerran vuodessa 10% henkilöstöstä käy päivän mittaisen kurssin, jonka työnantaja on jo ystävällisesti valmiiksi valinnut. Oppiva organisaatio taas on ylimmän johdon viestintäkonsultointia. Sätki siinä sitten.
Loistavia työnantajiakin on. Nykyisen firmani tj kävi tänään ilmoittamassa, että kaikki hlökunnan tutkintoihin tähtäävä (sivutoiminen)opiskelu tapahtuu työajalla ja luennoilla käyminen on täten palkallista. Kai hän kuitenkin nyt odottaa minulta tutkimuksentyyppistä vastalahjaksi... Yksityissektori ei siis aina olekaan manala.
Onnea työnhaun suhteen. Toivottavasti paikka on tarpeeksi haasteellinen, muutenhan sinä vajoat koomaan...
Voi teitä nuoria vastavalmistuneita. Luuletteko te tosiaa, että jos ette pääse johonkin yritykseen, olitte silloin vain liian päteviä. HEH HEH.
Toinen juttu vielä. Yrittäkääpä miettiä, mitä asioita yrityksen johtamiseen liittyy. Oletteko koskaa sitä tehneet, tai edes läheltä seuranneet. Se on aina sama juttu, itse tietäisi kyllä aina paremmin miten joku asia pitäisi tehdä ;)
Mutta kyllähän sitä 22v. tuta-di:nä pitääkin jo kaikki tietää.
Ikä ei ole mikään todiste pätevyydestä. Kokemukseensa viittaavat usein ne, jotka eivät uusia asioita enää kykene oppimaan.