moi!
sain poliisilta kutsun kuulusteluun vainoamisesta rikoksesta epäiltynä enkä ole kyllä ketään vainonnut.
kysyisin kannattaako otta avustaja kuulusteluun vai onko siittä mitään hyötyä?
ainoa joka on voinut tehdä ilmoituksen on kerrrostalossa toimiva liiketila josta olen tehnyt valituksia jos asia koskee tätä kääntyykö vainoaminen minua vastaa jos puhun asiasta eli poliisi katsoo ahaa tässä on ollut syytä vainota?
sain poliisilta kutsun kuulusteluun vainoamisesta rikoksesta epäiltynä enkä ole kyllä ketään vainonnut.
kysyisin kannattaako otta avustaja kuulusteluun vai onko siittä mitään hyötyä?
ainoa joka on voinut tehdä ilmoituksen on kerrrostalossa toimiva liiketila josta olen tehnyt valituksia jos asia koskee tätä kääntyykö vainoaminen minua vastaa jos puhun asiasta eli poliisi katsoo ahaa tässä on ollut syytä vainota?
Vastaukset 10
Vanhimmat
"kysyisin kannattaako otta avustaja kuulusteluun vai onko siittä mitään hyötyä?"
No voit ihan itse miettiä omaa oikeudellista osaamistasi, ja sen perusteella tarvetta avustajalle. Tämän esityksen perusteella oikeudellinen osaamisesi ei vielä vakuuta.
"ainoa joka on voinut tehdä ilmoituksen on kerrrostalossa toimiva liiketila josta olen tehnyt valituksia jos asia koskee tätä kääntyykö vainoaminen minua vastaa jos puhun asiasta eli poliisi katsoo ahaa tässä on ollut syytä vainota?"
No mitä luulet poliisin katsovan, jos sinä vain vaikenet, etkä puhu asiasta mitään?
Silloin, jos aiot kertoa totuuden ei avustajalla ole poliisikuulustelussa mitään tekemistä. Hän vain kuuntelee, kun sinä kerrot.
MUTTA, jos aiot valehdella, niin avustajan kanssa voit tietysti kehitellä ennen poliisikuulustelua taktiikkaa, mikälaista pajunköyttä ryhdytte syöttämään.
Avustajan palkkio on kuitenkin lähes aina suurempi, kuin vainoamisesta tuomittavat sakot, vaikka sellaiset pystyisit hänen ansiostaan välttämään.
Poliisinpalvoja kirjoittelee taas pelkkää shaissea!! Tärkein hyöty avustajasta on, että poliisi ei pysty niin helposti tekemään syyttömästä syyllistä, eikä muutenkaan kusettamaan niin paljoa. Poliisithan ovat epärehellisiä kieroilijoita, jotka koittavat aina kusettaa hyväuskoisia hölmöjä. Käyttävät kuulusteltavan hyväuskoisuutta ja hänen kokemattomuuttaan sumeilematta hyväksi.
Rehellinen poliisi on satuolento!
onko tämä siis mielipidekysymys? viitaten edelliseen
eduskunnassa on päätetty että voidaan mutu tuntumalla puhua paskaa ja kuluttaa poliisin resursseja saamatta rangaistusta poliisin harhauttamisesta
Espoossa ainakin poliisit siunaa ja ummistaa korvansa kun heidän tuttava eukonsa jauho täyttä potaskaa josta on ihan riidatonta näyttöäkin. mutta espoon poliisin sulkee silmänsä koska on osallisena jotekin keisiin jossa poliisn ja tuon eukon välillä on bisnes suhde ja ehkäpä muutakin ja näin se oikeessa elämässä menee.
Eukko on super rikollinen ja samanlainen on eräs toinenkin jota poliisit suojelee. jostakin syystään.
Onko Ilkka taas pitkän tauon jälkeen virkistynyt ? Jos Ilkka on asianomistajana kyseisen superrikollisen jutussa, niin hän voi nostaa eukkoa vastaan oman syytteen. Ilkka voi laatia haastehakemuksen ja toimittaa sen Nihtisiltaan käräjäoikeuteen. Jos oikeus ottaa jutun, niin sitten käräjöidään. Hävinnyt tietysti on silloin maksajana, eivät veronmaksajat.
Poliisi kuulustelut SAA nauhoittaa!
Tässä aiheesta korkeimman oikeuden ennakkopäätös!
KKO:1990:36
Dokumentin versiot
På svenska
Salakatselu
Salakuuntelu
Diaarinumero: R89/330
Esittelypäivä: 31.10.1989
Antopäivä: 20.3.1990
Taltio: 777
Ollessaan poliisin kuulusteltavana C oli vastoin poliisimiesten kieltoa salaa videolaittein tallentanut käytyä keskustelua. Tällä menettelyllään C ei ollut syyllistynyt salakatseluun tai -kuunteluun, koska se ei ollut loukannut poliisimiesten yksityisyyttä.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 20.3.1990
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Polvijärven kihlakunnanoikeuden päätös 26.11.1987
Virallisen syyttäjän sekä A:n ja B:n syytteestä kihlakunnanoikeus on lausunut selvitetyksi, että C oli 28.8.1987 Polvijärvellä Polvijärven nimismiespiirin virkahuoneessa, jossa hän oli tuolloin ollut nimismies A:n ja ylikonstaapeli B:n kuulusteltavana, luvattomasti ja vastoin heidän nimenomaista kieltoaan ja heidän tietämättään samanaikaisesti sekä äänitallentanut, mitä huoneessa tapahtui, että kuvannut mainittuja poliisimiehiä käyttäen siihen Grundig VS 150 VHS videokameraa lisälaitteineen ja TDK HS E-180 videokasettia. C oli näin luvattomasti valmistanut kasetille tallenteen, jossa oli A:n ja B:n kuvia ja puhetta.
Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus on rikoslain 24 luvun 3 b §:n 1 ja 2 momentin ja 7 luvun 1 §:n nojalla tuominnut C:n yksin teoin tehdyistä salakuuntelusta ja salakatselusta 50 päiväsakkoa vastaavaan 7.500 markan sakkorangaistukseen sekä velvoittanut hänet suorittamaan vahingonkorvaukseksi henkilövahinkona A:lle 6.000 markkaa ja B:lle 7.000 markkaa, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen 28.8.1987 lukien, sekä korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista A:lle 4.002,40 markkaa ja B:lle 3.500 markkaa, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen 26.11.1987 lukien. Kihlakunnanoikeus on lisäksi rikoslain 2 luvun 16 §:n 3 momentin nojalla julistanut videokameran lisälaitteineen, akun ja videokasetin valtiolle menetetyiksi. Vielä C on velvoitettu korvaamaan valtiolle sen varoista jutussa suoritetut todistelukustannukset 116 markkaa.
Itä-Suomen hovioikeuden päätös 7.3.1989
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi C oli saattanut jutun, on katsonut, että rikoslain 2 luvun 16 §:n 3 momentin mukaan rikoksen tekemiseen käytetyn esineen tuomitseminen menetetyksi oli harkinnanvaraista. Tässä tapauksessa videolaitteen huomattava taloudellinen arvo ja rikoksen laatu huomioon ottaen menettämisseuraamuksen tuomitseminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Kuitenkin takavarikkoon otettu videokasetti, jolle luvaton äänen ja kuvan tallentaminen oli tapahtunut, oli tuomittava menetetyksi.
A:lle ja B:lle ei ollut aiheutunut rikoksen johdosta kärsimystä tai muutakaan C:n korvattavaa henkilövahinkoa, koska kysymyksessä oleva videonauhoitus oli saatu heti teon jälkeen poliisin haltuun. Näillä sekä muutoin kihlakunnanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus, joka on alentanut C:n päiväsakon rahamäärää, on tuominnut C:n 50 päiväsakkoa vastaavaan 4.200 markan sakkorangaistukseen, hylännyt A:n ja B:n vahingonkorvausvaatimukset rikoksella aiheutetusta kärsimyksestä ja vapauttanut C:n suorittamasta heille kihlakunnanoikeuden tuomitsemia korvauksia henkilövahingoista sekä alentanut korvauksia oikeudenkäyntikuluista siten, että C:n tuli niistä maksaa A:lle ja B:lle kummallekin 2.000 markkaa kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainittuine korkoineen. C on lisäksi vapautettu videokameran, sen lisälaitteiden ja akun menettämisestä ja niitä koskeva takavarikko on kumottu ja ne on määrätty palautettaviksi C:lle päätöksen saatua lainvoiman. Videokasetin menetetyksi tuomitsemisen ja todistajanpalkkioiden valtiolle korvaamisen osalta hovioikeus on jättänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen voimaan.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
C:lle on myönnetty valituslupa 25.5.1989. Muutoksenhakemuksessaan C on vaatinut, että syyte hylätään ja hänet vapautetaan rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. Virallinen syyttäjä, Outokummun piirin nimismiehen viransijainen D sekä A ja B erikseen ovat antaneet pyydetyt vastaukset. A on vaatinut korvausta vastauskuluistaan.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 20.3.1990
Perustelut
C on kutsuttu Polvijärven nimismiespiirin virkahuoneeseen poliisikuulusteluun. A ja B ovat kieltäneet C:tä videolaittein tallentamasta kuulustelua. C on kuitenkin salaa tallentanut asianosaisten tämän jälkeen käymää keskustelua. C on kuvannut ja äänittänyt vain sellaista, mistä hän luvallisesti virkahuoneessa ollessaan on A:n ja B:n tieten voinut omin aistein tehdä havaintoja. Teknisen laitteen avulla hän ei ole siten tallentanut keskustelutilanteesta mitään muita A:n ja B:n yksityisyyden kannalta merkityksellisiä seikkoja. Hän ei siten menettelyllään ole loukannut A:n ja B:n yksityisyyttä. C ei näin ollen ole syyllistynyt rikoslain 24 luvun 3 b §:ssä tarkoitettuun salakatseluun tai -kuunteluun.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätös kumotaan. Syyte C:tä vastaan yksin teoin tehdyistä salakuuntelusta ja salakatselusta hylätään. C vapautetaan sakkorangaistuksesta, menettämästä videokasettia ja korvaamasta A:n ja B:n oikeudenkäyntikuluja sekä valtion todistelukustannuksia.
Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Heinonen, oikeusneuvokset Riihelä, Roos, Taipale ja Krook
Itse lämpimästi suosittelen Zoom H1 korkealaatuista äänitallentinta!
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/21942/cxvtr/Zoom-H1-stereotallennin
Jos ei Poliisi suostu äänen nauhoitukseen, ei suoraan sanoen kannata sanoa YHTÄÄN MITÄÄN!
Jos ne saavat nauhoittaa mitä sinä sanot, niin mikset sinä saisi nauhoittaa mitä ne sinulle sanovat(uhkailevat)
Esim fyysinen väkivalta tai sillä uhkaaminen on kielletty, aivan kuten henkinen solvaaminen! Poliisi ja syyttäjä ei julista ketään syylliseksi Suomessa! Siitä päättää tuomari, joka myös määrää asianmukaisen rangaistuksen! Poliisilla ei ole mitään lupia "höykytellä" sinua Poliisikuulusteluissa. Jos on paineita purettavana, niin siitä vaan salille hakkaamaan nyrkkeilysääkkiä, ei epäiltyä!
Eikä varsinkaan jos kyseessä on ns "viharikos"
https://www.youtube.com/watch?v=SJnXoIY1mUI
Hiton natsit! Ovat itsekin alkaneet myöntämään, että käyvät hiljaista SOTAA Suomalaisia vastaan "sananvastuun" nimissä!
http://mvlehti.net/2016/06/12/polisiin-tutkijat-media-vahattelee-maahanmuuton-riskeja-ja-syyllistaa-suomalaisia