Moi! Tässä kun olen lueskellut näitä juttuja niin olen huomannut että suuri osa varmasti ainakin ryömii tai konttaa ja harjoittelee seisomistakin. Meidän vauveli täytti nyt 9kk, mutta on niin maanläheinen että kääntyilee vasta.. Melkeen istuu mutta ei itse. Sen huomaa kyllä että halua löytyy vaikka kuinka paljon. Alan ollaa hiukan huolestunut, mutta ei käi tässä voi muuta kuin odottaa ja pitää paljon lattialla... Kyllähän se kuitenkin tiedetään että jokaisen vauvan/lapsen kehitys on omanlaisensa mut entä tällainen?
huolestunut
Jenny
6459
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
istuu 6kk:n ikäinen tuettuna sängyllä. Ei meinaakaan itse pysyä. Ja harvakseltaan kääntyilee, ei vielä ryömi tai muuta... kysy neuvolasta jos huolettaa!
Meillä keskimmäinen lapsi oli myös tällainen "maanläheinen" tyyppi. 9-kuisena hätäisesti kääntyili, mutta mieluiten köllötteli rauhassa selällään lattialla ja katseli kiinnostuneena käteen annettuja esineitä. Ei noussut itse istumaan, mutta istui tuettuna esim. syöttötuolissa. Ei yrittänytkään ryömiä eikä nousta seisomaan. Vatsalihastensa avulla hän lopulta nousi istumaan n. 10-kuisena ja siitä alkoi peppukiitäminen, jota jatkui vuoden ja kahden kuukauden ikään, jolloin oppi kävelemään. Suunnilleen vuoden ikäisenä hän nousi seisomaan tukea vasten, mutta ei juurikaan halunnut kävellä. Ota seuraavalla kerralla neuvolassa puheeksi lapsesi liikkuminen (liikumatomuus), niin katsovat, onko mitään vialla. Luultavasti kaikki on kuitenkin ihan kunnossa. Hän vain on vähän hitaampaa sorttia.
Meillä lapsi 8 ja puoli kk ja kävellään kovaa kyytiä. Kaikki paikat kaahitaan ja pöydiltä pudotetaan tavarat alas. Vessanpöntöt kaivetaan jne. Järkee ei oo vielä päässä, että osaisi varoa. Otsa on naarmuilla ja lommoja päässä. Joten nauti, kun ei tartte vielä juosta perässä ja liimailla lasta ja tavaroita kasaan.
enemmän huolestuin kun tämä nuorimmainen nousi puolivuotispäivänään tukea vasten ja siitä pikkuhiljaa sohvan reunaa tepottamaan,tuli mieleen että miten ihmeen aikaisin meinasit kävellä.
No,onneksi se meni tuonne vajaa kymmenkuiseksi kuitenkin.Kerkeäisivät kyllä myöhemminkin.
Jos motoriikka ja kehitys vaan näyttää muuten tavalliselta niin olisin huolestumatta turhaan...
eikä ole vielä syytä huoleen.. toiset lähtevät liikkeelle vasta lähempänä vuoden ikää ja kävelevät siinä puolentoista vuoden iässä, toiset taas juoksevat jo kahdeksan kuisina.. silloin ei vielä ole 'älliä' päässä varoa mitään ja kiire on kova joten äiti saa olla aina varpaillaan puotavaa ja kaatuilevaa tenavaa vastaan ottamassa..
oma vauveli on kerran näyttänyt että osaa kääntyä selälleen tai mahalleen jos haluaa - mutta on mieluummin seljällään ja tuohuaa siinä.. ihanaa vaihtelua kun taas yhden lapsen kanssa olen saanut tehdä mahadyykkauksia itse kun lähti liikkeelle 7kk:n ikäisenä ja ikävä kyllä liike suuntautui aina ylöspäin (tuoleille, pöydille, kaappien ylähyllyille..) eikä siellä yleensä kuitenkaan pysytty vaan sielä myös tultiin alas ja kun taitoa ei ollut niin pää edellähän sieltä tultiin ja vauhti oli myös aika kova, juostenhan sitä mentiin kun ei muuten kerinnyt kaikkea..
tuolloin oppi vanhempi lapsi (2v) myös kiipeämään, pienemmän perässä.. eli hyvin eri tahtiin nuo tuppaavat kehittymään - oman persoonansa mukaan..
monet muutkin motoriset taidot on vanhempi oppinut tuolta vilkkaammalta sisarukseltaan - kun taas vanhempi on opettanut piirtämistä, puhumista, lukemista ym ym
Tyttö on viikkoa vaille 8kk ja konttaa, nousee tukea vasten seisomaan kauhea kiire olis ottaa kävely askelia.
Meidän naapuri kerto että niiden muksulla kaikki nää konttaukset ym tapahtu siinä kymmenen kuukauden iässä. Jokainen taplaa tyylillään, niin myös nää meidän pienokaiset.