Vanhusten oikeus hyvään kohteluun ei toteudu Val-

viran_mukaan

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tamako-meita-odottaa-omaisten-jarkyttavat-kertomukset-vanhustenhoidosta-suomessa/5910824

Tämäkö meitä odottaa?

Omaisten järkyttävät kertomukset vanhustenhoidosta Suomessa!


Valviran tuoreen kyselyn mukaan vanhusten oikeus hyvään kohteluun ei toteudu kaikissa vanhustenhuollon yksiköissä. Osassa niistä käytetään karkeaa, epäasiallista tai lapsenomaista kieltä päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Lisäksi vanhuksia määräillään, rangaistaan tai moititaan yhtä usein.
Lehtikuva

69

866

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • IHAN.samoin.60-plussalla

      "... käytetään karkeaa, epäasiallista tai lapsenomaista kieltä päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Lisäksi vanhuksia määräillään tai moititaan yhtä usein."

      • KAUHISTUTTAVAA

        Täällä siis valmennusta tulevaan!

        Täällähän onkin kirjoittelemassa noita vanhainkodin kovaksikeitttyneitä ex-
        hoitajattaria.


    • siilimuori3
      • Vanhuksien-surkeus

        Kansanedustaja: Kiire ei ainoa syy vanhusten kaltoinkohteluun – "Hoitotyön pitäisi olla sydämen asia! "



        Minäkin tunnen yhden oikein ikävänluonteisenn vanhustenhoitajana olleen.

        Kansanedustaja Arja Juvonen ei usko, että Valviran selvityksessä paljastunut kaltoinkohtelu johtuu ainoastaan siitä, että hoitajia on liian vähän – syynä voivat olla myös puuttumisen vähäisyys ja toimintaopit ja -tavat.

        Eilen julkaistu Valviran kysely paljasti, että 93 prosenttia sosiaalialantyöntekijöistä on havainnut kaltoinkohtelua vanhusten hoitoyksiköissä.

        Hoitotyötä tehneen perussuomalaisten kansanedustajan Arja Juvosen mukaan kiire ei ole ainoa syy kaltoinkohteluun.

        – Kyse on toimintatavoista. Tähän liittyy myös halu tehdä työtä ja kokea hoitotyö sydämen asiaksi, Juvonen huomauttaa.

        Kyselyn mukaan 25 prosenttia vastaajista oli havainnut, että karkeaa, epäasiallista tai lapsenomaista kieltä käytettiin päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Määräilyä, rankaisemista tai moittimista esiintyi yhtä usein 20 prosentin mukaan.

        Juvonen toivoo, että työyhteisössä ja omaisilla olisi rohkeutta puuttua tapauksiin.

        – Jos herää kysymys, että toimitaanko tässä oikein tai voitaisiinko tehdä toisin, niin se pitäisi viedä esimiestasolle, Juvonen toteaa.

        – Omaiset voivat pelätä viedä viestiä eteenpäin, koska ajattelevat, että se vaikuttaa omaisen kohteluun. Mutta jos huomaa parannettavaa, on oikein ja hoidettavan oikeus, että siitä kertoo eteenpäin.
        http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansanedustaja-kiire-ei-ainoa-syy-vanhusten-kaltoinkohteluun-hoitotyon-pitaisi-olla-sydamen-asia/5911128


      • siilimuori3
        Vanhuksien-surkeus kirjoitti:

        Kansanedustaja: Kiire ei ainoa syy vanhusten kaltoinkohteluun – "Hoitotyön pitäisi olla sydämen asia! "



        Minäkin tunnen yhden oikein ikävänluonteisenn vanhustenhoitajana olleen.

        Kansanedustaja Arja Juvonen ei usko, että Valviran selvityksessä paljastunut kaltoinkohtelu johtuu ainoastaan siitä, että hoitajia on liian vähän – syynä voivat olla myös puuttumisen vähäisyys ja toimintaopit ja -tavat.

        Eilen julkaistu Valviran kysely paljasti, että 93 prosenttia sosiaalialantyöntekijöistä on havainnut kaltoinkohtelua vanhusten hoitoyksiköissä.

        Hoitotyötä tehneen perussuomalaisten kansanedustajan Arja Juvosen mukaan kiire ei ole ainoa syy kaltoinkohteluun.

        – Kyse on toimintatavoista. Tähän liittyy myös halu tehdä työtä ja kokea hoitotyö sydämen asiaksi, Juvonen huomauttaa.

        Kyselyn mukaan 25 prosenttia vastaajista oli havainnut, että karkeaa, epäasiallista tai lapsenomaista kieltä käytettiin päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Määräilyä, rankaisemista tai moittimista esiintyi yhtä usein 20 prosentin mukaan.

        Juvonen toivoo, että työyhteisössä ja omaisilla olisi rohkeutta puuttua tapauksiin.

        – Jos herää kysymys, että toimitaanko tässä oikein tai voitaisiinko tehdä toisin, niin se pitäisi viedä esimiestasolle, Juvonen toteaa.

        – Omaiset voivat pelätä viedä viestiä eteenpäin, koska ajattelevat, että se vaikuttaa omaisen kohteluun. Mutta jos huomaa parannettavaa, on oikein ja hoidettavan oikeus, että siitä kertoo eteenpäin.
        http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansanedustaja-kiire-ei-ainoa-syy-vanhusten-kaltoinkohteluun-hoitotyon-pitaisi-olla-sydamen-asia/5911128

        Mielenkiintoista onkin et kun Valvirakin on nyt asian todennut, mitä se aikoo asian parantamiseksi tai valvomiseksi tehdä? Onkohan jossain siitä faktatietoa? Ei riitä et asia tutkitaan vaan tutkimustuloksiin pitää reagoida ja ryhtyä toimenpiteisiin, muutoinhan tutkimus on ollut aivan turha.


      • siilimuori3
        siilimuori3 kirjoitti:

        Mielenkiintoista onkin et kun Valvirakin on nyt asian todennut, mitä se aikoo asian parantamiseksi tai valvomiseksi tehdä? Onkohan jossain siitä faktatietoa? Ei riitä et asia tutkitaan vaan tutkimustuloksiin pitää reagoida ja ryhtyä toimenpiteisiin, muutoinhan tutkimus on ollut aivan turha.

        Tässä liitteessä lukee että Valvira on aikonut tuona päivänä kertoa mihin toimenpiteisiin aikoo ryhtyä. Onkos jossain kerrottu ja mikä oli sisältö?

        https://demokraatti.fi/valvira-ryhtyy-toimiin-vanhustenhoidossa-kaltoinkohtelu-on-halyttavan-yleista/


    • ihme-porukkaa-palstalla

      Miksi uusi alotus samasta asiasta ?
      tuossahan oli jo alotus " järkytyksestä toiseen "
      eikö se alotus sinulle kelpaa,
      vai haluutko erikoista huomiota itsellesi.

      • siilimuori3

        Minusta tämä alotus asiallisempi. Toinen aloitus heti leimaava ja asenteellinen, ei herätä asiallista keskustelua.


      • OHOH-
        siilimuori3 kirjoitti:

        Minusta tämä alotus asiallisempi. Toinen aloitus heti leimaava ja asenteellinen, ei herätä asiallista keskustelua.

        Anteeks kuinka ?


      • siilimuori3
        OHOH- kirjoitti:

        Anteeks kuinka ?

        Nii, tämä aloitus kertoo mitä Valviran tutkimuksessa on todettu, toinen leimaa jo aloituksessa asenteellisesti toimijat, minusta kyllästyttävää.


      • katsoppa-totuuttaSilmiin
        siilimuori3 kirjoitti:

        Nii, tämä aloitus kertoo mitä Valviran tutkimuksessa on todettu, toinen leimaa jo aloituksessa asenteellisesti toimijat, minusta kyllästyttävää.

        Etkö kestä totuutta,
        ahneus, itsekyys, rahan-himo on syynä vanhusten huonnoon kohteluun,
        ei palkata riittävästi koulutettua henkilökuntaa,
        vanhusten rahaa kyllä kelpaa, mutta hoita ei saa rahan vastineeksi,
        Kekkosen aikakaudella oli vara hoitaa vanhukset kunnolla,
        suomi oli rikasmaa,
        mihin on suomen rikkaudet kadonneet kenen taskuihin,
        mieti sitä,


      • katsoppa-totuuttaSilmiin kirjoitti:

        Etkö kestä totuutta,
        ahneus, itsekyys, rahan-himo on syynä vanhusten huonnoon kohteluun,
        ei palkata riittävästi koulutettua henkilökuntaa,
        vanhusten rahaa kyllä kelpaa, mutta hoita ei saa rahan vastineeksi,
        Kekkosen aikakaudella oli vara hoitaa vanhukset kunnolla,
        suomi oli rikasmaa,
        mihin on suomen rikkaudet kadonneet kenen taskuihin,
        mieti sitä,

        mihin on suomen rikkaudet........
        Nyt elämme aivan erilaisessa maailmassa, kuin Kekkosen aikaan, toki tiedätkin sen.
        Suomen taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa eniten se, ettei meidän vienti vedä, kaiken vastustus on vienyt pohjan korjausliikkeiden yrityksiltä jo usean hallituksen aikana, mikä syö edelleen liikaa tulevista verotuloista joita voidaan budjetoida yhteiseen hyvään, mikä on eläköitymisen mukana aina vaan pienemmän porukan kontolla., Se minkä vanhempamme aloittivat sodan jälkeen ja meidän työaikana saatiin hyvinvointivalton huipputasolle kalliine rakenteineen ja rasitteineen työnantajille ym ym
        ELI rahaa tulee liian vähän kattamaan kaikille kaikkea kulut
        (ymmärrän tämän, vaikka kirjoitin lyhyen matikan)


      • kawe kirjoitti:

        mihin on suomen rikkaudet........
        Nyt elämme aivan erilaisessa maailmassa, kuin Kekkosen aikaan, toki tiedätkin sen.
        Suomen taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa eniten se, ettei meidän vienti vedä, kaiken vastustus on vienyt pohjan korjausliikkeiden yrityksiltä jo usean hallituksen aikana, mikä syö edelleen liikaa tulevista verotuloista joita voidaan budjetoida yhteiseen hyvään, mikä on eläköitymisen mukana aina vaan pienemmän porukan kontolla., Se minkä vanhempamme aloittivat sodan jälkeen ja meidän työaikana saatiin hyvinvointivalton huipputasolle kalliine rakenteineen ja rasitteineen työnantajille ym ym
        ELI rahaa tulee liian vähän kattamaan kaikille kaikkea kulut
        (ymmärrän tämän, vaikka kirjoitin lyhyen matikan)

        Tämä Kekkosenajasta muistelija puhu puuta heinää.
        Paikkakunnalla on vanhusten hoitolaitostentaso aivan eri luokkaa kun 30-40 vuotta sitten.
        Siinä ajassa ihmisten keskimääräinen elinikä on noussut ainakin 10 vuotta, ja sen mukan tullut kymmenkertainen määrä dementoituneita hoidettavia.
        Valviralla jonkinmoinen kasvojenkohotus valelääkärien ja valehoitajien ym. töppäysten jälkeen.
        Iso laitos turhaa mölyää julkisuudessa karkeasti yleistäen.
        Jos jossain on hoidossa puutteita, puuttuu asianomaisiin hoitolaitoksiin, eikä syyllistä niitä, joissa asiat on kunnossa.
        Kekkosenaikaan minun tilanne olisi ollut eläkepaperit ja nitropurkki, pari vuotta korkeintaan, ja kellot olisi soineet.
        Nyt operaation jälkeen taas työelämässä tiukasti mukana, joskaan se elinikä ei ehkä niin pitkä tule olemaan.


      • siilimuori3
        katsoppa-totuuttaSilmiin kirjoitti:

        Etkö kestä totuutta,
        ahneus, itsekyys, rahan-himo on syynä vanhusten huonnoon kohteluun,
        ei palkata riittävästi koulutettua henkilökuntaa,
        vanhusten rahaa kyllä kelpaa, mutta hoita ei saa rahan vastineeksi,
        Kekkosen aikakaudella oli vara hoitaa vanhukset kunnolla,
        suomi oli rikasmaa,
        mihin on suomen rikkaudet kadonneet kenen taskuihin,
        mieti sitä,

        Nyt minä ainakin puhuin siitä kumpi näistä kahdesta samanaiheisesta aloituksesta on asiallisempi.

        Raha ratkaisee ja tuottavuus. Miksi äänestäjät hyväksyvät tällaiset päätökset mitä päättäjät tekevät? Sen sijaan moititaan ja haukutaan ne toimijat, jotka sitä käytännön työtä kentillä vielä tekevät. Hoitajatkaan eivät kykenee ihmisyyttä suurempaan eikä heillä mitään taikasauvoja ole kohtuuttomiin.


      • siilimuori3
        siilimuori3 kirjoitti:

        Nyt minä ainakin puhuin siitä kumpi näistä kahdesta samanaiheisesta aloituksesta on asiallisempi.

        Raha ratkaisee ja tuottavuus. Miksi äänestäjät hyväksyvät tällaiset päätökset mitä päättäjät tekevät? Sen sijaan moititaan ja haukutaan ne toimijat, jotka sitä käytännön työtä kentillä vielä tekevät. Hoitajatkaan eivät kykenee ihmisyyttä suurempaan eikä heillä mitään taikasauvoja ole kohtuuttomiin.

        Vasta kouhkattiin siitä, riittääkö 0,5 hoitajamitoitus vanhustenhuollossa. Nyt hallituksen suunnitelmat ovat laskea se 0,4 :ään.

        "Tilanteesta seuraa eettinen kuorma, jota työntekijä ei jaksa kantaa loputtomiin. Sekä laitos- että kotihoidossa henkilöstömitoitus on monin paikoin täysin riittämätön ja työntekijät uupuneita."
        Näin toteaa Superin puheenjohtaja Silja Paavola.


      • Tilanteen_tasalla

        Katselin juuri aamu-TV:n ohjelmaa, jossa haastateltiin mm. SuPerin puheenjohtajaa. Kyse ei ole yksinomaan hoitajamitoituksesta vaan myöskin esimerkiksi hoitajien pysyvyydestä ja siitä, että tiedollisen koulutuksen lisäksi olisi työyhteisöstä hyvä löytyä tietynlaista kollegiaalista kokemusta.

        Peilaan tätä asiaa nykyisin muistisairaan tehostetussa palveluasumisessa olevan omaiseni tilanteeseen ja voin hyvin allekirjoittaa hänen kohdallaan. Edelleen Paavola totesi, että on olemassa kympin paikkoja mutta myöskin nelosen paikkoja.


      • siilimuori3
        Tilanteen_tasalla kirjoitti:

        Katselin juuri aamu-TV:n ohjelmaa, jossa haastateltiin mm. SuPerin puheenjohtajaa. Kyse ei ole yksinomaan hoitajamitoituksesta vaan myöskin esimerkiksi hoitajien pysyvyydestä ja siitä, että tiedollisen koulutuksen lisäksi olisi työyhteisöstä hyvä löytyä tietynlaista kollegiaalista kokemusta.

        Peilaan tätä asiaa nykyisin muistisairaan tehostetussa palveluasumisessa olevan omaiseni tilanteeseen ja voin hyvin allekirjoittaa hänen kohdallaan. Edelleen Paavola totesi, että on olemassa kympin paikkoja mutta myöskin nelosen paikkoja.

        Tarkennatko mitä tarkoitat kollegiaalisella kokemuksella?

        Hoitopaikkojahan on hyviä ja huonoja. Mielenkiintoinen kysymys onkin se, minkälainen on hoitotyön johtajuuden laatu, määrä ja taso näissä huonoissa paikoissa. Onko huono hoivatyön laadun merkki se, että hoitajat vaihtuvat tiheään. Ei taida olla magneettihoivapaikan merkii jos hoitajat eivät pysy.


      • Tilanteen_tasalla

        Ainakin vaikeasti muistisairaan kohdalla miellän asian niin, että joku potilaan pidemmältä ajalta tunteva kollega yksinkertaisesti tulkitsee hänen tilannettaan ja keventää eettistä kuormaa kokemattomamman kollegan kohdalla. Sama pätee omaisten suuntaan.


      • siilimuori3
        Tilanteen_tasalla kirjoitti:

        Ainakin vaikeasti muistisairaan kohdalla miellän asian niin, että joku potilaan pidemmältä ajalta tunteva kollega yksinkertaisesti tulkitsee hänen tilannettaan ja keventää eettistä kuormaa kokemattomamman kollegan kohdalla. Sama pätee omaisten suuntaan.

        Tuo on totta. Siitä voidaankin sitten tehdä jatkokysymys et miksi hoitajat ei pysy tai miksi ei voida järjestää niin että samalla vanhuksella olisi aina samat hoitajat.


      • Tilanteen_tasalla

        Yritän vastata niin päin, että miksi hoitajat pysyvät omaiseni kotikunnassa. Ovat ilmeisesti alunperinkin valinneet itselleen sopivan ammatin, jota ei ole tarvetta vaihtaa. Työpaikkaa on hankala vaihtaa, jos kunnalla on monopoli ja etäisyydet ovat pitkät.


      • siilimuori3
        Tilanteen_tasalla kirjoitti:

        Yritän vastata niin päin, että miksi hoitajat pysyvät omaiseni kotikunnassa. Ovat ilmeisesti alunperinkin valinneet itselleen sopivan ammatin, jota ei ole tarvetta vaihtaa. Työpaikkaa on hankala vaihtaa, jos kunnalla on monopoli ja etäisyydet ovat pitkät.

        Tuo on varmaan totta. On myös eroja sillä, onko kyse pienestä kunnasta vai suuresta kaupungista. Toiseksi kun ammattia valitaan ei aina olla selvillä mitä toimenkuvaan oikeasti kuuluu. Ja nämä säästämistoimet kurjistavat entisestään hoitoa ja hoivaa.
        Illainen olisi mielestäsi hyvä ammattiin sopiva ja ammatin oikein valinnut hoitaja ja toisekseen onko hoitajallaitään oikeuksia tia ylipäätään vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä.


      • Tilanteen_tasalla

        Mielestäni soveltuvuusasiaa ei kannata kysellä omaisilta. Hoitajia on erilaisia eikä heidän sanomisiaan tai tekemisiään ole aina välttämättä välittömästi ymmärtänyt. Kuitenkin ennemmin tai myöhemmin on jokin järkeenkäypä selitys yleensä löytynyt, kun itselle on tullut lisää kokemusta omaisena olemisesta.

        Toivottavasti työntekijöillä on oikeutensa ja vaikutusmahdollisuuksia organisaatiossaan. Jos tarkoitat suhteessa omaisiin, niin olettaisin, että vaihtelevasti. Minä en esimerkiksi ole (jonkin hyvän hoidon määritelmän mukaisesti) vaatimassa oikeutta yhtisissä tiloissa nautittuun päivittäiseen ateriaan tai ulkoiluttamiseen. Sen verran olen itsekin syöttänyt, pukenut ja ulkoiluttanut, että tällä hetkellä välttelisin kivun tuottamista kaikenlaisen ylimääräisen liikuttelun muodossa.


      • siilimuori3
        Tilanteen_tasalla kirjoitti:

        Mielestäni soveltuvuusasiaa ei kannata kysellä omaisilta. Hoitajia on erilaisia eikä heidän sanomisiaan tai tekemisiään ole aina välttämättä välittömästi ymmärtänyt. Kuitenkin ennemmin tai myöhemmin on jokin järkeenkäypä selitys yleensä löytynyt, kun itselle on tullut lisää kokemusta omaisena olemisesta.

        Toivottavasti työntekijöillä on oikeutensa ja vaikutusmahdollisuuksia organisaatiossaan. Jos tarkoitat suhteessa omaisiin, niin olettaisin, että vaihtelevasti. Minä en esimerkiksi ole (jonkin hyvän hoidon määritelmän mukaisesti) vaatimassa oikeutta yhtisissä tiloissa nautittuun päivittäiseen ateriaan tai ulkoiluttamiseen. Sen verran olen itsekin syöttänyt, pukenut ja ulkoiluttanut, että tällä hetkellä välttelisin kivun tuottamista kaikenlaisen ylimääräisen liikuttelun muodossa.

        "Toivottavasti työntekijöillä on oikeutensa ja vaikutusmahdollisuuksia organisaatiossaan"

        No tuossa juuri on se pointti ja työssä viihtymättömyystekijä: hoitajilla ei ole juurikaan vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja se jos mikä lisää tyytymättömyyttä ja laskee työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Usein lopulta ainoa vaihtoehto työntekijälle on äänestää jaloikkaan eli lähteä pois.

        Nyt olisi aika rehellisesti linjata ne asiat, joista vastaa vanhustenhoidossa kunta. Kun kunnan tehtävät ja mahdollisuudet hoito- ja hoivatyöhön vanhusten kohdalla olisi kaikkien osapuolten teidossa loppuisi tai ainakin vähenisi jatkuva hoivatyötä tekevien syylloistäminen asioista joihin heillä ei ole mitän päätösvaltaa. Tämä helpottaisi myös työntekijöiden työtä siin mielessä että kun otat työn vastaan, tiedät toimenkuvan ja siihen liitetyt resurssit. Silloin voi kukainenkin päättää oman etiikkansa rajat. Ja silllin myös olisi tarkemmin selvillä, mikä on vanjhuksen oma osuus ja omaisten osuus hoidon järjestelyissä.


      • kesi.vä
        Tilanteen_tasalla kirjoitti:

        Katselin juuri aamu-TV:n ohjelmaa, jossa haastateltiin mm. SuPerin puheenjohtajaa. Kyse ei ole yksinomaan hoitajamitoituksesta vaan myöskin esimerkiksi hoitajien pysyvyydestä ja siitä, että tiedollisen koulutuksen lisäksi olisi työyhteisöstä hyvä löytyä tietynlaista kollegiaalista kokemusta.

        Peilaan tätä asiaa nykyisin muistisairaan tehostetussa palveluasumisessa olevan omaiseni tilanteeseen ja voin hyvin allekirjoittaa hänen kohdallaan. Edelleen Paavola totesi, että on olemassa kympin paikkoja mutta myöskin nelosen paikkoja.

        En nähnyt aamu-TV:tä, mutta tuli mieleen, että ainakin Hyksissä ja kaiketi HUS:n alue on siirtymässä "coutsaamiseen" eli osastonhoitajien työnkuvat muuttuvat ja hoitajia aletaan "coutsaamaan". Mikä lienee hyvä asia, mutta vienee taas vuosia.
        Eli minä kyllä vanhustenkin hoidossa kääntäisin silmäni ensin niihin "piällysmiehiin ja -naisiin".
        Ymppään tähän nyt sen vielä, että Talvivaaralle menee 144 milj. euroa vielä tänä vuonna yhteiskunnan varoja.


    • massiaon3

      Hoitohenkilökunta ei pysy koska palkka on niin hiton huono ettei sillä tule millään toimeen. Hyvä kun ei omalla kustannuksellaan tarvi töihinkin mennä. Jos kuukausipalkka on 24/7 työstä vajaa tonni puhtaana käteen niin milläs siinä elät ja toisia viä auttelet ? Eriasia olisi jos sais vaikkapa vain kymppitonnin puhtaana käteen niin jo suijuis työnteko ja hoitajia olis ruuhkaksi asti ja hoidon laatu olis maailman huippua eikä kukaan kiukuttelis, yhteisymmärrys kaikkien kesken olis esimerkillisen suvaitsevaa ja toiset huomioonottavaa. Jälkiruokiakin syötettäs kahteen kertaan jne. jne. jos vain se palkka olis yli kymppitonnin joka kuukausi.

      • siilimuori3

        Hoitajien palkka tänään on ihan keskiluokkaa. Oletan että kirjoittadi oöi sarkasmia?


    • de-meter

      Minusta on jo nyt nähtävissä, että julkisen puolen resurssit eivät riitä laadukkaaseen vanhusten hoitoon. Vanhuksen ja/tai omaisten on pakko ostaa palveluja itse, ainakin osittain.
      Minusta olisi myös syytä nostaa hoitajien palkkaus sellaiseksi, että se houkuttaisi alalle, koska vain hyvin harvat näyttävät olevan kiinnostuneita vanhustyöstä verrattuna muihin suuntautumisvaihtoehtoihin.
      Turha siitä on hoitajia syyttää. Arvostusta ja kannustusta he mielestäni ansaitsevat, kuten kuka tahansa. Eikä vastakkainasettelu omaiset vastaan hoitajat palvele ketään. Jos kaltoinkohtelua esiintyy siihen pitää tietysti puuttua, mutta samalla voisi myös kysyä, mitä itse voisi tehdä asioiden korjaamiseksi - muuta kuin osoitella ja syyllistää.
      Vanhusten hyvä - tai huono - kohtelu oli kai tällä kertaa tutkimuksen pääpointti. Siltä osin voisi kyllä tutkailla yleistä ilmapiiriä. Arvostetaanko meillä ikääntyvää/vanhusta ? Mielestäni ei. Ja sitten odotetaan, että yksi ammattikunta arvostaisi heitä meidänkin puolesta, antaisi heille sen, mihin emme itsekään pysty ja jos pystymme, emme osoita sitä konkreettisin toimin.

      • siilimuori3

        Sinäpä se taas puit sanoiksi. Näin minäkin asian näen. Etenkin tuo vanhusten yleiseen arvostukseen liittyvä kannanotto oli juuri nappiin osuva. Vanhusten kunnioittava ja arvostava hoito on meidän kaikkien yhteinen asia.


    • Psykoterapeutitar

      Ei siinä auta jonkun Valviran tutkimukset, kun vähennettyjä työntekijöitä irtisanotaan lisää! Eivät ehdi asiakkaita nytkään hoitaa!
      Ei siinä valintakokeet tai empaattisuus auta!

      • siilimuori3

        Onko Valviran tehtävä valvoa? Jos tämä kysely on yksi keino valvoa? Valvooko Valvira päättäjien tekemiä päätöksiä ja niiden vaikutuksia vanhustyöhön? Onko Valviralla käytännössä mitään sanomista vanhustyöhön tässä taloustilanteessa.
        Kuten aieminkin tuolla kirjoitin, tutkimusta ei kannata tehdä tutkimuksen vuoksi vaan tuloksista tulee seurata jotakin konkreettista.


      • Psykoterapeutitar

        Ilmeisesti tutkimuksista jotain konkreettista seuraakin ;) Stadin joksku ylilekuriksi valittiin tunnettu geriatriaan erikoistunut, joka aloitti duunin syksyllä -15 ja yksi "kehittämiskohde" on kotihoito. Hänen nyt kohta vuoden kehitettyään henkilökuntaa pistetään pihalle oikein urakalla, kun ei tulostavoitteet täyty.
        Siinä sitä konkreettista on oikein urakalla!


      • siilimuori3
        Psykoterapeutitar kirjoitti:

        Ilmeisesti tutkimuksista jotain konkreettista seuraakin ;) Stadin joksku ylilekuriksi valittiin tunnettu geriatriaan erikoistunut, joka aloitti duunin syksyllä -15 ja yksi "kehittämiskohde" on kotihoito. Hänen nyt kohta vuoden kehitettyään henkilökuntaa pistetään pihalle oikein urakalla, kun ei tulostavoitteet täyty.
        Siinä sitä konkreettista on oikein urakalla!

        Niiiiiiiiiiiiiiii...................................
        Laitospaikkoja vähennetään ja kotihoitoa ei kehitetä/lisätä. Kenen syliin se vanhuksen hoitaminen loppupeleissä kaatuu?


      • Tilanteen_tasalla

        Omassa kotikaupungissani tulevaan tilanteeseen varautuminen näkyy ainakin siinä, että täällä rakennetaan senioriasuntoja lähelle palveluita kuten aivan kaupunkimme uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen naapurustoon. Kyllä ihmisten kannattaa vielä järjen toimiessa alkaa itsekin itseään sopeuttaa luopumalla hyvissä ajoin esimerkiksi epätarkoituksenmukaisesta asunnosta.


      • enmilläänkeksi
        Tilanteen_tasalla kirjoitti:

        Omassa kotikaupungissani tulevaan tilanteeseen varautuminen näkyy ainakin siinä, että täällä rakennetaan senioriasuntoja lähelle palveluita kuten aivan kaupunkimme uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen naapurustoon. Kyllä ihmisten kannattaa vielä järjen toimiessa alkaa itsekin itseään sopeuttaa luopumalla hyvissä ajoin esimerkiksi epätarkoituksenmukaisesta asunnosta.

        @Tilanteen_tasalla "Kyllä ihmisten kannattaa vielä järjen toimiessa alkaa itsekin itseään sopeuttaa luopumalla hyvissä ajoin esimerkiksi epätarkoituksenmukaisesta asunnosta."
        Nimenomaan näin. Oma sydämellisyyteni sai sepelvaltimotukoksen, kun esim. pyörätuolivanhuksen rivarin kolmen kerroksen parvekkeita pesin. Sitten vielä hän keksi kaikenlaista, joka olisi Kivaa, että minä tekisin. En kokenut tosi tarpeessa auttavani vanhusta, jotta voi asua kotonaan. Vaan oli naurettavaa. Ja todella sai sen avun lähes ilmaiseksi - järjestö peri 5€/tunti. Jos on varakas, niin voisi maksaa ison asunnon siivouksista itse.


    • enmilläänkeksi

      Miksei kukaan uskalla myöntää, että monet vanhat ihmiset ovat aivan hirveitä. Kiukuttelevat ja äkseeraavat.
      Ei kaikki vanhat tietenkään. Mutta suurin osa.

      • enmilläänkeksi

        Kirjoitan tuon omasta nimimerkillä kokemusta on. Minulla oli kaunis ajatus, että menen auttamaan kotona asuvia vanhuksia erään järjestön kautta. Ja meninkin. Ihan kauheita tyyppejä ne vanhukset. Ei mitään rajaa vaatimuksilla, mitä minun olisi pitänyt tehdä. Ja inhottavia ja hölmöjä juttuja oli myös. Oliko se kaltoinkohtelua, kun en kaikkeen suostunut. Ainakin vanhus oli tyytymätön minuun. Vanhukset eivät minua säälineet yhtään. Minä en kestänyt eikä selkäni ei kestänyt ja lopetin varsin lyhyeen. Enää en auta ketään. Itseni yritän pitää toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään. Ja yritän sitten, kun apua tarvitsen muistaa ja ymmärtää, että auttajallakin on omakin elämä ja jaksamisellaan rajansa. Otan myös vain sen avun, minkä välttämättä tarvitsen ja itse teen niin paljon kuin voin kotona asuessani.


      • siilimuori3

        No vanhuksissa kuten meissä kaikissa muissakin ikäryhmissä on ihmisiä joka junaan. Ei vanhuksetkaan ole mikään homogeeninen ryhmä.


      • enmilläänkeksi
        siilimuori3 kirjoitti:

        No vanhuksissa kuten meissä kaikissa muissakin ikäryhmissä on ihmisiä joka junaan. Ei vanhuksetkaan ole mikään homogeeninen ryhmä.

        Touché !


      • Psykoterapeutitar
        siilimuori3 kirjoitti:

        No vanhuksissa kuten meissä kaikissa muissakin ikäryhmissä on ihmisiä joka junaan. Ei vanhuksetkaan ole mikään homogeeninen ryhmä.

        Tässä yksi lämmin päivä bussia odotellessani, istui rollansa istuimella likainen hoitamaton mummeli. Sandaalit aivan kamalassa kunnossa olevissa jaloissa.
        Siinä sitten aloitin juttelun säästä ja mummeli päästi sellaisen kiroilu ja sättimiskommentin vinkuvalla äänellään, että ajattelin että siinäpä ihana hoidettava, kunhan avun tarve todennetaan.
        Hoidettavassa kunnossa jo nyt, muttei vielä kelpaa hoidon piiriin, kun pääsee liikkumaan yksin kodin ulkopuolelle, että jotenkin "pärjää".


      • konkariesh

        Osuit oikeaan, - enmilläänkeksi. Maailman menoa palstalla löytyy mm. kirjoitus kolikon toisesta puolesta. Vanhuksissa löytyy myös sellaisia, jotka pelottavat alalle aikovat pois. Syy ei ole aina hoitajassa. Voikin kysyä mitä ja kuinka paljon hoitajan tulee kestää? Hoitohenkilökunnalta vaaditaan pitkää pinnaa, jopa pahoinpitelyn sietoa johonkin rajaan saakka, saati asiatonta sanallista haukkumista ja nimittelyä. Itselläni oli pitkä pinna ja hyvin harvoin akuuttipuolella koin huonoa käytöstä potilaan taholta. Huonon käytöksen kerrat mahtuvat yhden käden sormiin.


      • Psykoterapeutitar kirjoitti:

        Tässä yksi lämmin päivä bussia odotellessani, istui rollansa istuimella likainen hoitamaton mummeli. Sandaalit aivan kamalassa kunnossa olevissa jaloissa.
        Siinä sitten aloitin juttelun säästä ja mummeli päästi sellaisen kiroilu ja sättimiskommentin vinkuvalla äänellään, että ajattelin että siinäpä ihana hoidettava, kunhan avun tarve todennetaan.
        Hoidettavassa kunnossa jo nyt, muttei vielä kelpaa hoidon piiriin, kun pääsee liikkumaan yksin kodin ulkopuolelle, että jotenkin "pärjää".

        "Psykoterapeutitar"

        Et viittis keksiä toisten päästä.
        Tarinasi on viime-vuotisesta Poliisi-teeveestä.

        H.


      • eppu2
        enmilläänkeksi kirjoitti:

        Kirjoitan tuon omasta nimimerkillä kokemusta on. Minulla oli kaunis ajatus, että menen auttamaan kotona asuvia vanhuksia erään järjestön kautta. Ja meninkin. Ihan kauheita tyyppejä ne vanhukset. Ei mitään rajaa vaatimuksilla, mitä minun olisi pitänyt tehdä. Ja inhottavia ja hölmöjä juttuja oli myös. Oliko se kaltoinkohtelua, kun en kaikkeen suostunut. Ainakin vanhus oli tyytymätön minuun. Vanhukset eivät minua säälineet yhtään. Minä en kestänyt eikä selkäni ei kestänyt ja lopetin varsin lyhyeen. Enää en auta ketään. Itseni yritän pitää toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään. Ja yritän sitten, kun apua tarvitsen muistaa ja ymmärtää, että auttajallakin on omakin elämä ja jaksamisellaan rajansa. Otan myös vain sen avun, minkä välttämättä tarvitsen ja itse teen niin paljon kuin voin kotona asuessani.

        Itse olen ollut akuutissa vaikeahoitoisten vanhusten yksikössä puolet urastani.
        Tässä kohtaamaani toista puolta: huora, lehmä, varas, haista vittu, potkittu, lyöty, raavittu, nipistelty, puristettu ranteista, kuristettu (onneksi oli työkaveri lähellä), syljetty.
        Onneksi minua on siunattu rauhallisella pitkällä pinnalla.
        Joskus hoitajat tarvitsivat sairauslomaa ja/tai kriisiapua.
        Meillä oli jatkuvaa koulutusta ja hyvä työterveyshuolto samassa rakennuksessa.


      • Psykoterapeutitar
        hunksz kirjoitti:

        "Psykoterapeutitar"

        Et viittis keksiä toisten päästä.
        Tarinasi on viime-vuotisesta Poliisi-teeveestä.

        H.

        Tiedän, kun olen salapoliisi :O Vaihtopäällä :O


      • siilimuori3
        Psykoterapeutitar kirjoitti:

        Tässä yksi lämmin päivä bussia odotellessani, istui rollansa istuimella likainen hoitamaton mummeli. Sandaalit aivan kamalassa kunnossa olevissa jaloissa.
        Siinä sitten aloitin juttelun säästä ja mummeli päästi sellaisen kiroilu ja sättimiskommentin vinkuvalla äänellään, että ajattelin että siinäpä ihana hoidettava, kunhan avun tarve todennetaan.
        Hoidettavassa kunnossa jo nyt, muttei vielä kelpaa hoidon piiriin, kun pääsee liikkumaan yksin kodin ulkopuolelle, että jotenkin "pärjää".

        Aivan. Pakkohoitokriteerit ovat tiukat :).


      • konkariesh
        eppu2 kirjoitti:

        Itse olen ollut akuutissa vaikeahoitoisten vanhusten yksikössä puolet urastani.
        Tässä kohtaamaani toista puolta: huora, lehmä, varas, haista vittu, potkittu, lyöty, raavittu, nipistelty, puristettu ranteista, kuristettu (onneksi oli työkaveri lähellä), syljetty.
        Onneksi minua on siunattu rauhallisella pitkällä pinnalla.
        Joskus hoitajat tarvitsivat sairauslomaa ja/tai kriisiapua.
        Meillä oli jatkuvaa koulutusta ja hyvä työterveyshuolto samassa rakennuksessa.

        Katsoin vasta nyt aamutv:n tallenteelta vanhusten kohtelua koskevan osion. Turkka Mastomänen kokemukset isänsä hoidosta ja kohtelusta ovat varmaan monelle tuttua. Ystäväni järkyttyi kun meni katsomaan anoppiaan, joka oli lyhytaikaisessa hoidossa. Ystäväni kertoi juuri samanlaisen kuvauksen mikä häntä kohtasi, kuin oli Turkkaa kohdannut.
        Todella järkyttävää, ettei vanhushoitotilanne ole muuttunut miksikään vaikka asiasta on puhuttu vuosikaudet?
        Muistan menneisyydestä, kun akuuttiosastolle tuli vanhainkodista perushoitaja ja kertoi, että hän alkoi vihaamaan muutamia vanhuksia ja oli pakko vaihtaa maisemaa. Kiitin hoitajaa rehellisyydestä. Kun hoitaja kertoi millaista oli jaksaa päivästä toiseen samojen ihmisten kanssa, jotka olivat mitä olivat luonteeltaan ymmärsin, että hoitajan oli vaihdettava työympäristöä. Se oli kaikkien etu.
        Hoitajalta vaaditaan paljon. Nykyään tuntuu siltä,että eniten vaaditaan juuri vanhustenhoidossa, vaikka kaikki eivät pidä minään vaan sanovat, että kuka vaan oppii perushoitoa, eikä tarvitse osata käyttää monimutkaisia laitteita, kuten sydänvalvonnassa, leikkaussalissa tms...
        Vanhustenhoitoa ja vanhusten kohtelua voi verrata sairaiden lasten hoitoon, monisairaiden hoitoon. Kuitenkaan aikuiselle ei saa, saisi puhua kuin lapselle, eikä kohdella kuin pientä lasta. Erittäin vaativa ala ja hoitajalta tarvitaan kauheasti kaikenlaisia ihmistaitoja ja ominaisuuksia, jotta osaa kohdella ja ottaa vastaan kaikenlaista, pahoittamatta liikaa omaa mieltään. Psykogeriatria on monelle aika tuntematonta.


      • eppu2
        konkariesh kirjoitti:

        Katsoin vasta nyt aamutv:n tallenteelta vanhusten kohtelua koskevan osion. Turkka Mastomänen kokemukset isänsä hoidosta ja kohtelusta ovat varmaan monelle tuttua. Ystäväni järkyttyi kun meni katsomaan anoppiaan, joka oli lyhytaikaisessa hoidossa. Ystäväni kertoi juuri samanlaisen kuvauksen mikä häntä kohtasi, kuin oli Turkkaa kohdannut.
        Todella järkyttävää, ettei vanhushoitotilanne ole muuttunut miksikään vaikka asiasta on puhuttu vuosikaudet?
        Muistan menneisyydestä, kun akuuttiosastolle tuli vanhainkodista perushoitaja ja kertoi, että hän alkoi vihaamaan muutamia vanhuksia ja oli pakko vaihtaa maisemaa. Kiitin hoitajaa rehellisyydestä. Kun hoitaja kertoi millaista oli jaksaa päivästä toiseen samojen ihmisten kanssa, jotka olivat mitä olivat luonteeltaan ymmärsin, että hoitajan oli vaihdettava työympäristöä. Se oli kaikkien etu.
        Hoitajalta vaaditaan paljon. Nykyään tuntuu siltä,että eniten vaaditaan juuri vanhustenhoidossa, vaikka kaikki eivät pidä minään vaan sanovat, että kuka vaan oppii perushoitoa, eikä tarvitse osata käyttää monimutkaisia laitteita, kuten sydänvalvonnassa, leikkaussalissa tms...
        Vanhustenhoitoa ja vanhusten kohtelua voi verrata sairaiden lasten hoitoon, monisairaiden hoitoon. Kuitenkaan aikuiselle ei saa, saisi puhua kuin lapselle, eikä kohdella kuin pientä lasta. Erittäin vaativa ala ja hoitajalta tarvitaan kauheasti kaikenlaisia ihmistaitoja ja ominaisuuksia, jotta osaa kohdella ja ottaa vastaan kaikenlaista, pahoittamatta liikaa omaa mieltään. Psykogeriatria on monelle aika tuntematonta.

        Olen minäkin nähnyt niin hyvää, kuin huonoa.
        Juuri kohtaaminen on se kaiken a ja o. Se negatiivisuus jota hoitaja saa vastaansa, ei ole henlökohtaista.
        Jatkuva koulutus on se asia, millä vaikeatkin tilanteet pysyvät hallinnassa.
        Työpaikassani oli jo 35 vuotta sitten, omahoitajasysteemi.
        Yksi huomionarvoinen asia, joka mahdollisti monta hyvää asiaa, oli se, että hoitajamitoitus oli kohdallaan.


      • konkariesh
        eppu2 kirjoitti:

        Olen minäkin nähnyt niin hyvää, kuin huonoa.
        Juuri kohtaaminen on se kaiken a ja o. Se negatiivisuus jota hoitaja saa vastaansa, ei ole henlökohtaista.
        Jatkuva koulutus on se asia, millä vaikeatkin tilanteet pysyvät hallinnassa.
        Työpaikassani oli jo 35 vuotta sitten, omahoitajasysteemi.
        Yksi huomionarvoinen asia, joka mahdollisti monta hyvää asiaa, oli se, että hoitajamitoitus oli kohdallaan.

        Olet oikeassa. Vanhuksen tai nuoremman potilaan negatiivisuus ei ole yleensä henkilökohtaista. Jokainen olemme oma persoonamme ja meissä on hyviä ja kehittäviä vaativia piirteitä. Kukaan ei ole onneksi täydellinen.
        Kaikenlaista olen kuullut ja kohdannut pitkän työuran aikana.


      • hoit_su
        konkariesh kirjoitti:

        Katsoin vasta nyt aamutv:n tallenteelta vanhusten kohtelua koskevan osion. Turkka Mastomänen kokemukset isänsä hoidosta ja kohtelusta ovat varmaan monelle tuttua. Ystäväni järkyttyi kun meni katsomaan anoppiaan, joka oli lyhytaikaisessa hoidossa. Ystäväni kertoi juuri samanlaisen kuvauksen mikä häntä kohtasi, kuin oli Turkkaa kohdannut.
        Todella järkyttävää, ettei vanhushoitotilanne ole muuttunut miksikään vaikka asiasta on puhuttu vuosikaudet?
        Muistan menneisyydestä, kun akuuttiosastolle tuli vanhainkodista perushoitaja ja kertoi, että hän alkoi vihaamaan muutamia vanhuksia ja oli pakko vaihtaa maisemaa. Kiitin hoitajaa rehellisyydestä. Kun hoitaja kertoi millaista oli jaksaa päivästä toiseen samojen ihmisten kanssa, jotka olivat mitä olivat luonteeltaan ymmärsin, että hoitajan oli vaihdettava työympäristöä. Se oli kaikkien etu.
        Hoitajalta vaaditaan paljon. Nykyään tuntuu siltä,että eniten vaaditaan juuri vanhustenhoidossa, vaikka kaikki eivät pidä minään vaan sanovat, että kuka vaan oppii perushoitoa, eikä tarvitse osata käyttää monimutkaisia laitteita, kuten sydänvalvonnassa, leikkaussalissa tms...
        Vanhustenhoitoa ja vanhusten kohtelua voi verrata sairaiden lasten hoitoon, monisairaiden hoitoon. Kuitenkaan aikuiselle ei saa, saisi puhua kuin lapselle, eikä kohdella kuin pientä lasta. Erittäin vaativa ala ja hoitajalta tarvitaan kauheasti kaikenlaisia ihmistaitoja ja ominaisuuksia, jotta osaa kohdella ja ottaa vastaan kaikenlaista, pahoittamatta liikaa omaa mieltään. Psykogeriatria on monelle aika tuntematonta.

        Fiksua puhetta☺


    • Olen seurannut noita teeveen nyyhky-ohjelmia.
      A-talk, MOT, Aamusydämellä, Opiskelia, Taiteilija, kulttuuri, sairaala, jne, jne.
      Kaikki nuo ohjelmat päättyvät rahaa eli resurssia.
      -
      Siksi katsoisinkin parhaaksi että keskustelut aiheesta palstallamme alkaisivat samalla otsikolla.
      "Raha eli Resurssi(-1,2,3,4...)"
      -
      Ketjut lyhenisivät hömpästä, kun jo heti alussa todettaisiin työtä, veron-maksajia ja rahaa puuttuvan.

      H.

      • siilimuori3

        No eikös tässä juuri siihen olla pääsemässä et kenen vastuulla vanhustenhoito jatkossa tulee olemaan? Kuka maksaaa ja mitä maksaa?


      • siilimuori3 kirjoitti:

        No eikös tässä juuri siihen olla pääsemässä et kenen vastuulla vanhustenhoito jatkossa tulee olemaan? Kuka maksaaa ja mitä maksaa?

        "siilimuori3"

        Ei päästä.
        Hömppä on tukoksena kaula-valtimoissa.
        End oOf Chat.

        H.


      • hunksz kirjoitti:

        "siilimuori3"

        Ei päästä.
        Hömppä on tukoksena kaula-valtimoissa.
        End oOf Chat.

        H.

        o, Ou...

        H.


      • silimuori3
        hunksz kirjoitti:

        "siilimuori3"

        Ei päästä.
        Hömppä on tukoksena kaula-valtimoissa.
        End oOf Chat.

        H.

        Niin .............sulla.


      • Tilanteen_tasalla

        Tänään aamu-TV:ssä pysyttiin sentään melko tiukasti tämänkin ketjun aiheessa eli vanhusten kaltoinkohtelusta. Minäkin olen siihen tavallaan osallistunut, kun pyynnöstä allekirjoitin luvan sitoa omaiseni geriatriseen tuoliin putoamisen välttämiseksi. Myös sänkyyn sitominen on joidenkin mielestä tuomittavaa.

        Miljardi ihmistä nukkuu maapallolla lattialla eivätkä he näin ollen voi pudota. Meillä ei Silja Paavolan mukaan edes harkita tätä vaihtoehtoa. Mitähän tekemistä tällä asialla on rahallisten resurssien kanssa?


      • Vanhuksen-asiat
        Tilanteen_tasalla kirjoitti:

        Tänään aamu-TV:ssä pysyttiin sentään melko tiukasti tämänkin ketjun aiheessa eli vanhusten kaltoinkohtelusta. Minäkin olen siihen tavallaan osallistunut, kun pyynnöstä allekirjoitin luvan sitoa omaiseni geriatriseen tuoliin putoamisen välttämiseksi. Myös sänkyyn sitominen on joidenkin mielestä tuomittavaa.

        Miljardi ihmistä nukkuu maapallolla lattialla eivätkä he näin ollen voi pudota. Meillä ei Silja Paavolan mukaan edes harkita tätä vaihtoehtoa. Mitähän tekemistä tällä asialla on rahallisten resurssien kanssa?

        UUTISET KOTIMAA
        26.5.2016 klo 18:35
        Näyttelijä kauhistui hoitokodissa: "Jos eläimiä kohdeltaisiin kuin vanhuksia, se olisi heti lehtien lööpeissä !"
        Näyttelijä Turkka Mastomäki kertoi Ylen aamu-tv:ssä kokemuksiaan Alzheimeria sairastavan isänsä hoidosta. Viime perjantaina näyttelijä esimerkiksi löysi isän sänkyyn sidottuna ja ulosteidensa sotkemana tamperelaisesta hoitokodista. Hoitohenkilökunnan liian pienet resurssit johtavat Suomessa hurjiin hoitotarinoihin.



        Vanhustenhoidon tila puhuttaa. Maanantaina julkaistu Valviran selvitys kertoo karua kieltään vanhusten kaltoinkohtelusta. Asiasta puhumassa Superin puheenjohtaja Silja Paavola ja näyttelijä Turkka Mastomäki.


        Näyttelijä Turkka Mastomäkeä odotti viime perjantaina ikävä näky tamperelaisessa hoivakodissa. Alzheimeria sairastava isä oli maannut useita tunteja omassa ulosteessaan sänkyyn sidottuna. Mastomäki ei jäänyt voivottelemaan tilannetta, vaan vei isänsä nopeasti suihkuun.

        – Kuulopuheiden mukaan hän oli maannut siinä tilassa jo kuusi tuntia, jonka aikana hänet oli myös syötetty sänkyyn. Kun saavuin paikalle, sekä isä että sänky oli tuhraantunut ulosteeseen ja kaksi hoitajaa yritti putsata sitä paperilla. Sanoin hoitajille, että jos minä nappaan isän nyt ylös ja vien hänet suihkuun. Pari hoitajaa tuli auttamaan minua, Mastomäki kertoi torstaina Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

        Isän näkeminen siinä tilassa oli Mastomäen mukaan surullista, mutta ei varsinaisesti yllättänyt miestä. Samankaltainen tilanne oli tullut jo vastaan aikaisemminkin.

        – Isä oli pari vuotta sitten yksityisessä hoitokodissa, jossa hoito oli jotain ihan hirveää. Hoitajat ja sijaiset vaihtuivat jatkuvalla syötöllä, eikä potilaiden ja hoidettavien välille ehtinyt syntyä minkäänlaista hoitosuhdetta. Me emme yksinkertaisesti pystyneet jättämään isää sinne.

        Mastomäki yritti perheineen hoitaa isää hetken kotona, mutta tämä kävi perheelle liian raskaaksi. Lopulta isä päätyi nykyiseen hoitokotiinsa, jossa hoitajien kädet eivät myöskään tahdo riittää kaikkien 16 muistisairaan hoitamiseen. Vierailullaan Mastomäki todisti myös esimerkiksi, kuinka toinen muistisairas tönäisi toisen vasten pöydän kulmaa.

        – Siellä on ollut noin kolme hoitajaa paikalla aina silloin, kun olen siellä itse käynyt. Muistisairaiden kohdalla ehtii jo pienessä hetkessä tapahtua paljon. Ei tällaisilla resursseilla ole kerta kaikkiaan mahdollista antaa sellaista hoitoa, mitä potilaat tarvitsisivat. Jos eläimiä kohdeltaisiin Suomessa tällä tavalla, se olisi varmasti päätynyt jo iltapäivälehtien lööppeihin.

        Kiire karsii yhdessäoloa ja juttelua

        Perjantaina Mastomäki vei isänsä vielä suihkun jälkeen kävelylle. Sekin oli muistisairaalle harvinaista herkkua, sillä tähänkään ei hoitajien aika nykyisellään riitä. Mastomäen mukaan muistisairaat vaatisivat ehdottomasti pysyviä hoitosuhteita ja sosiaalista kanssakäymistä. Mies näkee parantamisen varaa myös itse hoitotyössä.

        Mastomäen tarina on tuttu monelle suomalaiselle. Tiistaina julkistettiin Valviran kysely, jossa 93 prosenttia sosiaalihuollon ympärivuorokautisten yksiköiden työntekijöistä on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua. Kysely paljasti muun muassa kovakouraisuutta hoitotoimenpiteissä, epäasiallista kielenkäyttöä ja määräilyä.

        Myös aamu-tv:ssä vanhusten hoidosta keskustelemassa ollut Superin puheenjohtaja Silja Paavola myöntää, että hoidolle tulisi kiireesti saada lisää resursseja.

        – Tietyllä lailla Suomen vanhusten hoito on katastrofaalisessa tilassa. Muun muassa muistisairaat tarvitsevat pysyvämmä hoitosuhteen, jotta potilas opitaan tunetemaan ja häntä osataan tulkita myös puhekyvyn kadotessa. Nyt tämä toteutuu valitettavan harvoin, eikä sosiaaliseen kanssakäymiseen pystytä muutenkaan kiinnittämään tarpeeksi huomiota. Tämä on monessa tapauksessa resurssikysymys eli se on vain rahasta kiinni, sanoo Paavola.


      • Tilanteen_tasalla

        Tätä sitomisasiaa koskien muistan Mastomäen kritisoineen mm. sitä, että hänen isänsä saatua hiertymiä oli hoivakodin henkilökunta vain neuvonut Mastomäen päivittäin puolisonsa luona vierailevaa äitiä ostamaan apteekista jotain erityislaastaria. En voisi kuvitella mitään tämän kaltaista omaiseni osaksi tai omalle kohdalleni.

        Tarkoitan vain sitä, ettei kaikkea sitomista voi pitää kaltoinkohteluna. Pitäisikö esimerkiksi lapsilta kysyä lupa, saako heille laittaa turvavyön auton takapenkillä, koska eivät osaa sitä itse laittaa? Pidän itsestään selvänä, että kun kerran henkilökunta ehdotti, niin annoin luvan geriatriseen tuoliin sitomiseen ihan vain turvallisuusyistä.

        Omaiseni on aina ollut niin sopeutuvainen ja rauhallinen ja tätä nykyä myös niin täydellisen toimintakyvytön, ettei häntä ole koskaan tarvinnut kahlita sänkyyn - nostettavat sängyn turvalaidat riittävät. En vain ymmärrä, että kuinka muilla asukkailla yöt sujuisivat, jos ketään ei saisi lääkitä rauhallisiksi tai sitoa sänkyyn.


      • konkariesh
        Vanhuksen-asiat kirjoitti:

        UUTISET KOTIMAA
        26.5.2016 klo 18:35
        Näyttelijä kauhistui hoitokodissa: "Jos eläimiä kohdeltaisiin kuin vanhuksia, se olisi heti lehtien lööpeissä !"
        Näyttelijä Turkka Mastomäki kertoi Ylen aamu-tv:ssä kokemuksiaan Alzheimeria sairastavan isänsä hoidosta. Viime perjantaina näyttelijä esimerkiksi löysi isän sänkyyn sidottuna ja ulosteidensa sotkemana tamperelaisesta hoitokodista. Hoitohenkilökunnan liian pienet resurssit johtavat Suomessa hurjiin hoitotarinoihin.



        Vanhustenhoidon tila puhuttaa. Maanantaina julkaistu Valviran selvitys kertoo karua kieltään vanhusten kaltoinkohtelusta. Asiasta puhumassa Superin puheenjohtaja Silja Paavola ja näyttelijä Turkka Mastomäki.


        Näyttelijä Turkka Mastomäkeä odotti viime perjantaina ikävä näky tamperelaisessa hoivakodissa. Alzheimeria sairastava isä oli maannut useita tunteja omassa ulosteessaan sänkyyn sidottuna. Mastomäki ei jäänyt voivottelemaan tilannetta, vaan vei isänsä nopeasti suihkuun.

        – Kuulopuheiden mukaan hän oli maannut siinä tilassa jo kuusi tuntia, jonka aikana hänet oli myös syötetty sänkyyn. Kun saavuin paikalle, sekä isä että sänky oli tuhraantunut ulosteeseen ja kaksi hoitajaa yritti putsata sitä paperilla. Sanoin hoitajille, että jos minä nappaan isän nyt ylös ja vien hänet suihkuun. Pari hoitajaa tuli auttamaan minua, Mastomäki kertoi torstaina Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

        Isän näkeminen siinä tilassa oli Mastomäen mukaan surullista, mutta ei varsinaisesti yllättänyt miestä. Samankaltainen tilanne oli tullut jo vastaan aikaisemminkin.

        – Isä oli pari vuotta sitten yksityisessä hoitokodissa, jossa hoito oli jotain ihan hirveää. Hoitajat ja sijaiset vaihtuivat jatkuvalla syötöllä, eikä potilaiden ja hoidettavien välille ehtinyt syntyä minkäänlaista hoitosuhdetta. Me emme yksinkertaisesti pystyneet jättämään isää sinne.

        Mastomäki yritti perheineen hoitaa isää hetken kotona, mutta tämä kävi perheelle liian raskaaksi. Lopulta isä päätyi nykyiseen hoitokotiinsa, jossa hoitajien kädet eivät myöskään tahdo riittää kaikkien 16 muistisairaan hoitamiseen. Vierailullaan Mastomäki todisti myös esimerkiksi, kuinka toinen muistisairas tönäisi toisen vasten pöydän kulmaa.

        – Siellä on ollut noin kolme hoitajaa paikalla aina silloin, kun olen siellä itse käynyt. Muistisairaiden kohdalla ehtii jo pienessä hetkessä tapahtua paljon. Ei tällaisilla resursseilla ole kerta kaikkiaan mahdollista antaa sellaista hoitoa, mitä potilaat tarvitsisivat. Jos eläimiä kohdeltaisiin Suomessa tällä tavalla, se olisi varmasti päätynyt jo iltapäivälehtien lööppeihin.

        Kiire karsii yhdessäoloa ja juttelua

        Perjantaina Mastomäki vei isänsä vielä suihkun jälkeen kävelylle. Sekin oli muistisairaalle harvinaista herkkua, sillä tähänkään ei hoitajien aika nykyisellään riitä. Mastomäen mukaan muistisairaat vaatisivat ehdottomasti pysyviä hoitosuhteita ja sosiaalista kanssakäymistä. Mies näkee parantamisen varaa myös itse hoitotyössä.

        Mastomäen tarina on tuttu monelle suomalaiselle. Tiistaina julkistettiin Valviran kysely, jossa 93 prosenttia sosiaalihuollon ympärivuorokautisten yksiköiden työntekijöistä on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua. Kysely paljasti muun muassa kovakouraisuutta hoitotoimenpiteissä, epäasiallista kielenkäyttöä ja määräilyä.

        Myös aamu-tv:ssä vanhusten hoidosta keskustelemassa ollut Superin puheenjohtaja Silja Paavola myöntää, että hoidolle tulisi kiireesti saada lisää resursseja.

        – Tietyllä lailla Suomen vanhusten hoito on katastrofaalisessa tilassa. Muun muassa muistisairaat tarvitsevat pysyvämmä hoitosuhteen, jotta potilas opitaan tunetemaan ja häntä osataan tulkita myös puhekyvyn kadotessa. Nyt tämä toteutuu valitettavan harvoin, eikä sosiaaliseen kanssakäymiseen pystytä muutenkaan kiinnittämään tarpeeksi huomiota. Tämä on monessa tapauksessa resurssikysymys eli se on vain rahasta kiinni, sanoo Paavola.

        Kyseessä on palvelukoti Pohjola. Asukkaat maksavat vuokraa ( käsitin tv:stä, että aika suurta vuokraa) ja sen päälle tulevat palvelut ja maksettavat itse lääkkeet, siteet, laastarit sun muut...
        En haluaisi olla potilas, enkä hoitaja jos muistisairaita hoidettavia on 16 ja hoitajia vain kolme vuorossaan.
        Esitteessä mainitaan hyvät ulkoilumahdollisuudet, mutta ulkoilu ei ole mahdollista kuin omaisten toimesta.

        http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2016/04/20042016_4.html


      • Tilanteen_tasalla

        Aivan samalla tavalla kunnan hoivakodissakin toimitaan: Maksetaan vuokraa ja hoitomaksua, vastaavasti on mahdollisuus saada asumistukea ja hoitotukea Kelasta. Lääkkeet maksetaan itse, samoin sidetarpeet, perusvoiteet, shampoot, hammastahnat ja sen sellaiset. Niitä ei tarvitse omaisen itse hakea mistään, kunhan käytännöistä on sovittu omaisen kanssa. Huomasin tuosta linkittämästäsi tiedotteesta, että ensimmäiset asukkaat Pohjola-kotiin ovat muuttaneet vasta 16. toukokuuta, joten lienee vielä hapuilua puolin ja toisin näiden käytäntöjen suhteen.

        Onneksi joku sentään vielä haluaa olla hoitajana, vaikka tuo mainitsemasi 3 hoitajaa / 16 potilasta / vuoro taitaa olla enemmän kuin suositus edellyttää. Omaiseni luona vieraillessani on yleensä aamuvuorossa ollut enemmän väkeä, koska silloin tapahtuu niiden asukkaiden viikottainen suihkuttaminen, joilla on vuoronsa kyseisenä päivänä. Useimmat asukkaat vaativat kaksi hoitajaa avukseen aamutoimiin, joten joku joutuu aina odottelemaan vuoroaan. Iltavuorossa voi etenkin viikonloppuna olla vaikkapa vain kaksi hoitajaa / 20 asukasta. Silloin käy omaisia syöttämässä / ulkoiluttamassa ja joku vie vanhuksen myös kotonansa käymään. Toki muulloinkin pääsevät ulos yksi kerrallaan. Yöllä ei välttämättä ole joka osastolla edes yhtä hoitajaa. Lisäksi apuna on tarpeen mukaan paikalle kutsuttava yöpartio.

        Tällaisen mitoitussuosituksen löysin jostain. Oikaiskaa, jos on virheellinen.

        "Esimerkiksi 20-paikkaisessa yksikössä hoitajia tulee olla 0,5 x 20 = 10, joiden työpanos jakautuu aamu-, ilta- ja yövuoroon, mukaan lukien vapaapäivät. 20 asukasta kohti tämä tarkoittaa keskimäärin aamuvuorossa kolme-neljä hoitajaa, iltavuorossa kaksi-kolme hoitajaa, yövuorossa yksi hoitaja ja vapaapäivällä kolme hoitajaa. Mitoituksen lähtökohtana tulee kuitenkin aina olla asiakkaan tarpeet."

        Meillä on tyydytty tähän eikä pahemmin valiteta. Hoitajat ovat pysyneet hyvin ja tuntevat hoidokkinsa sekä omaiset (jos sellaisia edes on). Myös vaikeastikin muistisairaat asukkaat tunnistavat toisensa vaikkapa äänen perusteella - tämä on heidän kotinsa ja perheensä.


      • konkariesh
        Tilanteen_tasalla kirjoitti:

        Aivan samalla tavalla kunnan hoivakodissakin toimitaan: Maksetaan vuokraa ja hoitomaksua, vastaavasti on mahdollisuus saada asumistukea ja hoitotukea Kelasta. Lääkkeet maksetaan itse, samoin sidetarpeet, perusvoiteet, shampoot, hammastahnat ja sen sellaiset. Niitä ei tarvitse omaisen itse hakea mistään, kunhan käytännöistä on sovittu omaisen kanssa. Huomasin tuosta linkittämästäsi tiedotteesta, että ensimmäiset asukkaat Pohjola-kotiin ovat muuttaneet vasta 16. toukokuuta, joten lienee vielä hapuilua puolin ja toisin näiden käytäntöjen suhteen.

        Onneksi joku sentään vielä haluaa olla hoitajana, vaikka tuo mainitsemasi 3 hoitajaa / 16 potilasta / vuoro taitaa olla enemmän kuin suositus edellyttää. Omaiseni luona vieraillessani on yleensä aamuvuorossa ollut enemmän väkeä, koska silloin tapahtuu niiden asukkaiden viikottainen suihkuttaminen, joilla on vuoronsa kyseisenä päivänä. Useimmat asukkaat vaativat kaksi hoitajaa avukseen aamutoimiin, joten joku joutuu aina odottelemaan vuoroaan. Iltavuorossa voi etenkin viikonloppuna olla vaikkapa vain kaksi hoitajaa / 20 asukasta. Silloin käy omaisia syöttämässä / ulkoiluttamassa ja joku vie vanhuksen myös kotonansa käymään. Toki muulloinkin pääsevät ulos yksi kerrallaan. Yöllä ei välttämättä ole joka osastolla edes yhtä hoitajaa. Lisäksi apuna on tarpeen mukaan paikalle kutsuttava yöpartio.

        Tällaisen mitoitussuosituksen löysin jostain. Oikaiskaa, jos on virheellinen.

        "Esimerkiksi 20-paikkaisessa yksikössä hoitajia tulee olla 0,5 x 20 = 10, joiden työpanos jakautuu aamu-, ilta- ja yövuoroon, mukaan lukien vapaapäivät. 20 asukasta kohti tämä tarkoittaa keskimäärin aamuvuorossa kolme-neljä hoitajaa, iltavuorossa kaksi-kolme hoitajaa, yövuorossa yksi hoitaja ja vapaapäivällä kolme hoitajaa. Mitoituksen lähtökohtana tulee kuitenkin aina olla asiakkaan tarpeet."

        Meillä on tyydytty tähän eikä pahemmin valiteta. Hoitajat ovat pysyneet hyvin ja tuntevat hoidokkinsa sekä omaiset (jos sellaisia edes on). Myös vaikeastikin muistisairaat asukkaat tunnistavat toisensa vaikkapa äänen perusteella - tämä on heidän kotinsa ja perheensä.

        Potilaiden kunto=hoidettavuusluokka oli ainakin akuuttihoidossa kriteeri hoitajamitoitukselle.Tilanne kartoitettiin päivittäin ja tarpeen perusteella sai hoitajan/hoitajia lisää( yleensä tai piti muuttaa työvuoroja jne) . Esim. joskus oli hoidettavana hengityskoneessa oleva potilas tms, joka vaati vierelleen hoitajan 24/7 ja monia muita, jotka vaativat tavallista enemmän hoitoa tai valvontaa...Potilaiden hoidettavuuden pitäisi olla kriteeri kaikessa hoidossa, eikä "kiveen hakattu" hoitajamitoitus, eli tietty määrä hoitajia kun potilaita on tietty määrä.
        Esim. muistisairaan potilaan käyttäytymistä ei voi kukaan ennakoida ja muistisairaiden hoidossa tarvitaan enemmän hoitajia kuin ns normaalien ikä-ihmisten hoidossa. Vanhustenhoitolaitoksissa/kodeissa on hyvin erikuntoisia hoidettavia.


      • Tilanteen_tasalla

        Protestoin jossain vaiheessa mielessäni sitä, että omaiseni siirrettiin "kovemmalle" osastolle sen vuoksi, että hänestä oli tullut kahden autettava. Käveli kuitenkin omilla jaloillaan rakennuksesta toiseen ja pystyi vielä osittain itse syömäänkin.

        Tällä hetkellä asia tuntuu lähinnä siunaukselta: Osastolta puuttuvat turhan omatoimiset (muisti)sairaat, joiden hörhöilyä pitäisi pelätä. Koska juuri kukaan ei puhu, ei tarvitse ahdistua sellaisestakaan asiasta, että joku kaipaa kaiken aikaa vain päästä pois koko laitoksesta.

        Tärkeintä on kuitenkin se, että nyt on luvattu, ettei tarvitse enää lähteä mihinkään esim. remonttievakkoon. Saa olla tutussa huoneessa tuttujen ihmisten ympäröimänä.


      • Tilanteen_tasalla kirjoitti:

        Protestoin jossain vaiheessa mielessäni sitä, että omaiseni siirrettiin "kovemmalle" osastolle sen vuoksi, että hänestä oli tullut kahden autettava. Käveli kuitenkin omilla jaloillaan rakennuksesta toiseen ja pystyi vielä osittain itse syömäänkin.

        Tällä hetkellä asia tuntuu lähinnä siunaukselta: Osastolta puuttuvat turhan omatoimiset (muisti)sairaat, joiden hörhöilyä pitäisi pelätä. Koska juuri kukaan ei puhu, ei tarvitse ahdistua sellaisestakaan asiasta, että joku kaipaa kaiken aikaa vain päästä pois koko laitoksesta.

        Tärkeintä on kuitenkin se, että nyt on luvattu, ettei tarvitse enää lähteä mihinkään esim. remonttievakkoon. Saa olla tutussa huoneessa tuttujen ihmisten ympäröimänä.

        "Tilanteen_tasalla"

        Raha = Resurssit_1

        Yritä/yrittäkää kuitenkin ymmärtää, että hankalan ruumiin sisällä saattaa olla
        ihminen, joka ei pääse (enää) ruumiistaan ulos.
        Peri-aatteessa hän pelkää niin paljon, että käyttää ruumiinsa voimia niin kuin
        vielä pystyy, kertoakseen olemassa-olostaan.
        Hän voi olla kuin tiedostava sielu koomaisessa ruumiissa.

        H.


      • Tilanteen_tasalla
        hunksz kirjoitti:

        "Tilanteen_tasalla"

        Raha = Resurssit_1

        Yritä/yrittäkää kuitenkin ymmärtää, että hankalan ruumiin sisällä saattaa olla
        ihminen, joka ei pääse (enää) ruumiistaan ulos.
        Peri-aatteessa hän pelkää niin paljon, että käyttää ruumiinsa voimia niin kuin
        vielä pystyy, kertoakseen olemassa-olostaan.
        Hän voi olla kuin tiedostava sielu koomaisessa ruumiissa.

        H.

        Siinä missä muistisairas vanhus (Silja Paavolan mukaan) pyrkii hävittämään itsensä?


      • Tilanteen_tasalla kirjoitti:

        Siinä missä muistisairas vanhus (Silja Paavolan mukaan) pyrkii hävittämään itsensä?

        "Tilanteen_tasalla"

        Sanopa se...
        Vain oletus voi olla oikeassa.

        H.


      • eppu2
        konkariesh kirjoitti:

        Potilaiden kunto=hoidettavuusluokka oli ainakin akuuttihoidossa kriteeri hoitajamitoitukselle.Tilanne kartoitettiin päivittäin ja tarpeen perusteella sai hoitajan/hoitajia lisää( yleensä tai piti muuttaa työvuoroja jne) . Esim. joskus oli hoidettavana hengityskoneessa oleva potilas tms, joka vaati vierelleen hoitajan 24/7 ja monia muita, jotka vaativat tavallista enemmän hoitoa tai valvontaa...Potilaiden hoidettavuuden pitäisi olla kriteeri kaikessa hoidossa, eikä "kiveen hakattu" hoitajamitoitus, eli tietty määrä hoitajia kun potilaita on tietty määrä.
        Esim. muistisairaan potilaan käyttäytymistä ei voi kukaan ennakoida ja muistisairaiden hoidossa tarvitaan enemmän hoitajia kuin ns normaalien ikä-ihmisten hoidossa. Vanhustenhoitolaitoksissa/kodeissa on hyvin erikuntoisia hoidettavia.

        Meillä oli mahdollisuus myös saada ylimääräinen hoitaja, jos tilanne niin vaati.
        Jokainen osasto oli myös nimetty jollekin toiselle osastolle ensisijaisesti apua antavaksi.
        Tilanteen vaatiessa tiesi heti, minne soittaa.


    • tööttt

      Kuinkahan paljon väittämissä on puoluepoliittisia "sairauksia"
      - tuttua tohinaa vuosikymmenten ajoilta silleen että vanhojen hoitajien niskaan
      kaatuu vuosisatojen yrmeet -- myös sekin tämänajan ongelma, että keskimäärin miesten työeläkkeet kk:ssa ovat noin 700 euroa naisten eläkkeitä suuremmat - koulutustasostakin se joteski riippuu.
      Helppoa jeesustelua vaatia jotain uhrihenkeä, elämänikuista naisten uhraamista kalkkunoina tunkioilla pörhistelevien persuuksien koristeeksi
      - kaikki vanhuksetkin ovat yksilöitä - maaalaiset ovat tottuneet kurateitä tallatessaan siihen että kengät likaantuvat niin töissä kuin vapaallakin
      - kuluvat myös - miksi esm tommoinen asia otetaan esimerkiksi hoidon tasosta
      keskustellessa?

    • Suomen TV alkaa olla täyttä vanhaa paskaa, ihme kun kansa sen on joskus hyväväksynyt. Myös uudet on nollia, kansa elää omalla tasolla.

    • Vanhusten hoita on Suomessa hyvää, vai onko mamuja hoitajina?

    • Alkaako näkyä totuus talous elämässä Suomessa ei nuolemalla tule saavutuksia koskaan pitkässä juoksussa.

      Kekkonen ja Nikita kovia tappajia molemmat---hyvä Suomelle.... lisään Aatu samoin.

      Näin aika ja historia jatkuu Saksa auttaa, on vanha muisto ja hyvä niin.

      • Öh-H-H-höhhöhööö-

        Miksi tämä ruotsinmaalla pölvästiksi muuttunut saa pilata asiallisen ketjun kuten eräs muukin täällä tekee?
        Suomi 24 on ihan mätä saitti noiden takia.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miten voit manipuloida katsojalukuja?

      Palstatrolli ja väsynyttä sontaa palstalle suoltava Varmakkakkiainen on viime aikoina vedonnot siihen, että hänen ketjuj
      Ateismi
      21
      2277
    2. Vieläkö odotat että

      Näkisitte hänen kanssaan?
      Ikävä
      70
      1156
    3. Kuinka paljon

      Olet tutustunut kaivattusi arvomaailmaan?
      Ikävä
      115
      1046
    4. Haluan sinun kanssa sänkyyn

      Ja läheisyyttä, koska rakastan sinua mies.
      Ikävä
      49
      1045
    5. Nainen sä olet

      arvokas muista se. Yritän pitää pienen kontaktin yllä vaikka turhaahan tämä on. Toivottavasti joulu meni hyvin ja otat r
      Ikävä
      72
      999
    6. Jos olisin

      Ollut ns. pelimies olisin myös käyttänyt tilaisuutta hyväksi. Välillä vain tuntuu että olisit itse nimenomaan halunnut p
      Ikävä
      57
      967
    7. KRP alkaa tutkia Ulvilan murhaa

      Jokohan nyt löydetään riittävä näyttö Annelin tuomitsemiseen miehensä murhasta tai taposta.
      Henkirikokset
      14
      937
    8. Luotathan?

      Muistan kun olit vihainen minulle. Niin järkyttävän söpönä ja silti niin vastustamattoman ihanana en ole ikinä ketään na
      Ikävä
      31
      910
    9. Minun on niin vaikeaa uskoa, että

      todella kaipaisit minua. Pelkään vieläkin, että minua kusetetaan.
      Ikävä
      55
      898
    10. Voi kun pian voisi varmuudella sanoa

      mitä tämä on. Suuri, suuri rakkaustarina vai pelkästään pitkä ja kipeä oppitunti. :(
      Ikävä
      53
      886
    Aihe