Enkeli pieni vaeltaa,
yksin tietä pimeää.
Ei siivet sen enään kantaneet.
Jäi enkeli maahan kurjuuteen.
Maahan jossa on vain sotaa,
Maahan jossa jokainen tulee petyksi.
Ei enkeli jaksanut enään katsoa maan kurjuutta.
Tahtoi lentää takaisin taivaaseen,
sinne mistä tulikin.
Vaan jäi enkeli pikkuinen,
siivet rikki revittyinä
maan päälle kulkemaan.
Ja vieläkin kulkee suruissaan,
pää painuksissa,
silmät kyynelissä
ja toivoo parempaa maailmaa...
yksin tietä pimeää.
Ei siivet sen enään kantaneet.
Jäi enkeli maahan kurjuuteen.
Maahan jossa on vain sotaa,
Maahan jossa jokainen tulee petyksi.
Ei enkeli jaksanut enään katsoa maan kurjuutta.
Tahtoi lentää takaisin taivaaseen,
sinne mistä tulikin.
Vaan jäi enkeli pikkuinen,
siivet rikki revittyinä
maan päälle kulkemaan.
Ja vieläkin kulkee suruissaan,
pää painuksissa,
silmät kyynelissä
ja toivoo parempaa maailmaa...
Vastaukset 1
Vanhimmat
"nätti" runo... voin melkein nähdä mustan enkelin kyneeleet silmissään etsimässä iloa maailmasta...
sellasta se on elämämme täällä joskus...
Mäkin ajattelin laittaa omia runoja, tarkkailkaa "postianne"... =)