Ensimmäiset hiihtolenkit( vapaa ) takana, ja tekniikan vaikeuden lisäksi hämmästyttivät kovin korkeat sykkeet. Osa varmasti selittyy puutteellisella tekniikalla, mutta selkeästikin syketaso on korkeampi kuin pyöräilyssä vastaavalla tasolla.
Siispä kysyisin - jos palstalta löytyy aktiivipyöräilijöitä ( maantie ) - jotta kuinka paljon korkeammalla on PK-kynnyksenne hiidossa verrattuna pyöräilyyn? Molempien lajien sykkeet olisi kiva saada. Omalla kohdallani pyöräilyssä on PK-syke max 140.
Siispä kysyisin - jos palstalta löytyy aktiivipyöräilijöitä ( maantie ) - jotta kuinka paljon korkeammalla on PK-kynnyksenne hiidossa verrattuna pyöräilyyn? Molempien lajien sykkeet olisi kiva saada. Omalla kohdallani pyöräilyssä on PK-syke max 140.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kun minä otan keväällä pyörän tallista ja lähen ajelemaan ensimmäisiä lenkkejä niin syke huitelee siellä 160 paikkeilla. Syksyllä on täysi työ saada syke nousemaan 130.
Ihan sama tapahtuu alkutalvesta, ensimmäisillä hiihto lenkeillä. Syke on aivan tähtitieeteellisissä lukemissa alkukaudesta, vaikka yrittää mennä hiljaa.
Kevään viimeisillä lenkeillä syke voi olla jotain 125 ja pariviikkoa siitä eteen päin fillarilenkillä 160.
Minun havaintoni mukaan hiihto ja pyöräily ovat aikalailla yhtä tehokkaita liikunta muotoja.
Oman kokemukseni mukaan hiihdossa on kovemmat sykkeet kuin juoksussa, kuinka paljon, siihen en osaa sanoa (10 bpm?) Perinteisellä ei nouse niin paljoa kuin vapaalla tyylillä. Osan selittää tekniikka, ja kauden loppupuolella sykkeet on vähän laskeneet.
Olen itselleni selittänyt asiaa niin, että koska hiihdossa on mukana enemmän lihaksia kuin esim. juoksussa, sykekin on korkeampi vaikkei maitohappoa muodostuisikaan. Näin PK-lenkit voisi vetää juoksemalla miatttua kynnysarvoa kovemmalla sykkeellä. Olenko ihan väärässä?
taitaa kovemmat sykkeet johtua siitä kun käytät enemmän lihaksia kuin pyöräilyssä, jossa minun käsitykseni mukaan yläruumis ei tee työtä.
ei muutakun teet "maitohappotestin" hiihtämällä, kyllä joku ammattilainen tulee mittamaan sinulta hapot kun vaan maksat ja tulkitsemaan ne.
Juoksija-lehdessä Hännisen Harri väittää että hiihdossa kynnyssykkeet 10 lyöntiä korkeammat kun juoksussa.
Vasalan Samuli puolestaan Elixiirissä että pyöräilyn kynnykset 10 lyöntiä matalemmat kun juoksussa.
Mitä tarkoittaa kynnyssyke? Itselleni on valojänistestissä määritelty pk rajaksi 154 ja vk rajaksi 174. Tarkoittaako kommentti hiihdon osalta todellakin sitä, että sykkeet voivat olla 10 lyöntiä korkeammat? Maksimi oli 188, joten ollaan vk:n osalta aika lähellä maksimia.
En oikein tahdo ymmärtää keskustelua sykejutuista. Käytännössä kun on niin, että vauhti ratkaisee jokaisessa yksilölajissa. Kannattaa pidellä syketaso 130-140 vaiheilla pidempikestoisissa suorituksissa (tämäkin riippuu iästä ja sukupuolsesta). Jos nostatat liikaa vajaalla pohjakunnolla, menee liikunnan ilo ja harjoituksista syntyy "kuluttavia". Kysehän on liikunnassa oman kehon tuntemisesta. Jollei tuntoa ole, kannattaa harkita sykemittarin hankintaa.
oikeassa olet. se on vain tosi asia että vauhti tappaa eikä matka eli käännettynä kovat sykkeet tappaa ei aika.
sykerajat ovat jokaisella ihmisellä henkilökohtaiset. ne voidaan selvittää mm. mattotestillä, jossa juostaan sauvojen kanssa juoksumatolla ylämäkeen. otetaan laktaattinäytteitä eli maitohappoja. näytteiden ja sykkeiden mukaan selvitetään sitten ne maagiset sykerajat. pk sykkeillä hapot alle 2, vk sykkeillä 2-4 ja mk sykkeillä yli 4. kynnykset aerobinen pk/vk eli hapot ~2 ja anaerobinen kynnys vk/mk eli hapot ~4.
pk=peruskestävyys
vk=vauhtikestävyys
mk=maksimikestävyys
omat: aerk 153 ja ana 175, max syke 193
pk=pystyt puhumaan helposti kaverille
vk=puhuminen tuottaa työtä, hengitys kiihtyy ja kuuluu
mk=et pysty puhumaan enää kaverille eli mennää täysii
toivottavasti noi selventää edes pikkasen tota asiaa sinulle.
niin ja vielä että eniten pk:ta, sit vk:ta ja vähiten mk:ta. pk yli 70%
kysy vaan rohkeesti jos jääp jotain epäselväks niin koetan auttaa.
Tässä on yksinkertainen kaava, millä jokainen pystyy itse laskemaan omat sykerajansa. Pitää tietää vain oma leposyke ja maksimisyke.
Aerobinen kynnys=(maxsyke-leposyke)*0,7 leposyke
Anaerobinen kynnys=(maxsyke-leposyke)*0,9 leposyke
Sitä en kyllä sitten yhtään ymmärrä, että jos ko. sykerajat ovat lajiriippuvaisia???!!! Mitä järkeä on sitten käydä mittauttamassa näitä rajoja vaikkapa mattotestillä. Antaako se sitten oikeat rajat vain juoksuun???!!!
kyllä nuo sykerajojen laskut pitävät aika hyvin paikkaansa. omat heittävät vähän eivät paljoa.
mattotesti tehdään sauvojen kanssa juosten eli sauvajuoksua/rinnettä vastaava harjoitus. itse käytän samoja sykerajoja kaikissa liikunnan muodoissa eikä ongelmia ole syntynyt ainankaan minulle ja se oma tuntemus on tärkeää, siitä huomaa jos elimistö on rasittunut tai jotain on vialla esim. tulossa kipeäksi
uusia suksiani ja tosiaan sykkeet tähtiteteellisissä lukemissa vaikka kuinka yritin hiljaa hiihtää...
Kuvaavaa ehkä, että olen kesällä juossut saman lenkin vain muutamaa minuuttia hitaammin ja sykkeet oli silloin huomattavasti alhaisemmat.
Katsotaan miten käy kun saan enemmän hiihtokilometrejä kasaan...
Ensikokemus siis monenvuoden hiihtotauon jälkeen oli tuollainen.
Hiihdon korkeammat sykkeet ihmetytti minua jo viime talvena, mutta silloin en antanut sen häiritä ajatusta. Tarkoitushan on kai pitää tietty määrä harjoituksista peruskestävyyden tasolla, jotta saadaan paras vastine treeneistä. Kuten edellä "ladulle" mainitsi, niin Juoksija-lehdessä Harri Hänninen kommentoi asiasta. Tässä suora lainaus uusimmasta lehdestä
"Mikäli henkilön aerobinen kynnys on määritetty suoritustasotestissä esim. sykkelle 150, voi vastava kynnys hiihdossa olla 160. Käytännössä hiihtoharjoittelua voi tehdä korkeammilla sykkeillä ja harjoitusvaikutus pysyy peruskestävyyden puolella"
Ainakin itselleni tämä selvensi tilannetta, joten annetaan sitten vain vauhdin olla reippaampi ladulla ja edellenkin pysytään pk-tasolla.