Olisi eri laittaiteita (arduinoa, raspberryä, picejä jne)
Mikä olisi näille yksinkertaisin tapa ratkaista yhteinen kommunikaatioväylä?
Eli kaikki data saa mennä kaikille laitteille (myös lähettävälle itselleen loopina)
Matkaa väylällä on kaikkinensa vajaa 100m.
Tiedonsiirtonopeudeksi ei paljoa tarvita, 9600 olisi jo kova sana!
Sanoman rakenne on:
Lähettäjän tunnus, kohteen tunnus, sanoma, tarkistenumero
Mikä olisi näille yksinkertaisin tapa ratkaista yhteinen kommunikaatioväylä?
Eli kaikki data saa mennä kaikille laitteille (myös lähettävälle itselleen loopina)
Matkaa väylällä on kaikkinensa vajaa 100m.
Tiedonsiirtonopeudeksi ei paljoa tarvita, 9600 olisi jo kova sana!
Sanoman rakenne on:
Lähettäjän tunnus, kohteen tunnus, sanoma, tarkistenumero
Vastaukset 8
Vanhimmat
4g tikku jokaiseen ja sitten jonkin pilvipalvelun kautta voidaan synkronoida tiedostoja laiteiden välillä.
Oliko tuo tahallista häiriköintiä vai tietämättömyydestä johtuva aivopieru ? Kysyttiin YKSINKERTAISTA tapaa.
Optoerotettu sarjaväylä. Joka laitteen RX ja TX-optoerotin sarjaan. Ja riittävä syöttöjännite.
Tuolle on nimikin: RS-485. Tosin nuo optot on rinnakkain mutta kierretty johtoparin väylä johon voi muuntaa RS232 signaalin noilla optoilla
https://en.wikipedia.org/wiki/RS-485
http://www.cromptonusa.com/rs485_guide.pdf
https://groups.google.com/forum/#!topic/sfnet.harrastus.elektroniikka/aRlXjTcFfdw
Kiitos kaikille vastaajille, sillekin joka tarjosi 4g:tä ja mokkuloita;)
Tuo rs-485 on juurikin sitä, mitä tartten. En vain tiennyt sen olemassaolosta. Aina oppii uutta!
Siirrettävästä datasta riippuu voiko 1-wire yhteyttä hyödyntää. Periaatteessa 1-wiressa on 1 isäntä ja loput orjia ja se isäntä hoitaa tiedonsiirron eli pyytää orjilta dataa, tuon saa pikku kikkailulla toimimaan kaikkien laitteiden välilläkin kun koodaa sen toiminnan sopivasti (1 laitteista ohjaa toimintaa ja "jakaa lähetysvuorot"). Arduinolle ja Raspille löytyy valmiit koodit 1-wiren käyttön eikä tarvitse mitään lisäpalikkaa vaan hoituu suoraan I/O-pinneistä.
Täältä ääni tulee RS-485:lle. Vähän samaan tapaan toteutettuja väyliä kuten i2c, CAN jne, mutta niillä yhteysväli jää lyhyeksi. 1-wire ei myöskään herättänyt luottamusta kun piti toteuttaa keskitetty lämpötilan mittaus ja kehitysvaiheessa kolmella anturilla (DS1820) pisimmänkaapelin ollessa 18m ilmeni jo ongelmia. Saunalle on kumminkin 35m matkaa.
Liitinpalikka (TTL-RS485) ei kannata jäädä kovin paljon tuhtailemaan kun esimerkiksi aliexpessiltä moisia saa eurolla kappale. Tietysti siihen tulee postit ja tuurilla verot/tullit päälle, mutta helppoudessa hintansa värtti.
Hämmästyttävää, jos pääsit 1-wire:llä(i2c) noinkin pitkälle! Tuo kun on tarkoitettu lähinnä piirilevyn sisäiseen kommunikointiin.. eipä silti: Taitaa kyllä tukea hyvinkin matalia bitrateja(avr), joilla voisi jo päästä pitemmälle. Tässä tulee vaan vastaan ic-piirin nastan ajokyky induktiiviselle kuormalle, mikä ei ole käytännössä hääppöinen. Ongelma saattaisi ratketa todellakin paremmin käyttämällä jotain väyläratkaisua, jossa on rx:lle ja tx:lle oma nasta/johdin. Tällöin riittää ajaa johdinta yhteen suuntaan ja riittää, että se on oikein terminoitu. Siispä lämpöanturilta korkeintaan parin metrin johto kontrollerille ja siitä sitten eteenpäin sarjaportilla, jossa mahdollisesti lähetin/vastaanottopuskurointi. Samalla, jos sattuu ylijännitettä indusoitumaan johtoihin, yleensä prosessori säästyy ja tarvitsee uusia vain driverit, jotka on kätevästi asennettuna DIL-kannalle.
Eräs vaihtoehto olisi käyttää analogista signalointia ja viedä mittaustulos AD-muuntimen kautta. Tuollaisen kun voi balansoida ottamaan johtimen resistanssin huomioon. Mittauksen häiriöt vaan lisääntyy johdon pidetessä, mikä ei välttämättä kuitenkaan haittaa..