Euroopan komissio julkaisi tänään ”Verkon vihapuheen torjunta tehostuu”-nimisen uutisen, joka esittelee komission tulevia toimenpiteitä netissä esiintyvää vihapuhetta vastaan. Uudistuksen perusteella ”Facebook, Twitter, YouTube ja Microsoft sitoutuvat poistamaan niille perustellusti ilmoitetut vihapuheviestit verkosta pääsääntöisesti 24 tunnin kuluessa”. Oikeus-, kuluttaja- ja tasa-arvoasioista vastaava komissaari Věra Jourová perustelee uudistusta seuraavasti:
”Sosiaalinen media on valitettavasti yksi keinoista, joita terroristiryhmät käyttävät nuorten värväämiseen ja väkivaltaisen propagandan levittämiseen. Sopimus verkossa esiintyvän vihapuheen poistamisesta on tärkeä askel pyrittäessä varmistamaan, että internet pysyy vapaana ja demokraattisena vaikuttamiskanavana, jossa noudatetaan eurooppalaisia arvoja ja lakeja.”
Vaikka kyseisestä linjauksesta voisikin saada sen kuvan, että tarkoituksena on ehkäistä arabipropagandan leviämistä, käytännössä tilanne on kuitenkin toinen. Laajemmasta englanninkielisestä selvityksestä paljastuu mm. seuraavat toimenpiteet:
”In order to prevent the spread of illegal hate speech, it is essential to ensure that relevant national laws transposing the Council Framework Decision on combating racism and xenophobia are fully enforced by Member States in the online as well as the in the offline environment.”
Vihapuheella tarkoitetaankin siis käytännössä kantaväestön ”rasistisia” ja ”ksenofobisia” mielipiteitä. Kyseiset mielipiteet edustavat käytännössä kaikkia sen kaltaisia kannanottoja, jotka ovat ristiriidassa EU:n vasemmistoliberaalien ihanteiden kanssa. Rasistinen ja ksenofobinen mielipide voisi näillä standardeilla olla esimerkiksi se, että Eurooppa olisi rikkaampi, turvallisempi ja terveempi ilman tiettyjen väestöryhmien massamaahanmuuttoa.
”Käytännesäännöt allekirjoittamalla yritykset sitoutuvat puuttumaan nopeasti internetissä esiintyvään vihapuheeseen. Ne ottavat käyttöön sisäisiä menettelyjä ja kouluttavat henkilöstöään varmistaakseen, että laiton sisältö poistetaan suurimmalta osin 24 tunnin kuluessa.”
Laittomaksi koetun materiaalin poistaminen 24 tunnin sisällä on melkoinen saavutus ihmisille, joiden koulutus sisältää pääosin tietotekniikkaa ja verkkosivujen ylläpitoa. Ottaen huomioon esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottamisen todentamiseen vaaditun ajan ja viranomaistyön, on kyseinen uudistus rampa jo syntyessään. Käytännössä kyseinen uudistus johtaa ainoastaan nopeaan ja mielivaltaiseen sensuuriin, jossa poliittisesti epäkorrektia materiaalia poistetaan verkkopalveluista riippumatta siitä, onko kyseinen materiaali laitonta vai ei.
”Lisäksi yritykset lisäävät yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Järjestöt ilmoittavat väkivaltaan ja vihamieliseen käytökseen yllyttävästä sisällöstä, ja niitä autetaan järjestämään tehokkaita vihaa torjuvia verkkokampanjoita.”
”Älä puhu tuhmasti”-kampanjat tuskin riittävät rauhoittamaan niitä ihmisiä, jotka ovat joutuneet seuraamaan esimerkiksi pakolaiskriisin aiheuttamia lieveilmiöitä. EU:n komissio ei kykene ymmärtämään tavallisten ihmisten kokemia arjen haasteita, kuten esimerkiksi huolta heikosta taloustilanteesta, pelkoa epävarmasta tulevaisuudesta ja tunnetta sisäisen turvallisuuden romahtamisesta. EU-komission näkökulmasta kyseiset netissä esitetyt kärkkäät mielipiteet ovat vain kouluttamattoman ja turhautuneen kansanryhmän jupinaa, jotka kumpuavat pääosin rakentavan tekemisen puutteesta.
”Komissio, yritykset, kansalaisjärjestöt ja EU-maiden viranomaiset lisäävät yhteistyötään, jotta verkon vihapuheesta ilmoittamista voidaan tehostaa edelleen. Kansalaisjärjestöillä ja verkkosisällön tuottajilla on keskeinen rooli torjuttaessa vihamielisyyden lisääntymistä verkossa. Ne luovat vasta-argumentaatiota, jolla edistetään syrjimättömyyttä, suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta.”
Uudistus tarkoittaa sitä, että niin julkinen valta, kuin myös kolmannen sektorin kansalaisjärjestöt sitoutuvat kyttäämään verkkokirjoittelua ja paljastamaan vihapuheeseen syyllistyneitä ihmisiä. Kyseinen yhteistyö tarkoittaa käytännössä itäblokkilaisen naapurivahtijärjestelmän uutta versiota, missä viranomaiset toimivat ylimpänä mahdollisena auktoriteettina ja almuja saavat vapaaehtoisjärjestöt hoitavat varsinaisen likaisen työn. Vihapuheen määritelmää ei kuitenkaan tässäkään ulostulossa avata sen tarkemmin, sillä epäselvä määrittely mahdollistaa sen suurimman mahdollisen tehon. Hämärän määrittelyn tarkoituksena onkin painostaa ihmiset jättäytymään vaikeiden poliittisten aiheiden ulkopuolelle. Vihapuhetta on kaikkialla, mutta edes EU-virkamiehet eivät osaa kertoa mitä se käytännössä tarkoittaa.
Samaan aikaan -
”Sosiaalinen media on valitettavasti yksi keinoista, joita terroristiryhmät käyttävät nuorten värväämiseen ja väkivaltaisen propagandan levittämiseen. Sopimus verkossa esiintyvän vihapuheen poistamisesta on tärkeä askel pyrittäessä varmistamaan, että internet pysyy vapaana ja demokraattisena vaikuttamiskanavana, jossa noudatetaan eurooppalaisia arvoja ja lakeja.”
Vaikka kyseisestä linjauksesta voisikin saada sen kuvan, että tarkoituksena on ehkäistä arabipropagandan leviämistä, käytännössä tilanne on kuitenkin toinen. Laajemmasta englanninkielisestä selvityksestä paljastuu mm. seuraavat toimenpiteet:
”In order to prevent the spread of illegal hate speech, it is essential to ensure that relevant national laws transposing the Council Framework Decision on combating racism and xenophobia are fully enforced by Member States in the online as well as the in the offline environment.”
Vihapuheella tarkoitetaankin siis käytännössä kantaväestön ”rasistisia” ja ”ksenofobisia” mielipiteitä. Kyseiset mielipiteet edustavat käytännössä kaikkia sen kaltaisia kannanottoja, jotka ovat ristiriidassa EU:n vasemmistoliberaalien ihanteiden kanssa. Rasistinen ja ksenofobinen mielipide voisi näillä standardeilla olla esimerkiksi se, että Eurooppa olisi rikkaampi, turvallisempi ja terveempi ilman tiettyjen väestöryhmien massamaahanmuuttoa.
”Käytännesäännöt allekirjoittamalla yritykset sitoutuvat puuttumaan nopeasti internetissä esiintyvään vihapuheeseen. Ne ottavat käyttöön sisäisiä menettelyjä ja kouluttavat henkilöstöään varmistaakseen, että laiton sisältö poistetaan suurimmalta osin 24 tunnin kuluessa.”
Laittomaksi koetun materiaalin poistaminen 24 tunnin sisällä on melkoinen saavutus ihmisille, joiden koulutus sisältää pääosin tietotekniikkaa ja verkkosivujen ylläpitoa. Ottaen huomioon esimerkiksi kansanryhmää vastaan kiihottamisen todentamiseen vaaditun ajan ja viranomaistyön, on kyseinen uudistus rampa jo syntyessään. Käytännössä kyseinen uudistus johtaa ainoastaan nopeaan ja mielivaltaiseen sensuuriin, jossa poliittisesti epäkorrektia materiaalia poistetaan verkkopalveluista riippumatta siitä, onko kyseinen materiaali laitonta vai ei.
”Lisäksi yritykset lisäävät yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Järjestöt ilmoittavat väkivaltaan ja vihamieliseen käytökseen yllyttävästä sisällöstä, ja niitä autetaan järjestämään tehokkaita vihaa torjuvia verkkokampanjoita.”
”Älä puhu tuhmasti”-kampanjat tuskin riittävät rauhoittamaan niitä ihmisiä, jotka ovat joutuneet seuraamaan esimerkiksi pakolaiskriisin aiheuttamia lieveilmiöitä. EU:n komissio ei kykene ymmärtämään tavallisten ihmisten kokemia arjen haasteita, kuten esimerkiksi huolta heikosta taloustilanteesta, pelkoa epävarmasta tulevaisuudesta ja tunnetta sisäisen turvallisuuden romahtamisesta. EU-komission näkökulmasta kyseiset netissä esitetyt kärkkäät mielipiteet ovat vain kouluttamattoman ja turhautuneen kansanryhmän jupinaa, jotka kumpuavat pääosin rakentavan tekemisen puutteesta.
”Komissio, yritykset, kansalaisjärjestöt ja EU-maiden viranomaiset lisäävät yhteistyötään, jotta verkon vihapuheesta ilmoittamista voidaan tehostaa edelleen. Kansalaisjärjestöillä ja verkkosisällön tuottajilla on keskeinen rooli torjuttaessa vihamielisyyden lisääntymistä verkossa. Ne luovat vasta-argumentaatiota, jolla edistetään syrjimättömyyttä, suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta.”
Uudistus tarkoittaa sitä, että niin julkinen valta, kuin myös kolmannen sektorin kansalaisjärjestöt sitoutuvat kyttäämään verkkokirjoittelua ja paljastamaan vihapuheeseen syyllistyneitä ihmisiä. Kyseinen yhteistyö tarkoittaa käytännössä itäblokkilaisen naapurivahtijärjestelmän uutta versiota, missä viranomaiset toimivat ylimpänä mahdollisena auktoriteettina ja almuja saavat vapaaehtoisjärjestöt hoitavat varsinaisen likaisen työn. Vihapuheen määritelmää ei kuitenkaan tässäkään ulostulossa avata sen tarkemmin, sillä epäselvä määrittely mahdollistaa sen suurimman mahdollisen tehon. Hämärän määrittelyn tarkoituksena onkin painostaa ihmiset jättäytymään vaikeiden poliittisten aiheiden ulkopuolelle. Vihapuhetta on kaikkialla, mutta edes EU-virkamiehet eivät osaa kertoa mitä se käytännössä tarkoittaa.
Samaan aikaan -
Vastaukset 1
Vanhimmat
- EU pyrkii synnyttämään ”vasta-argumentaatiota”, jolla pyritään painostamaan ihmisiä omaksumaan poliittisesti korrekti suvaitsevainen pelastusoppi ja maailmankatsomus. Lukemattomat seksuaalirikokset, terrorismin uhan nousu, etniset enklaavit, jäsenmaiden taloudellisen pohjan romahtaminen ja kansallisvaltioiden lopullinen katoaminen ovat komission näkökulmasta ilmiöitä, joita eurooppalaisten ei tulisi kyseenalaistaa.
Päätöksen taustoituksessa todetaan vielä seuraavaa:
”The Framework Decision on Combatting Racism and Xenophobia criminalises the public incitement to violence or hatred directed against a group of persons or a member of such a group defined by reference to race, colour, religion, descent or national or ethnic origin. This is the legal basis for defining illegal online content.
Freedom of expression is a core European value which must be preserved. The European Court of Human Rights set out the important distinction between content that ”offends, shocks or disturbs the State or any sector of the population” and content that contains genuine and serious incitement to violence and hatred. The Court has made clear that States may sanction or prevent the latter.”
Ensimmäisenä mainittu puitepäätös sisällyttää rasismin määritelmään myös uskonnon, jonka tarkoituksena on suojella muslimiväestöä kriittisiltä mielipiteiltä. Kyseinen kehitys johtaa käytännössä siihen, että länsimaisten yhteiskuntien julkisen keskustelun rajoja alkaa sääntelemään muslimivähemmistön käsitys kunniasta. Uskonto ei kuitenkaan ole rotu, eikä sitä voida siksi rinnastaa rasismiin. Kyseinen päätös kuvastaakin hyvin vasemmistolaisten tarvetta uudelleenmääritellä sanoja.
Viimeisessä kappaleessa todetaan ”ilmaisunvapauden” edustavan eurooppalaisten arvojen kulmakiveä, jota tulee suojella ulkopuolisilta hyökkäyksiltä. Heti seuraavassa lauseessa kuitenkin todetaan ettei sananvapauden piiriin kuulu kannanotot, jotka kiihoittavat ”vihaan tai väkivaltaan”. Vihapuhetta tulisi joko torjua rangaistuksilla tai ennaltaehkäisyn keinoin, mikä tarkoittaa käytännössä ennakkosensuuriin siirtymistä. EU on jälleen ottanut askeleen kohti Neuvostoliittoa.
Suomen on aika itsenäistyä. Välittömästi.
—
Tuukka Kuru