RAID 0 ja terminologia

Mulla on vanhassa Core2 3,3GHz, 8GB RAM HP dc7900 "pizzalaatikossa" kaksi yhden terabitin levyä Raid nollassa. Vasteajat ovat selkeästi nopeammat, kuin jos levyt olisivat fyysisesti erillisiä levyjä. Jaoin kuitenkin tuon 2 TB yhtenäisen levyalueen kahdeksi loogiseksi asemaksi C ja D kumpikin 1 TB kokoisia. Varmistukset menevät ajastettuna (Xcopy ja valitsimet A, E, D: m-d-y, M ja S) kahdelle suurelle ulkoiselle kiintolevylle päivittäin.

Raid nollassa tiedostot tosiasiallisesti jakaantuvat kummallekin fyysiselle levylle siten, että tiedostojen pelastus yhden levyn kusahtaessa olisi IBAS:in hommia pelastaa tiedostot. Siksi varmistus kahdelle ulkoiselle levylle. Ehkä liioittelua, ehkä ei. Toisaalta kahdella levyllä Raid 0 on selkeästi nopeampi tietoturvattomuutensa takia verrattuna Raid 1:teen ja muita vaihtoehtoja ei taida ollakaan.

Mua hymyilyttää katsellessani Windows seiskassa tietokoneen levyjä graafisesti. Seiska mättää kaiken datan loogiselle asemalle C. Äkkipäätä luulisi, että D:llä pitäisi olla myös dataa, mutta näin ei ole: Kahdesta fyysisestä levystä on tehty ensimmäisessä vaiheessa yksi fyysinen kiintolevy C (vai looginen, kumpi termi on oikein?) ja tuo kahden terabitin fyysinen levy on toisessa vaiheessa asennuksessa osioitu 1 TB:n kokoisiin loogisiin asemiin. Menivätkö termit pahasti poskelleen? Tuossa Raidissa on ongelmallista jo kutsua tuota asennuksessa (alkaen bootista HP:n koneissa napista Ctrl-F) syntynyttä 2 TB:n levyä sekä pelkästään loogiseksi, että pelkästään fyysiseksi suureksi levyksi. Se ei ole siinä mielessä yksi fyysinen levy, koska kiintolevyjä on tosiasiassa kaksi. Toisaalta sitä yhtenäistä 2 TB:n levyä ei voi kutsua myöskään pelkästään loogiseksi asemaksi, koska se todellisuudessa käyttäytyy yhden 2 TB:n fyysisen kiintolevyn levyn tavoin erona ainoastaan nopeampi toiminta verrattuna yhteen "aitoon" 2 TB:n levyyn verrattuna. Tässä hämärtyy mielestäni fyysisen ja loogisen kiintolevyn raja.
793
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Höpiset terabiteistä ja kuitenkin viljelet lyhennettä TB eli TeraBytes eli teratavua. Yhden terabitin levylle menee n. 1/8 TB eli 125 GB.

Äänestä
  • Joo! Kirjoitin ajatuksissani väärin. Piti kirjoittaa teratavu. Terminologia meni siis sekaisin, kuten arvelin. Hyvä, että korjasit. Toisaalta kirjoitin B=tavu b=bitti, joten tuosta joku saattaisi päätellä jotakin.

    Äänestä

Rekisterimulkkauksilla Windowsinkin saa oletuksena asentamaan roinat muualle kuin samalle osiolle käyttöjärjestelmän kanssa, mutta suoraan pakasta otettuna periaatteena on, että kaikki tungetaan samalle osiolle.

Lähes kaikki kiintolevyissä on virtualisoitua muutoinkin: sektorit ovat, urat ovat, osa datasta tulee suoraan puskureista eikä kiintolevyn levypinnoilta jne.

Melkein kaikki, mitä käyttöjärjestelmä "näkee" kiintolevystä on valetta, eikä SSD:tä jaksa ottaa edes puheeksi! ;)

Äänestä

Normilevyn hitaus johtuu lukupäiden siirtymisen odottelusta ja eivätpä ne levyjen hakuajat siitä nopeudu, vaikka RAID0:ssa käytät...

Äänestä
  • Kyllä ne nopeutuvat hieman, koska RAID:issa se lukupää siirtyy kohdalleen ensimmäisenä, joka on jommasta kummasta levystä haettavaa dataa lähempänä. Tein aikoinani tästä joitakin testejä, jossa mittasin alkeellisesti samoja toimintoja (1 levy vs. 2 levyn RAID 0) ja ratkaisevaa oli, kuinka pian ruutu päivittyy hiiren klikkauksen jälkeen. Siitä on niin kauan aikaa, että SSD-levyistä puhuttiin vain teoreettisella tasolla alan lehdissä, enkä muista, kuinka paljon nopeampi se oli. Ei kuitenkaan 2 x nopeampi. Muistan hämärästi, että olisi ollut jotakin 1,4-1,5 kertaa nopeampi (melko marginaalinen nopeuden lisäys käytännössä). Kuitenkin sen verran nopeampi, että se ylittää ihmisen aistien erotuskynnyksen päätteellä ja eron huomaa käytännössä. Nykyään on tosiaan SSD-levyt, jotka todella ovat noin 10 x perinteisiä levyjä nopeampia ja olenkin harkinnut sellaisen ostamista. Onko kellään kokemusta tästä levystä, jota olen ajatellut: https://www.multitronic.fi/fi/products/861523/samsung-500gb-850-evo-ssd-2-5--sata. Millainen olisi järkevä "datanjako" yhden 500GB SSD- ja perinteisen 500GB kiintolevyjen välillä? Kun mä olen vähän vanha kalkkis ja nuo SSD-levyt tulivat hieman shokeeraten minua teknisellä edistyneisyydellään.

    Äänestä

  • Ainakin käyttöjärjestelmä ssd:lle useimmin käytetyt ohjelmat, niin ei tarvitse niiden käynnistymistä odotella. Jos tila riittää, niin kaikki mahdollinen ssd:lle ja varmuuskopiot normilevylle. Jos paljon dataa, niin normilevylle sitten vähemmän käytetty tieto esim kuvat, videot ym sälä, mikä ei juurikaan hyödy ssd:n nopeasta hakuajasta.

    Äänestä

Tuo+kuulostaa+tehokkaalta+menetelmältä.+Miten+muuten+SSD-levyissä+kiintolevyn+täyttyminen+vaikuttaa+koneen+nopeuteen?+Normilevyissä+oli+muistaakseni+jotenkin+niin,+että+kun+levytilaa+on+jäljellä+vain+25%+tapahtuu+selkeätä+hidastumista+ja+kun+levytilaa+on+jäljellä+alle+10%,+tapahtuu+radikaalia+hidastumista?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


pizzalaatikko kirjoitti:

Mulla on vanhassa Core2 3,3GHz, 8GB RAM HP dc7900 "pizzalaatikossa" kaksi yhden terabitin levyä Raid nollassa. Vasteajat ovat selkeästi nopeammat, kuin jos levyt olisivat fyysisesti erillisiä levyjä. Jaoin kuitenkin tuon 2 TB yhtenäisen levyalueen kahdeksi loogiseksi asemaksi C ja D kumpikin 1 TB kokoisia. Varmistukset menevät ajastettuna (Xcopy ja valitsimet A, E, D: m-d-y, M ja S) kahdelle suurelle ulkoiselle kiintolevylle päivittäin.

Raid nollassa tiedostot tosiasiallisesti jakaantuvat kummallekin fyysiselle levylle siten, että tiedostojen pelastus yhden levyn kusahtaessa olisi IBAS:in hommia pelastaa tiedostot. Siksi varmistus kahdelle ulkoiselle levylle. Ehkä liioittelua, ehkä ei. Toisaalta kahdella levyllä Raid 0 on selkeästi nopeampi tietoturvattomuutensa takia verrattuna Raid 1:teen ja muita vaihtoehtoja ei taida ollakaan.

Mua hymyilyttää katsellessani Windows seiskassa tietokoneen levyjä graafisesti. Seiska mättää kaiken datan loogiselle asemalle C. Äkkipäätä luulisi, että D:llä pitäisi olla myös dataa, mutta näin ei ole: Kahdesta fyysisestä levystä on tehty ensimmäisessä vaiheessa yksi fyysinen kiintolevy C (vai looginen, kumpi termi on oikein?) ja tuo kahden terabitin fyysinen levy on toisessa vaiheessa asennuksessa osioitu 1 TB:n kokoisiin loogisiin asemiin. Menivätkö termit pahasti poskelleen? Tuossa Raidissa on ongelmallista jo kutsua tuota asennuksessa (alkaen bootista HP:n koneissa napista Ctrl-F) syntynyttä 2 TB:n levyä sekä pelkästään loogiseksi, että pelkästään fyysiseksi suureksi levyksi. Se ei ole siinä mielessä yksi fyysinen levy, koska kiintolevyjä on tosiasiassa kaksi. Toisaalta sitä yhtenäistä 2 TB:n levyä ei voi kutsua myöskään pelkästään loogiseksi asemaksi, koska se todellisuudessa käyttäytyy yhden 2 TB:n fyysisen kiintolevyn levyn tavoin erona ainoastaan nopeampi toiminta verrattuna yhteen "aitoon" 2 TB:n levyyn verrattuna. Tässä hämärtyy mielestäni fyysisen ja loogisen kiintolevyn raja.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu