Moottoripyörä on moottoripyörä,

Heipä hei, samoilla nimillä sinäkin edelleen! Aika kauanhan minäkin sätissä kerkisin oleilla, sehän oli ihan kivaa aikaa. Minä kun niin ´ jaksoissa ´ elelen, jätän tyystin edellisen, jos siirryn erilaiseen jaksoon. On kyllä kirjoittelu tällekin palstalle huimasti vähentynyt.
Vai ajelet edelleen pyörälläsi, hienoahan se, entäpä oletko Puolan matkan jälkeen vielä matkoja tehnyt. En kerinnyt minä enää Puolaan, kovasti on mieli sinne tehnyt vieläkin.

Kyllä tää mun tyttöin ihan työreissujakin tekee, en tässä nyt mainitse alaa, monipuolinen ihminen hän. Kaupunkiajo on kai vaativaa, kaatui tässä muutama päivä sitten, akilles-jänne kai vain vioittui jollain lailla.
No hyvää kesää siullekki, tänäänhän jo kesäkuu!

Kyllä moottoripyöräily on aika vaativaa ja onhan siinä vaaroja enemmän kun autoillessa. Mun poika kanssa ajaa moottoripyörällä vaimonsa kanssa. Kaatuivat nekin viimme kesänä nurin, mutta selvisivät pienillä mustelmilla. Onhan niillä vahvat nahkapuvut päällä ja toppauksia joka kohdassa. Nyt pitäis helteet alkaa, hyvää kesää vaan.

Ei skotterilla mitään tee muualla kuin kesäisellä sileällä asfaltilla. Kottikärryn pyörät ei toppaa hiekalla eikä lumella, ei nouse yhtään sen pinnalle. Eikä ole tankkia, mihin polvilla tukea ja pitää rakkinetta pystyssä.
Pappamopo nykytekniikalla olisi paras, mutta jostakin syystä ei sellaisia haluta tehdä. Sutta ja sekundaa vain. Ja kirjoitan 70 000 km:n kokemuksella pappamoposta kaikilla keleillä Suomessa.

vuosien tauon jälkeen moottoripyörällä. Taukoa oli vaivaiset 50 vuotta. Menimme keväällä ostamaan pojalle pyörää Hyvinkäältä ja koska pojallani ei vielä silloin ollut ison pyörän ajamiseen oikeuttavaa kortia, niin ajoin sen kotiin Turkuun.