Onko tiede selvittänyt maailmankaikkeuden kokonaisliikettä. Kaikki tunnetut tähtitieteelliset yksiköt liikkuvat jollakin tavalla joten eikö koko revohkankin pitäisi kiertää jotain maailmantappia loogisuuden vuoksi.
Maailmankaikkeuden kelluminen tuntuu epäloogiselta, samoin hidas "leijuminen alaspäin" siis johonkin määrättyyn suuntaan.
Tähtitiedettähän tämä aloitus on, mutta liike ylipäätään on fysiikan termi joten kysymys kuuluu yhtälailla molemmille tietäjille.
Maailmankaikkeuden kelluminen tuntuu epäloogiselta, samoin hidas "leijuminen alaspäin" siis johonkin määrättyyn suuntaan.
Tähtitiedettähän tämä aloitus on, mutta liike ylipäätään on fysiikan termi joten kysymys kuuluu yhtälailla molemmille tietäjille.
Vastaukset 76
Vanhimmat
Maailmankaikkeus toiminee galaksin tavoin eli sillä "maailmantappi" jota se kiertää.
Mikäli teoria laajenevasta maailmankaikkeudesta on tosi niin universumi kelluu tyhjässä.
Universumin kokonaisliike voidaan tunnistaa vasta vertailemalla sitä toiseen kappaleeseen, siis mihin?
Universumit kehittyvät eli laajenevat multiversumin hyperavaruudessa.
Tuo tyhjyys tosin on suhteellista eikä missään ole oikeasti tyhjää.
Tässä on taas tyyppiesimerkki lonkalta huitaistusta aloituksesta.
Fysikaalisessa mielessä kelluminen, esimerkiksi korkinpalan kelluminen vedessä, on sidottuna tunnettuihin aineisiin eli korkin tapauksessa veteen ja ilmaan jonka raja-alueeseen korkki jää kellumaan painovoiman vaikutuksesta.
Seuraava kysymys olisikin sitten missä maailmankaikkeus kelluisi, ikuisuuden meressä vai missä kuvitteellisessa aineessa ????.
.......Pitäisi pohtia asiaa syvällisemmin ennen kuin alkaa laukomaan kysymyksiä fysiikan tietäjille....
<<<<Pitäisi pohtia asiaa syvällisemmin ennen kuin alkaa laukomaan kysymyksiä fysiikan tietäjille....<<
Palstan parhaimmistoa ovat ne, jotka kysyvät lisätäkseen tietoa, ja ne jotka selittävät juurtajaksain vähemmänkin tietoa omaaville. Ajatus, että pitäisi olla riittävä tietotaso voidakseen kysyä, haisee pahalle, on alkeellinen ja elitistinen.
Henkilö, joka matalasta tietotasostaan huolimatta väittää jotakin idioottimaista, onkin jo eri asia kuin tietoa haluava.
Parempi keskustella HAVAITUSTA maailmankaikkeudesta. Maailmankaikkeus-termi käsittää kaikesta kaiken eikä sitä voi tässä yhteydessä käyttää.
Mikäli havaittu maailmankaikkeus olisi vielä suuremman vetovoiman alainen sen muoto olisi kiekkomainen tai spiraalikiekkomainen, silloin se olisi kokonaisliikkeessä ja sen voisi sanoa kelluvan avaruudessa samalla tavoin kuin galaksit.
Maailmankaikkeus laajenee jatkuvasti ja laajeneminen on tietääkseni tasaisen kiihtyvää joka suuntaan. Tästä päätellen muoto olisi pyöreä ulospäinsuuntautuva "alkuräjähdyspilvi".
Maailmankaikkeus ei ole pallo, ei frisbee eikä muu lettu tai räiskäle.
Kaikkeuden nerokkuus on sen mitoissa, eli tilassa, jonka se itse luo. Tämän tilan ulkopuolella ei ole mitään eikä sen luokse voi millään keinoin päästä, koska sitä ei ole olemassa.
(Hihitystä)
Ymmärrän, että ajatus tai idea on vaikea. Mutta kuten maailmankaikkeudella, niin ihmiselläkin on rajat.
(Naurua)
Suurin ongelma on löytää se mitä ei ole, vaikka se on nenämme edessä.
Keskustelin asiasta viimeksi n. vuosi sitten Islannissa alan gurun kanssa, joka myönsi (pitkin hampain), että tilan ongelma on suurin tähän asti löydetyistä ongelmista, koska sitä ei ole.
(Reps)
Eli se mitä on poikkeuksellisen paljon, ei ole mitään. Ja se kasvaa.
Selitä se minulle, pliis.
(Hihitystä)
EI hullumpi ajatus, noin blondiksi.
( Reps )
Minä katson, että ihan tavis ei voi tätä käsittää. Siis jopa mielikuvituksella ja älyllä on rajansa.
Liike sinänsä on kaikkea muuta kuin vakio. Mikään ei liiku. Kaikkeus vain ekspotentiaalisesti kasvaa.
Ymmärrättekö?
(Hihitystä )
Suomeksi sanottuna tila kiihtyvällä vauhdilla laajenee.
Jos poistetaan kuvasta kaikki materia, niin mitä tapahtuu näköhorisontissa?
Vastauksia, kiitos.
( Hihitystä )
"Maailmankaikkeus" universumi laajenee multiversumin hyperavaruudessa kuten mustan aukon singulariteetin kautta syntyvät kaimansakin.
? ?
Hitausvoima on osoitus siitä, että kaikkeudessa on joidenkin alkeishiukkasten meri, jossa massalliset hiukkaset "kelluvat".
Ilmeisesti erilaiset alkeishiukkaset ovat koko kaikkeuden täyttävän kvanttikentän erilaisia värähtelymuotoja, säikeitä. Eri värähtelymuodot vuorovaikuttavat toistensa kanssa eri tavoin. Tämä ilmenee esim. tunteminamme neljänä perusvuorovaikutuksena (vahva, heikko, sähkömagneettinen, gravitaatio).
Täytyyhän sen kellua, muutenhan maailmankaikkeus putoaisi pohjattomaan kuiluun ja painovoimakiihtyvyyden seurauksena vauhti olisi hetken kuluttua todella hurja.
Asiaa tuumailtuani huomasin vastauksessani pienen virheen.
Itse asiassa emme sittenkään voi tietää kelluuko maailmankaikkeus vai onko se todella vapaassa pudotuksessa. Yksinkertaisesti siksi että meillä ei ole mitään kiintopistettä mihinkä vertaisimme maailmankaikkeuden sijaintia ja näin voisimme tietää pysyykö maailmankaikkeus paikallaan vai putoaako se aina vain kiihtyvällä vaudilla.
Aika huvittavia seurata kun evoluutiopellet keksivät "tieteellisiä" ratkaisuja miten tyhjästä syntynyt maailmankaikkeus pysyy tyhjän päällä .
Pysyy tyhjän päällä? No mikä sen mihinkään pudottaisi? Ensinnäkään mitään ulkopuolta ei ole, mihin voisi pudota ja putoaminen vaatisi, että gravitaatio vetäisi maailmankaikkeutta "alaspäin". Tässä tapauksessa "alaspäin" vaatisi melkoisen massan määrittämään gravitaation suuntaa ja silloin kyseessä ei voisi olla tyhjä.
Taas yksi trollinpoikanen. Ei uskovainenkaan noin tryhmä voi olla.
Jos avaruus kerran on kaareva, niin silloinhan se voi vetää itseään puoleensa, ja näin tehdessään se kiertää siis isoa ympyrää aina vain kiihtyvällä tahdilla, vähän kuin koira jahtaisi häntäänsä.
Tai sitten, jos olisikin olemassa oman galaksiparvemme eli maailmankaikkeuden lisäksi muita galaksiparvia tai maailmankaikkeuksia joita emme kuitenkaan niiden etäisyyden vuoksi pysty havaitsemaan tai erottamaan oman "lähi"-avaruutemme kohtiesta, niin vetovoiman johdosta nämä "maailmankaikkeudet" vetäisivät toisiaan puoleensa ja törmäisivät lopulta melkoisella nopeudella, ainankin jos nopeutta verrattaan ihmisen ajantajuun josta nopeus ihmisen kokemana muodostuu.
Omassa maailmankaikkeudessamme on "galaksiparvia", joita emme niiden etäisyyden vuoksi voi havaita. Jos ja kun avaruus on kuitenkin joka suuntaan homogeeninen, ei yhteen suuntaan vaikuttavaa kiihtyvyyttä synny.
Tarkoitin galaksiparvella maailmankaikkeuttamme niin kuin se esitetty galaksijoukkoineen. Ja useammalla galaksiparvella tai maailmankaikkeudella ikäänkuin vaikkapa kahta appelssiiniä jotka ovat vaikkapa kilometrin päässä toisistaan.
Multiversumihypoteesi on varteenotettava, mutta ne appelssiinit eivät ole samassa tilassa. Oman universumimme ulkopuolista tilaa ei ole. Erilliset universumit eivät voi olla kausaalisessa vuorovaikutussuhteessa.
Säieteoriassa on mahdollisuus, että oma universumimme on 3-ulotteinen "braani" joka muiden universumien kanssa lilluu 11-ulotteisessa multiversumissa. Tällaiset voivat törmätä
Maailmankaikkeuden suuruus ja sen jatkuva kasvu tekee siitä käytännössä kelluvan paikallaan olevan yksikön.
Mikäli nyt havaittu maailmankaikkeus kiertäisi kerran akselinsa ympäri valonopeudella aikaa siihen kuluisi arvion mukaan 300 miljoonaa valovuotta.
Mikäli samainen maailmankaikkeus liikkuisi johonkin suuntaan valonnopeudella sillä kuluisi 100 miljoonaa valovuotta liikkua oman senhetkisen halkaisijan pituisen matkan.
Kaiken lisäksi maailmankaikkeus kasvaa koko ajan valonnopeudella , eli vaikka se liikkuisi valonnopeudella johonkin suuntaan niin yksi reuna pysyisi paikallaan saman aikaan.
Valovuosi ei ole ajanmääre...
Joo, olet oikeassa lipsahti ajanmääreisiinkin valovuodet. Maailmankaikkeus kiertäisi akselinympäri 300 miljoonassa VUODESSA ,ei valovuodessa. Samoin halkaisijan mitan kulkemiseen kuluisi 100 miljoonaa vuotta.
Ja taas väärin. Nykyisen näkyvän maailmankaikkeuden halkaisija on n. 80 miljardia valovuotta, ei sata miljoonaa. Kaukaisimmat kohteet näkyvät 13,82 miljardin valovuoden etäisyydellä, mutta siinä ajassa se avaruuden osa, jonka kykenemme näkemään, avaruus on laajentunut huimasti.
Pilkunnussijalle kaikki luvut on väärin,
Kyse ei todellakaan ole pilkunnussinnasta, kun suuruusluokatkin ovat aivan päin seiniä. Ilmoittamasi halkaisijan kulkemiseen vaadittava aika oli vähän yli tuhannesosa oikeasta. Jos millimetri ja metri menevät rakennuspiirustuksissa sekaisin ja siitä huomauttaa, niin se tuskin on pilkunnussintaa.
Miljardit ja miljoonat sekä vuodet ja valovuodet ja ovat tässä "luvut arvioita" kommentissa sekoitettu lahjakkaasti keskenään.
Mitä tulee itse perusajatukseen että maailmankaikkeuden suuruus tekee liikkeen merkityksettömäksi ei sekään pidä paikkansa. Liikkeeseen tarvitaan voimaa ja ison massan liikutteluun paljon voimaa eli havaittu pienikin maailmankaikkeuden liike, venyminen tai litistyminen olisi merkittävä tapahtuma sinänsä.
Turhaa kyselet tieteen ja vielä vähemmän palstan "tieteilijöiden" kantaa maailmankaikkeuden liikkeisiin.
Tiede ei ole selvittänyt universumin muotoa eikä kokoa, se ei tunne sen laajentumismekaniikkaa eikä varmuudella edes syntymistapaa, liikkeestä puhumattakaan.
Kun tutkitaan universumin reunoja saadut tiedot ovat aina vanhentuneita, ne eivät kerro nykyajasta.
Toki voit kuunnella alan professorisetien luentoja aiheesta, mutta et siitä viisastu. Arvaustiede tuottaa paljon hypoteeseja, mutta vähän todellista tietoa asiasta.
Tiede tuottaa huikean paljon todellista tietoa maailmankaikkeudesta. Vaikka sinä et kykene sitä ymmärtämään, saati omaksumaan, ei se tee tiedettä tyhjäksi. Kaltaisiasi länkyttäjiä mahtuu viisitoista jokaiseen peruskoulun läpäiseen oppilaan tusinaan ja silti katsot olevasi kykenevä arvioimaan huipputiedettä.
Et taida edes ymmärtää, miten hölmö olet?
No, ala sitten selostamaan maailmankaikkeuden liikkeitä viisaudessasi!
Maailmankaikkeuden liikettä minkä suhteen? Näkyvässä maailmankaikkeudessamme on reaalista liikettä galaksien ja galaksijoukkojen välillä ja niitä voidaan havainnoida mittaamalla ja laskemalla. Esimerkiksi oma galaksimme naapurogalakseineen liikkuu kohti suurta atraktoria ja Andromeda liikkuu kohti linnunrataa.
Jos tarkoitat universumin kokonaisliikettä, niin sille ei ole mitään vertailukohtaa. Liike kun pitää aina määritellä suhteessa johonkin. Maailmankaikkeuden kiihtyvää laajenemista ei voida pitää reaaliliikkeenä, koska siinä on kyse metrisen koordinaatiston laajeneminen alueilla, joissa gravitaatio ei dominoi.
Toki kaikki ymmärtää että universumin kokonaisliikettä on mahdoton vertailla toiseen kohteeseen jota ei ole.
Kysymys onkin siitä miten sitä voidaan tutkia epäsuorasti. Laitanpa tähän esimerkin niin voit näyttää viisautesi.
Jos todetaan universumin kasvavan yhdeltä suunnalta nopeammin kuin vastakkaiselta suunnalta, onko universumi liikkeessä nopeammin kasvavaan suuntaan?
Miten hitossa toteat universumin kasvavan yhdestä suunnasta nopeammin kuin toisesta, koska näkyvän universumin rajaa valonnopeus ja universumi jatkuu suhteellisen samanlaisena kosmisen horisontin taakse. Jos jollain kantilla löytyy meihin nähden suurempia suhteellisia nopeuksia kuin toiselta, ei se kerro mitään universumin kokonaisliikkeestä, vaan korkeintaan paikallisesta liikkeestä. Kulkeehan meidänkin galaksijoukomme huomattavaa nopeutta kohti suurta atraktoria, mutta ei sen perusteella universumin liikkeestä mitään voida sanoa. Ei galaksijoukkojen nopeus ole sama kuin universuin laajenemis- (kasvamis) nopeus. Universumi voi kasvaa ylivalonnopeudella ja kasvaakin, mutta eivät galaksi liiku valonnopeudella.
Kysymys on siitä miten universumi laajeni 13 miljardia vuotta sitten. Sen nykyhetken kokoa ja muotoa emme tiedä, liikkeestä puhumattakaan.
Liikenopeuksia voidaan tutkia kaukaisimmistakin galakseista, eriasia on saammeko sieltä riittävästi dataa laajempiin johtopäätöksiin, tuskinpa.
Tähdet ja avaruus 4/ 2016
puhuttiin juuri suuresta attaktorista jonne valta osa galakseista olisi liikkellä.
Ilmeisesti palstalaiset ei sitä lue kun kukaan ei sitä ole esiin ottanut
Kiitos vinkistä. Tämä Suuri attraktori saattaa olla vaikka universumin keskipiste, näin voisi ainakin ajatella.
Tosin koko universumin alueeseen verrattuna senkin vetovoima aika paikallista.
Teorian mukaan esimerkiksi aika, paikka, ulottuvuudet ja muut "energeettiset sijainnit" suureistoissa ovat kaikki energian seurausta eivätkä esiinny sellaisinaan ilman energiaa (ilman energiaa ei ole mitään, mikä voisi kyseistä ominaisuutta tallentaa / tehdä olemassaolevaksi). Siten kysymys palautuu energian ominaisuuksiin. Energian ominaisuuksia varten tarvittaisiin tuo suuri yhtenäisteoria, joka olisi yksi yhteen olemassaolevien energioiden suhteen. Siitä voisi silloin laskea mm. suureita kuten ulkopuoli, kelluminen, liikkeet, aika, sijainti, ulottuvuudet, ilmiöt, tapahtumat, kvarkkiperheet jne.
Kaikki tämä on kuitenkin suuressa määrin riippuvaa laskennallisista järjestelyistä, koska koko energian laskeminen laskentajärjestelmissä onnistuu vain eräänlaisena laskentanäytteenä. Täydellinen informaatiokopio energiasta on liian monimutkainen laskentajärjestelmille edes kokonaan esitettäväksi. Tämä on siten "laskentahavaitsijan" valitsema laskentatehtävän asettelutilanne. Tietysti havaitsijan sisällyttäminen energiaksi on mahdollista muuttujin, jolloin kysymykset voi esittää uudelleen jälkikäteen erilaisin oletuksin. Ja osa energioista voidaan tavanomaiseen tapaan laskea yhdistelmät kerrallaan (tavalliset reaaliluvut/kompleksiluvut/jakaumat /- tarkkuudet).
Nyt pitäisi määritellä tuo "kelluu" vähän tarkemmin esim. olettaen, että kaikki olemassaoleva energia sisältyy laskentaan. Tai laskemalla myös ulkopuolen oletetut energiat esimerkiksi muuttujin. Näitä laskentuja tehdään rutiinisti ja vastaus on tietyin oletuksin "kyllä kelluu" ja toisin oletuksin "ei kellu vaan määrittelee kaiken kellumisenkin". Sama toteutuu laskennassa käytännössä kaikille suureille ja ominaisuuksille, joita voidaan laskea.
Jos olisi "havaittu liikettä" jonkin suuremman suhteen, tulisi tuo suurempi sisällyttää laskentaan osana maailmankaikkeutta, jolloin liikekin olisi arvioitava uudelleen jne.
Mielenkiintoisempaa onkin sitten, voidaanko energialla ohjelmoida esim. tietyn avaruuden alueen energeettinen sijainti. Laskettavissa sekin.
Koska maailmankaikkeus on kaikki, mitä on, ei ole mitään mihin voisi verrata. Kysymys on siten asetettu tavalla, johon vastaaminen millä tavalla tahansa olisi mieletön, ts. vastaus ei olisi verifioitavissa eikä falsifioitavissa.
juuri näin asia on
Maailmankaikkeus on aika painava, joten varmaan se tippuu pikkuhiljaa alaspäin koko ajan äärettömässä tyhjyydessä.
Tietysti, jos suunnattomien etäisyyksien päässä maailmankaikkeudesta olisi muita maailmankaikkeuksia, niin tilanne voisi olla tämän ja niiden muiden maailmankaikkeuksien rajallisen iän vuoksi sellainen, ettei vielä voi määrittää näiden maailmankaikkeuksien välistä suuntaa tai etäisyyttä, koska energia ei vielä pitkiin aikoihin pääse saavuttamaan niin kakaisia kohteita suuntaan eikä toiseen. Tällöin tuo kelluminenkin olisi tilassa määrittämätön, kunnes jokin energiavuorovaikutus kytkee maailmankaikkeudet toisiinsa ja niistä tulee samalla yhtä suurempaa maailmankaikkeutta ja kysymyksetkin on silloin aseteltava uudestaan. Tällöin painovoimakin pääsisi vaikuttamaan vasta aikojen kuluttua ja putoaminenkin alkaisi silloin.
Maailmankaikkeudella kuten ei avaruudessakaan ole suuntaa ylös tai alas.
Siksihän kaikki tippuukin kaikkiin suuntiin samaa aikaa, pyörteen muodossa. Aurinko esim. putoaa galaksin ympäri, samalla kun planeetat putoaa auringon ympäri, jne.
Ei kaikki taivaankappaleet kierrä maailmankaikkeudessa.
Maailmankaikkeuden ulkopuolelle sinkoutuneet taivaankappaleet jatkavat kulkuaan suoraan eteenpäin.... ikuisesti.
Todellisuus kelluu satunnaisuuden meressä. Materiahiukkanen kelluu todennäköisyyksien aallokossa.
Tila-todennäköisyysaallot eivät ole täysin olematonta tyhjää ja kuitenkin ne ovat pelkkää tyhjää, olemassaolon välitila jonka varassa aktuaalinen todellisuus kelluu.
Ilman energiaa ei ole todennäköisyyksiäkään kuin kuviteltuina informaatioina. Kvanttipotentiaalit vaativat energiaa virittyäkseen...
Kyllä myös täysin tyhjennetyssä ja tyhjässä avaruudessa on todennäköisyysaaltoja ja sinne ilmaantuu myös hiukkaspareja ja energiaa tyhjästä.
Maailmankaikkeuden kokonaisenergiaksi on arvioitu 0. Tarkoittaa sitä että maailmankaikkeus ei tee työtä mitään ulkopuolista vastaan.
Todistamaton teoria tämä " 0-energinen maaimankaikkeus". eli pitäisi olla näyttö, muuten arvio on arvaus.
Maailmantappi on mulla housuissa
Ai, se pikkunakki?
Riippuisiko iinflaatiosta ja pankkiautomaattien määristä, mutta suutari lillukoon lestissään.
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/pysäyttävä-havainto-alle-15-vuotiaista-suomessa-”kuinka-monta-koulua-tulevaisuudessa-tarvitaan”/ar-AAI3omV?li=BBr5KbI
https://news.umich.edu/the-universe-may-have-been-born-spinning-according-to-new-findings-on-the-symmetry-of-the-cosmos/
Michiganin yliopistossa oli tutkittu yli 15000 spiraaligalaksia, ja havaittu että niistä valtaosa pyörii vastapäivään, ja harvempi myötäpäivään. Tämä viittaa että koko universumi on pyörimisliikkeessä, ja tästä johtuen suurempi osa galakseista on muodostuessaan alkanut pyöriä vastapäivään.
Pyörimisliike ei vaadi mitään vertailukohdetta kuten liike eteenpäin, ja voidaan havaita keskipakoisvoimasta ja coriolisvoimasta vaikka kohde olisi paikallaan pyörivässä koordinaatistossa, kuten pyörivän maapallon pinnalla.
Saa nähdä miten nämä uudet tutkimukset muuttavat käsitystä maailmankaikkeuden rakenteesta.
Onhan se aika mullistavaa todistaa että koko "revohka" pyörii sittenkin. Pyörivällä massalla on aina keskipiste, napa. Vaappuvalla massalla niitä voi olla useampiakin.
Tarvitaan useita vertaisarvioituja tutkimuksia ja lisähavaintoja, jotta niiden perustella voidaan todeta maailmankaikkeuden pyörimisliike toteen näytetyksi.
Eli vielä on syytä uskoa vahvinta tieteellistä käsitystä, että maailmankaikkeudella ei ole keskipistettä, niin uskomattomalta kuin tämä asia maallikosta tuntuukin.
https://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/hammentava-tulos-koko-maailmankaikkeutemme-saattaa-pyoria.html
Nyt tuli uusi tutkimus Kansasin yliopistosta, joka perustuu 220 000 spiraaligalaksin pyörimissuunnan tarkasteluun. Tämä tutkimus osoittaa jo erittäin suurella todennäköisyydellä koko universumin olevan pyörimisliikkeessä.
Mielenkiintoinen ja vanhoja käsityksiä haastava tutkimus. Onkohan aiheesta tehty lisätutkimuksia?
Alkaa näyttämään siltä että se maailmankaikkeuden keskipiste ei sijaitsekkaan "Valtaojan nenänpäässä" ;DDDDD
Ei kyse ollut maailmankaikkeuden keskipisteestä, vaan alkuräjähdyksen tapahtumapisteestä, joka on jokainen nykyisen maailmankaikkeuden piste.
Mitä tarkoitat yksikössä ilmaistulla "nykyisen maailmankaikkeuden pisteellä"?
Kun nykyinen avaruus lähti laajenemaan, sen metrinen koordinaatisto kasvoi. Koko maailmankaikkeuden tila oli alkuun, jos ei yhdessä pisteessä, niin Planckin tilavuudessa. Sen jälkeen se suhtiksen sigulariteetti tai kvanttimekaaniikan Planckin tilavuuden tuhru on laajentunut. Nykyisen avaruuden jokainen koordinaattipiste oli alkuun kyseisen "alkumunan" sisällä yksiulotteisessa koordinaatistossa, eli nykyisen avaruuden koordinaatiston kaikki pisteet olivat alunperin alkuräjähdyspisteessä.
Voiko asiaa enää hankalammin ilmaista? San se.
Mielenkiintoista.
Onko tiedemiehet pohtineet sitä miten sinne Planckin mitatan kokoiseeen pisteeseen mahtui tämä alutilpehööri josta maailmankaikkeutemme syntyi, vai ihanko tyhjänä tämä plancki-muna posahti maailmankaikkeudeksi.
Universumin laajeneminen on teoria, joka on pölyttynyt jo niin kauan, että on vain ajan kysymys, milloin tieteelliset uskomukset vaihtuu tuoreempiin. BB:n ongelmia on mm. se, että ensin ei ollut mitään, eli ei paikkaa, ei tilaa, ei ainetta... mutta silti ristiriitaisesti olikin, sillä kaikkeus oli teorian mukaan pakkautunut pieneksi pisteeksi, joka siis on jotain, ja jotta se voi olla jossain, tarvitaan myös paikka sille. On siis ajan kysymys, milloin tiedemaailmassa hyväksytään se, että tila oli jo valmiiksi olemassa ja siinä tilassa on tapahtunut räjähdyksiä, jotka ovat singonneet materiaa räjähdyspisteestä poispäin. Tosin aikaa on kulunut jo niin kauan, että materia on kasautunut (mm. galakseiksi) ja liikkuvat myös toistensa vuorovaikutuksesta. Esim. Linnunrata ja Andromedan galaksi kohtaa n. 4,5 mrdn vuoden kuluttua. Todennäköisesti alkuräjähdyksiä on ollut useita, ja edelleenkiin niitä nähdään: supernovat ja hypernovat. On siis mahdollista, että nämä kaksi galaksia ovat eri alkuräjähdysten aikaansaamia. Ongelma kuitenkin pysyy ennallaan, eli mistä alkuperäinen aine on tullut ja mistä gravitaatio, joka on kasannut ainetta ja saanut aikaan rakennusaineita valmistavia "ydinreaktoreita".
Oikeastaan meidän pitäisi ensiksi ratkaista mitä on AVARUUDEN TILA, se jota me tyhjänä kutsumme tyhjyydeksi. Toiseksi voisimme ratkaista onko tätä kyseistä tilaa maailmankaikkeuden ulkopuolella. Kolmanneksi meidän täytyisi ratkaista voiko kyseinen tila laajeta ja/tai supistua vai onko tapahtumat maailmankaikkeudessa PYSYVÄN TILAN SISÄLLÄ tapahtuvia muutoksia?
Siinäpä sinulle ja muillekin asiasta kiinnostuneille viikonloppumiettimistä.
Kelluupa tietenii. Neliskanttine kun sattuu kuitenii olemaan. Auringon tätä kieräiessä.
Juu ikkäänsä, totta huastat.
Mualimankaikkeus on kantikas kuin savolaisen piekuoppa vua ei uo läheskään yhtä tyhjönen.
Ufot ja Avaruus
https://ufot-avaruudessa.webnode.fi
Eikun se räjähtää koko ajan "keskiräjähdystään".