Keski-Suomen sijaisperheissä nälkiinnytetään

Jos lapsen sukulainen puuttuu lasten kaltoin kohteluun, on hän kovin negatiivinen ihminen, eikä kunnioita sijaisperhettä.

Lapsi eristetään suvustaan entistä enemmän, jos sukulaiset yrittävät puuttua kaltoin kohteluun. Sellaista on valvonta sijaishuoltoyksikössä erityisesti. Sosiaaliviranomaiset mielistelevät sijaisvanhempia ja sijoittavat lapsia huonoihin paikkoihin - sukulaiset ajetaan pois.

Välinpitämättömät, huonoja sijaishuoltopaikkoja mielistelevät sossut pois tehtävistä! Arkistohommiin lastensuojeluilmoituksia käsittelemään (ei pois heittämään). Vain hyvät, lapsista ja ihmisistä välittävät sossut jääköön töihin.

Valitettavasti vain osa sossuista on kelvollisia lastensuojelutyöhön ja sama koskee sijaisvanhempia. Vaikka sijaisperheestä olisi tehty lastensuojeluilmoituksia, ei niistä välitetä ja uusia lapsia vaan sijoitetaan niihin.

Miksi lapsia sitten otetaan kodeistaan pois, kun sijaisperheet voivat olla miten huonoja tahansa.

Sitten sossut ottavat hankkeisiin vain heitä, joiden lapset ovat päässeet hyviin paikkoihin. Eivät halua kuulla huonoihin paikkoihin joutuneiden lasten sukulaisten kärsimystä.

Viranomaisten hyväksynnällä ja yhteistyöllä sijaislasten nälkiinnyttäminen tehdään. Ei se tapahdu viranomaisten tietämättä, vaan ohjauksessa. Sitä tapahtuu jatkuvasti ja on melko yleistä. Ihmetyttää miten kyseinen tapaus on päätynyt lastensuojelun viranomaisten tiukasta valvonnasta huolimatta tuomioon ja vahingonkorvauksiin. Niin ei yleensä käy vaan asianomaiset vaiennetaan tavalla tai toisella.

Uskon tuon.

Olen tavannut muutaman hyväsydämisen ja lapsia ajattelevan sosiaaliviranomaisen. Mutta valitettavan monta välinpitämätöntä ja kaltoin kohtelua suojelevaa työntekijää. Miksihän he eivät välitä lapsista, vaikka ovat lastensuojelutyöntekijöitä?

Aika usein nuo kaltoin kohtelut pääsevät vanhenemaan. Sääli.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016053021652119_uu.shtml

Ei millään uskoisi kaksituhattaluvulla enää olevan tälläisiä sijaiskoteja ja hirviö ottovanhempia kodittomille, tai huostaanotetuille lapsille. Joskus ennen sotia ja vähän sen jälkeen, oli tälläisiä brutaaleja hirviövanhempia kodittomille orpolapsille. On kuultu lukemattomia vanhempien ihmisten kertomia surullisia tarinoita, kauheasta lapsuudestaan huutolaisena. Ilkeistä äiti ja isäpuolista, tai molemmista ja näiden omista lapsista, sisarpuolista, jotka olivat ilkeitä sijaiskotiin tulleelle. Eniten tässä kahden lapsen tapauksessa hämmästyttää lastensuojelun välinpitämättömyys, ettei sijaisperhetoimintaa ole mitenkään valvottu. Missä syrjäisessä korvessa, piilossa nämä sijaisvanhemmat on asuneet, ja lapsiparkoja rääkäämässä? Koska ei kukaan ole lasten oloihin mitään huomiota kiinnittänyt. Eivätkö he ole olleet kenenkään muiden ihmisten kanssa tekemisissä?
Jokainen sivullinen, jolla on silmät päässä, esim. koulussakin opettajien pitää huomata se, jos lapsella ei ole asiat hyvin ja silloin siihen pitää välittömästi ja rohkeasti puuttua ja tehdä ilmoitus lastensuojeluviranomaisille.
Tässä tapauksessa tuntuu todella omituiselta, ettei kukaan ole muka aikaisemmin huomannut mitään. Myös sijoitusasioita hoitelevat sosiaalityöntekijät on lyöneet perheen kontrollointia törkeästi laimin, he ovat siis yhtä syyllisiä lasten näiden lasten laiminlyöntiin, kuin nämä heiltä lapset itselleen huijanneet sijaisvanhemmatkin. Asiaa hoitaneiden sosiaaliviranomaistenkin kuuluu myös saada syyte tälläisestä törkeästä välinpitämättömyydestä
ja lasten hyvinvoinnin valvonnan laiminlyönnistä.

Monesti nämä pahimmat esittävät yhteisöissään hyväntekijöitä. He eristävät lapset sukulaisistaan. Sossut kehuvat, miten hyvään paikkaan lapsi pääsi maalle, kun sukulaiset ihmettelevät keskelle metsää sijoittamista. Kukaan ei näe, mitä tapahtuu tai kukaan ei halua puuttua, koska siitä seuraa itselle harmia. Nämä pahimmat sijaisvanhemmat kyllä tunnetaan ympäristössään. kaltoin kohtelustakin mahdollisesti tiedetään, muttei uskalleta puuttua.

Kaltoin kohtelun muodot eivät ole valitettavasti miksikään muuttuneet ensimmäisen lastensuojelulain ajoilta. Samoja ruualla kiristämisiä, talon ympäri juoksuttamisia (halventavasti ja töitä samalla teettäen tai talvella paljain jaloin), eristämisiä, riuhtomisia, tukistamisia, henkistä väkivaltaa, omien lasten suosimisia, vanhempien alistamisia ja oman itsen hyvyyden ja erinomaisuuden korostamisia.

Ja tämä keskustelukin on varmaankin rikos. Missä on sananvapaus ja lasten oikeudet Suomessa? Nuo samat kaltoin kohtelevat sijaisvanhemmat vielä pelottelevat heitä, jotka yrittävät tuoda lasten kaltoin kohtelua julkisuuteen. Ei kuitenkaan enää pelota. Oikeuksia on muillakin, kuin noilla itseään erinomaisina pitävillä kaltoin kohtelijoilla.

Toivottavasti joku huolehtii, etteivät kaltoin kohtelijat aloita jälleen sijaishuoltotoimintaa.

Omassa suvussa, sukulaiseni lapset otettiin väkisin huostaan vanhemman alkoholiongelman vuoksi ja yksi sijoitettiin sijaiskotiin maaseudulle.
Jossa päällisinpuolin kaikki näytti olevan ok. Mutta ajan myötä, pintakiilto hieman alkoi rapista, kun tuli ilmi, että toinen perheen omista pojista, ei ole henkisesti ihan normaali ja sijaisperheen isä oli sisäänpäinkääntynyt ja juro. Tähän mieheen isää kipeästi kaivannut lapsi ei saanut minkäänlaista kontaktia. Hän aristeli ja vierasti aina tätä jurottavaa ukkoa. Sijaismaalaisperhe oli myös hyvin kitsas ja nuuka, kaikki hankittiin sijaislapselle käytettynä ja vanhanaikaisesti vaadittiin lapselta kaikkea sellaista, mihin lapsella ei ollut resursseja, esim. kunnianhimoisesti hyvää koulumenestystä. Hänestä koetettiin väenväkisin kasvattaa jotain sellaista, millä olisi saanut leuhkia sukulaisille ja muille.
Sanoa myös, että katsokaapa, eipä tullut samanlaista huithapelia kuin vanhemmistaan. Kun lapsi pystynytkään täyttämään sijaisäidin unelmia, tuli tällä lapsella, etenkin teini-ikäisenä ja myöhemmin jatkuvia pahoja riitoja sijaisäitinsä kanssa. Joka raivosi ja nimitteli ja haukkui lasta vaikka millä nimillä.
Nyt jälkeenpäin ajatellen en tiedä, olisiko lapsen ollut parempi kuitenkin kasvaa oikeiden vanhempiensa kanssa, tai edes oman isovanhempansa kanssa, joka olisi mieluusti lapsenlapsensa ottanut, myös lapsi olisi halunnut jäädä hänen luokseen. Mutta sosiaalivirannomaisille tämä ei käynyt. Jotenkin sokeaa ja outoa toimintaa heiltä ja näyttää samanlaista pöhlöilyä olevan valitttavasti edelleen.
Monet sosiaaliviranomaiset saisivat mielestäni hävetä itsensä maanrakoon
näiden sijaiskotimöhläyksiensä takia.

Eiköhän ne lapset ole tulleet todella kaltoinkohdelluksi siellä omassa kodissaan. Kukapa sitä toisten mukuloita hoitaisi hyvää hyvyyttään-rahan tähden sitä tehdään. Työ työnä.

Kunpa nämä rahat laitettaisiin ennalta ehkäisevään lastensuojeluun. Annetaan perheille tukea.

Olen usein ehdottanut että leskeneläkkeet pois ja rahat lapsiperheille ja lasten päivähoitoon. Annetaan kodinhoitoapua väsyneille äideille. Annetaan ruokalahjakortteja suomalaisperheille yhtä paljon kuin maahanmuuttajille ja juopoille....

Tukea, apua ja rakkautta lapsille ja äideille.

Tarkempaan syyniin vaan kaikki nämä syrjäkylillä ja maalla asuvat sijaisperheet.
Jotkut näistä kodeista on ihan hyviäkin, mutta kaikenlaisia mahtuu joukkoon.
Nyt se on nähty, tämänkin uutisen myötä.
Ei sinne maalaiskoteihin sijoittamisen ja sijoittumisen oikea vilpitön peruste ole aina, se että lapset ja nuoret on siellä syrjässä ja suojassa heitä pahoille teille houkuttelevilta kaupungin pahantekijäjengeiltä ja kaukana kaikista kaupunkien tarjoamista turmiollisista houkutuksista.
Siellä maaseutusijaiskodissa saattaa joskus olla paljon karmeammat olot koskaan kuin kaupungissa hieman heitteillä, kaupungeissa on sentään elämää ja näkeviä silmiä enemmän. Toisin kuin syrjäisellä maaseudulla, missä lähimmät naapurit, kaupat ja muu saattaa olla monen kymmenen kilometrin päässä ja ne naapuritkin, jotain syrjäytyneitä omituisia juntteja emännättömillä tiloillaan.

Sossujen mieleen on kovanaama - sijaisvanhempi, joka on muka "kova jätkä". Sellaisesta vanhat sossut tykkää. Sossujen mielestä pitää olla kova talossa ja puutarhassa ja pitää lapsen sukulaisitikat loitolla. Onpa näillä vanhoilla sossuilla omiakin traumoja, joiden vuoksi ovat hieman hakoteillä sijaisvanhempia valitessaan. osalla ei ole mitään kykyä nähdä, onko joku sopiva tehtävään vai ei. Jos on todella törkeä luonteeltaan ja puheissaan on "hyvä jätkä" sossujen mielestä ja sellaiselle pitää maksaa kovaa palkkaa, vaikkei juuri koulutusta olisikaan. Mitä kovempi "sälli", sen enemmän vanha sossu rakastaa. Pitää olla kato KOVA, KOVA, KOVA.