Vakavalta parisuhteelta enemmän

Onko vakava parisuhde vain tylsää arkista toistamista vailla sitä aiempaa pilkettä silmäkulmassa? Toiseen tylsistymistä ja omien odotusten katoamista. Tunteiden kuihtumista, kun et katso minua enää silmiin puhuessamme. Kylmien väreiden unohtamista, kun et enää painaa päätä vasten rintakehääni tai koskettaa selkääni. Uskon kaatumista, kun et vastaa eleisiini ja lauseisiini. Toivon murentumista, kun en uskallakaan enää haaveilla meistä yhdessä tai miettiä tulevaisuuden kihloja. Rakkauden hapertumista, kun tuntuu että haluan sinua enemmän kuin mitään, mutta sinä et minua. Kaikkein eniten kaipaan hengitystäsi niskani takana ja niitä lumoutuneita katseita, kun keskityimme toisiimme kuin kissa hiireen. Nykyisin kaikki on hieman toisin, vastarakkauden saamisen säiliö on vajaa ja sydän epätoivoa täynnä
2157
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Kuulostaapa surulliselle tuo tilanne :( Ei vakavan parisuhteen tarvitse olla sellaista, ettei siinä ole kosketusta, seksiä ja flirttiä molemminpuolisesti. Olen pitkässä parisuhteessa ja vaikka alkuhuuma muuttuukin erilaiseksi, voi jännite säilyä, jos molemmat haluaa tehdä siihen töitä. Puhu hänen kanssaan kaipuustasi ja miettikää, onko vielä toivoa romantiikan syttymisestä ja halua yrittää. Joskus voi olla parempi siirtyä eteenpäin, jos joutuu kovasti kärsimään ja toinen ei kaipaa enempää suhteelta.

Äänestä
  • Surullista niin surullista. Olen itsekkin ollut parsuhteessa se rakastettu osapuoli. Elämäntilanteeni sai minut väsymään ja kaikki energia meni selviytymiseen. Jätin rakkaani vaille huomiota. Jotenkin ajauduin omaan koloon. Olin poissaoleva, tunteeton ja täysi idiootti. Erohan meille tuli ja jälkeenpäin kaduttaa. Vakava keskustelu olisi ehkä saanut minut heräämään tai sitten ei. Puhukaa ennenkuin teette mitää peruuttamatonta.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Surunmurtama kirjoitti:

Onko vakava parisuhde vain tylsää arkista toistamista vailla sitä aiempaa pilkettä silmäkulmassa? Toiseen tylsistymistä ja omien odotusten katoamista. Tunteiden kuihtumista, kun et katso minua enää silmiin puhuessamme. Kylmien väreiden unohtamista, kun et enää painaa päätä vasten rintakehääni tai koskettaa selkääni. Uskon kaatumista, kun et vastaa eleisiini ja lauseisiini. Toivon murentumista, kun en uskallakaan enää haaveilla meistä yhdessä tai miettiä tulevaisuuden kihloja. Rakkauden hapertumista, kun tuntuu että haluan sinua enemmän kuin mitään, mutta sinä et minua. Kaikkein eniten kaipaan hengitystäsi niskani takana ja niitä lumoutuneita katseita, kun keskityimme toisiimme kuin kissa hiireen. Nykyisin kaikki on hieman toisin, vastarakkauden saamisen säiliö on vajaa ja sydän epätoivoa täynnä

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu