Miten suhtaudutte, jos yli 30 tai melkein 40-vuotias on naisten suhteen lähes kokematon? Omalla kohdallani se johtuu siitä, että takana on tosi pitkä suhde miehen kanssa. Olen biseksuaali, mutta en enää halua olla miesten kanssa. Naisten kanssa minkään aloittaminen puolestaan pelottaa siksi, että on "vielä tässä iässä" käytännössä aika kokematon. Toki elettyä elämää on muuten takana - parisuhdetta, rakkautta, rakastumisia, lapsia, kaikkea... mutta naissuhteita ei ole ollut. Naisen kanssa olen kyllä ollut sängyssä - yhden kerran.
Loppuuko alustava suhde tällaiseen vai onko ihmisillä ymmärrystä? Väistämättä itseä huolestuttaa se, että olenko aluksi "tosi huono" sängyssä. Tuntuu myös, että nykyisin mennään tosi nopeasti sänkyyn ja ikään kuin testataan, toimiiko kemiat silläkin saralla. Siinä ei ole minusta mitään pahaa eikä itsellänikään muuten olisi mitään kynnystä seksiin kiinnostavan naisen kanssa, joka tosiaan sytyttää. En siis tarvitse seksin itsensä suhteen mitään odottelua tai totuttelua. Ainoa, mikä huolestuttaa, on omat taidot.
Loppuuko alustava suhde tällaiseen vai onko ihmisillä ymmärrystä? Väistämättä itseä huolestuttaa se, että olenko aluksi "tosi huono" sängyssä. Tuntuu myös, että nykyisin mennään tosi nopeasti sänkyyn ja ikään kuin testataan, toimiiko kemiat silläkin saralla. Siinä ei ole minusta mitään pahaa eikä itsellänikään muuten olisi mitään kynnystä seksiin kiinnostavan naisen kanssa, joka tosiaan sytyttää. En siis tarvitse seksin itsensä suhteen mitään odottelua tai totuttelua. Ainoa, mikä huolestuttaa, on omat taidot.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mun eka kokemus oli 52 vuotiaana ja minuakin ensin pelotti...mutta ihan turhaan...
Riippuu varmaan ihmisestä. Mä ajattelen asian niin, että ihminen joka tyrmää minut vain ja ainoastaan kokemattomuuden vuoksi ei oikeasti ole minusta kiinnostunut.
Itse olen vähän yli 30 ja kokemuksia hyvin niukasti. Eikä kiire mihinkään.
Uusi suhde on joka tapauksessa tutustumista ja kaikinpuolista tunnustelua, joten vankasta kokemuksesta voisi olla enemmän haittaa kuin etua. Hyvässä suhteessa ei tehdä asioita "vanhan tottumuksesta". Mitä vähemmän uuteen suhteeseen tuo muistoja menneisyydestä, sen parempi? Mitä ajattelette?
Meitä myöhäisheränneitä on paljon. Myöhemmällä iällä on kuitenkin yleensä jo sen verran kypsempi mieli, ettei kumppanin kokeneisuus tai kokemattomuus muodostu (toivottavasti) kynnyskysymykseksi.
Jos oikeasti rakastaa, arvostaa ja kunnioittaa kumppania itsestään erillisenä ihmisenä ja haluaa hänelle vain kaikkea hyvää, se kyllä tuntuu kosketuksessa ja kaikessa muussakin. Tunteen välittäminen ei ole teknistä temppuilua!
Voihan olla, että (tuleva) rakkaasi miettii samoja asioita! Tai hänellä on joku muu asia, jonka suhteen on yhtä lailla epävarma. Jokaisella on omat kipupisteensä, mutta läheisen suhteen suola onkin siinä, että voi olla kokonainen kipuineen kaikkineen ja silti turvassa toisen syleilyssä.
Kokemattomuus seksissä ei olisi minulle huolenaihe vaan muuten erilaiset elämät ja kokemukset, jos toinen osapuoli myöhäisessä vaiheessa elämää aloittaa naissuhteissa elämisen ja on lisäksi lapsia. Parisuhdetta en haluaisi sellaisen ihmisen kanssa mutta kysymys ei ole kokemattomuudesta seksissä naisten kanssa vaan siitä, mitä parisuhteelta haluan tässä vaiheessa elämää. Onhan elämä ennen naissuhteita samalla tavalla kokemusta ja menneisyyttä, miksi puhutaan kun se ei olisi mitään ja aloitettaisiin jotenkin puhtaalta pöydältä, en ymmärrä? Kaikki jättää jäljen meihin elämässä.
Aika ankeelta kuullostaa jos alta 4-kymppinen on myöhäisessä vaiheessa elämää jonku mielestä
Kolme-nelikymppisten elämänvaiheet voivat olla hyvin erilaisia jos toisella on takana avioero ja perhe hankittuna ja toinen miettii, mitä elämältä haluaa ja etsii kumppania seuraksi vähemmän määriteltyyn tilanteeseen, josta lähdetään yhdessä pohtimaan ja unelmoimaan. Siinä kohtaa nelikymppinen perheellinen voi olla myöhäisessä vaiheessa aloittava toisen näkökulmasta. Myös heteroseksi ja -parisuhdekokemukset voivat tuoda taakkaa parisuhteeseen.
En mä ajattelis että sillä on mitään väliä. Oon ite ollu sängyssä tasan kahden naisen kanssa (ja enempää ei toivottavasti ikinä tule), joista toinen oli tosi kokenut ja toinen alussa aika pitkältikin kokematon. Jälkimmäinen oli huomattavasti parempi sängyssä jo ensimmäisellä kerralla... Seksi on miljoona muutakin asiaa kuin tekninen taitavuus.
Parisuhdemielessä en näe eroa että onko ollut naisten tai miesten kanssa, jos se suhde on ollu "oikea" (rakastettu oikeasti jne.), mut sit taas jos on ollu miesten kanssa vaikka se nyt ei oo oikeen toiminu uskalluksen puutteen/lasten/minkä lie takia niin sitten se voi olla vähän järkyttävää kun yhtäkkiä tunteekin asioita ihan oikeasti. Mut ei se mikään este oo, kunhan on valmis tekemään vähän töitä suhteen toimivuuden eteen.
"Myöhäisherännyt" ei ole kuin kokeilun haluinen hetero tai korkeintaan bisse.
Onhan sekin mielipide. En mä kyllä vois olla miehen kanssa millään, en sängyssä enkä suhteessa, et ei se kovin bisseltä kuulosta. Oksettava ajatuskin, vähän kuin ehdotettais koiraa siihen tarkoitukseen... Ja jos olisin kokeilunhaluinen hetero niin tuskin odottaisin että pääsen naimisiin maailman ihanimman naisen kanssa. <3
Aiemmin, vaikka kymmenen vuotta sitten, ehkä jopa viis, paha sanoa, olisin ihan yhtä hyvin voinut olla miehen kanssa suhteessa, ja silloin sanoinkin olevani bi. Kaikkien ihmisten seksuaalisuus ei ole kiveen hakattua vaan se voi muuttua elämän aikana. Mun ei onneks tartte määritellä itteäni sen tarkemmin, mutta kyllä lesbo osuu paljon paremmin, jos nyt on ittensä johonkin lokeroon ahdettava. Kun en kerran mieheen voisi puuttua enkä pidä heitä romanttisessa tai seksuaalisessa mielessä mitenkään puoleensavetävinä.
Ja mikäs siinä jos joskus meniskin taas bissen puolelle, kunhan nyt ei heteroksi sentään, se olis pahin painajainen ikinä. :D Mut sitä mä en oo ikinä ollu, niin siitä tuskin on pelkoa.
Platinalesbolle: aika typerä kommentti sulta.. Olet oman seksuaalisuutesi asiantuntija, et muiden... Normaalilla järjellä varustettu ihminen tunnistaa rehellisyyden ja vilpittömyyden niin suhteessa kuin täällä palstallakin joten palaa kammioosi ja unohda kommentoinnit... Ja teille fiksuille lukijoille, anteeksi että olin vähän tyly, mutta typeryys on asia jota en vaan voi sietää..
Ouh, sanasi sykähdyttivät, vaikka eivät liity muhun mitenkään. Ne vain nostivat pintaan ihanansuloisen ja hauraan haaveeni liitosta ja kumppanuudesta mulle maailman ihanimman ihmisen kanssa! En ole uskaltanut kunnolla edes toivoa, mutta nyt olen kasvokkain asian kanssa. Sitähän minä haluan! Olen kai aina halunnut, mutta pelännyt melkein yhtä paljon. Nyt uskallan tunnustaa itselleni totuuden ja tää on niiiin vapauttava tunne!!! Hyvästi itseriittoisuus! :D
Onpas kiva kuulla että jokin tuossa tekstissä toi sulle tuollaisen olon. :) Toivottavasti sun haaveet toteutuu ja edessä on onnellinen tulevaisuus sen maailman ihanimman kanssa. :)
Kuule, kun rakastut oikein kunnolla niin seksi sujuu täydellisesti. Oli kokemusta tai ei. Rakkaus siivittää vaikka mihin eikä siihen mitään temppuja tarvita. Ihanaa kesää.
On niitä kokemattomia naisiakin. Ja jos kokemattomuus hävettää, niin ei sitä tarvitse mainita.
Ei sitä kemiaa katsota seksistä vaan suudelmasta. Siitä sen tietää onko tunteita oikeasti molemminpuolin. Se on sitä kemiaa , ei se sen kummempaa ole. Halu olla lähellä.
Toi sun tekstis oli lähes kuin mun kirjoittama. Mulla tosin on yks pidempi suhde myös naisen kanssa. Asiaa helpotti se että oltiin molemmat enskertalaisia niin ei ollu sen enempää kokemusta kummallakaan. Opetteluahan se aina on uuden ihmisen kanssa, myöskin sämgyssä. Jokainen tykkää vähän eri jutuista. Eikä siinä kiirettä kannata pitää, hitaamman tahdilla kun menee jää molemmille hyvä mieli :)
Sitten kun tunne on kohdillaan, seksi tuntuu käsitteenä todella kaukaiselta, vähättelevältä, ontuvalta ja kaikin tavoin sopimattomalta.
Halu koskettaa, olla lähellä, suudella, sulautua, silittää, hyväillä... kaikki tapahtuu niin luonnostaan...
"Älkää herätelkö tai häiritkö rakkautta ennen kuin se itse haluaa." Oikean hetken, tunteen ja ihmisen odottaminen palkitaan. Mutta ei siinäkään mitään pahaa ole, jos pitää hauskaa odotellessa;) kunhan pelisäännöt on kummallekin selvät.
Näin itse alta 30kymppisenä ja täysin kokemattomana koin myös paineita seksin aloittamisen naisen kanssa. Oli sellainen fiilis, että aloittaa seksin ihan A-Ö:ön. Hirveä ahdistus siitä että nolaa itsensä ihan täysin, ei osaa antaa mielihyvää toiselle ja tionen tyyliin esittää sitten kaiken aikaa, ettei minulle tulisi huono fiilis. Mutta herranjestas..seksihän tulee luonnostaan kun toista rakastaa ja aidosti pitää. Se kaikki hellyys, tahto koskettaa löytyy, katseet jne. Kun välittäminen on molemmin puolista ja aitoa, on myös kärsivällisyyttä opetella yhdessä. Ja nimenomaan seksi on aina uusi kokemus uuden kumppanin kanssa. Kunnioitetaan toista ja opetellaan mistä toinen nauttii. Olen rakastunut suunnilleen ikäiseesi naiseen. Oli paineita myös siitä, että hän on tosi kokenut, kun ikää kuitenkin enemmän. Hän oli kuitenkin ollut vain miesten kanssa ennemmin ja pitkä parisuhde takana, eli hurjastelut jääneet vähemmälle. Tuli ehkä aika sekava vastaus, kun tässä nopeaa kirjoittelin..