Täyttä asiaa kasvatuksesta

tiin eli siihen joka juuri hänelle on paras!
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨

Nuoret tarvitsevat toisen tai kolmannenkin mahdollisuuden päästä heille
´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´
parhaaseen ammattiin!
´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´
Olin teinivuosinani varsin kypsymätön ja kulutin suurimman osan aikaani juhlimiseen, työssä käyntiin ja tyttöjen perässä juoksemiseen. Sitten parikymppisenä armeijan käyneenä jotenkin heräsin, että pitääpä nyt ehkä joku ammattikin hankkia, kirjoittaa erikoislääkäri, tutkimusprofessori Markus Perola.

MIELIPIDE 4.6.2016 2:00 Päivitetty: 5.6.2016 14:34
Helsingin Sanomat

KORKEAKOULUJEN valintaperusteita on ehdotettu muutettavan pois pääsykokeista siten, että vastedes aiempien opintojen tulosta painotetaan. Olen huolissani tästä suuntauksesta.

Suomen tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että kaikki nuoret saavuttavat niin halutessaan omille kyvyilleen maksimaalisen koulutuksen. Moni nuori ”löytää itsensä” vasta teinivuosien jälkeen, ja on varsin kohtuutonta, jos normaaleista nuoruuden hölmöilyistä joutuu kärsimään loppuikänsä.

Vaikka epidemiologiaa tuntevana en pidä yksittäistapausten käytöstä esimerkkeinä, viittaan tässä nyt itseeni. Olin teinivuosinani varsin kypsymätön ja kulutin suurimman osan aikaani juhlimiseen, työssä käyntiin ja tyttöjen perässä juoksemiseen. Koulu tuli ehkä neljäntenä arvojärjestyksessä. Jostain kumman syystä, ehkä sukulaisten painostuksesta, siellä kuitenkin roikuin loppuun saakka ja kirjoitin ylioppilaaksikin.

Sitten parikymppisenä armeijan käyneenä jotenkin heräsin, että pitääpä nyt ehkä joku ammattikin hankkia. Uskaltauduin hakemaan lapsuudenhaaveeseeni, lääketieteelliseen tiedekuntaan. Ylioppilaspaperit eivät olleet sellaiset, että niistä olisi ollut apua, joten tiesin joutuvani pyrkimään pelkän pääsykokeen avulla. Silloin 5 prosenttia, kokeessa parhaiten menestyneet, pääsi suoraan sisään. Monen kuukauden luku-urakan jälkeen omaksi ja varmasti kaikkien muidenkin tuttujen yllätykseksi pääsin sisään Helsingin yliopistoon lukemaan lääkäriksi. Sittemmin ura on sujunut ihan mukavasti.

Olen havainnut samanlaista myöhäisherännäisyyttä lähipiirissäni, etenkin pojissa. Pelkään, että suunnitellut uudistukset iskisivät etenkin meihin tässä suhteessa heikomman sukupuolen edustajiin.

Pienen maan tulee käyttää kaikki olemassa olevan oppimispotentiaalinsa ja antaa nuorille ja vähän vanhemmillekin uusi mahdollisuus. Pääsykokeiden säilyttäminen merkittävänä mahdollisuutena päästä opiskelemaan mahdollistaisi tämän.

Markus Perola

kvantitatiivisen genetiikan dosentti

terveydenhuollon erikoislääkäri

tutkimusprofessori

Helsinki

ja onnistui (alun hakusen jäkeen)

saamaan oman parhaan ammattinsa.