Kiinnostaisi tietää että voiko käräoikeuden tai hovioikeuden istuntoon syytetty tuoda mukaan ns. yllätystodistajan josta ei kukaan muu tiedä ennalta? ei edes asianajaja?
Mitä sanoo arvon raati? Minä sanon että kyllä voi tuoda.
Mitä sanoo arvon raati? Minä sanon että kyllä voi tuoda.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä sen voi tuoda, mutta ei se ole ihan niin yksinkertaista. Yleensä silloin oikeudenkäyntiä lykätään ja yllätystodistaja passitetaan poliisikuulusteluun. Poliisi suorittaa toistajan kuulustelun, valmistaa lisäpöytäkirjan, mistä ilmoitetaan asianosaisille, jotta he voisivat sen tilata. Luonnollisesti lisäpöytäkirja menee myös syyttäjälle.
Joku osapuolista voi myös ilmoittaa syyttäjälle/poliisille, että hän haluaa antaa vastineensa em. lisäpöytäkirjaan. Silloin poliisi suorittaa taas kuulustelun lisäpöytäkirjan lisäpöytäkirjaan, jne.
Näin piiri pieni pyörii, mutta kaikki on kuitenkin oikeuden käsissä, miten pitkään se sallii kaiken tapahtuvan. Avustajat pyörittäisivät juttuja vaikka vuosia, sillä se tietää heille rahaa, sekä taktiikkana sotkea oikeudenkäyntiä.
Ässs.. todistajan kuulustelun.
Vielä kerran. Auerin jutussahan oikeudenkäyntiä sotkettiin oikein olan takaa ja pyydettiin vaikka minkälaisia lisätutkimuksia ja tuotiin aina uusia ja uusia todistajia kehiin.
Voi tuoda, mutta eri asia sitten on, että voidaanko häntä kuulla suoraan siinä istunnossa, vai pitääkö istunto peruuttaa/lykätä lisätutkinnan tekemiseksi (niin kuin edellinen vastaaja vastasi). Pääsääntö kun on, että kaikki kuultavat (aoja, vja, tja jne) menevät esitutkinnan kautta.
Hei, ei vastaaja mene esitutkintaan kuultavaksi. Rikosjutussa kuin ei ole vastaajaa.
Ummmm, rikosjutuissa nimenomaan on vastaaja. Se on se tyyppi, jota rikoksesta syytetään.
Viuh, viuh, viuh, lääh, hihnasi hinkkaa rajusti tyhjää. Riitajutussa on kantaja vs. vastaaja. Rikosjutussa on syyttäjä vastaan syytetty.
Voi ristus.... mä nyt olen kuitenkin rikosasioita yli 10 vuotta työkseni käsitellyt, sekä syyttäjänä ja tuomarina. Ja kyllä sekä syyttäjän laatimassa haastehakemuksessa että minun laatimassani tuomiossa lukee, että vastaaja. Ja ihan siinä vakiotekstissä.
Mutta mitäpä minun sanomisillani on merkitystä, katsotaanpa asiaa säätelevästä laista. Otetaanpa esim. laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (ROL) 5 luku 3 §: "Haastehakemuksessa on ilmoitettava: 1) vastaaja; 2) asianomistaja; 3) syytteenalainen teko ...." jne.
Sitten vaikkapa ROL 5 luku 8 § 2 momentti: "Haaste, haastehakemus sekä 3 luvun 10 §:ssä tarkoitettu vaatimus on annettava tiedoksi vastaajalle siten kuin tiedoksiannosta oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa säädetään."
ROL 5 luku 9 §: "Haasteessa vastaajaa kehotetaan vastaamaan häntä vastaan esitettyihin vaatimuksiin kirjallisesti tuomistuimen määräämässä ajassa tai suullisesti istunnossa. Haasteessa vastaajaa kehotetaan: 1) ilmoittamaan kantansa häntä vastaan esitettyihin vaatimuksiin: 2) ilmoittamaan kantansa perustelut, jos hän kiistää syytteen tai muut vaatimukset ..." jne.
ROL 5 luku 15 §: Pääkäsittelyyn on kutsuttava: 1) syyttäjä; 2) vastaaja; 3) asianomistaja, joka on tuomioistuimelle ilmoittanut esittävänsä vaatimuksia ja jonka vaatimuksia syyttäjä ei aja; ja...
jne
jne
jne vaikka kuinka monta lainkohtaa.
On siis huisin MIELENKIINTOISTA, kuinka laki, joka koskee rikosasioiden käsittelyä tuomioistuimissa, puhuu nimenomaan VASTAAJASTA.
(sinänsä ROLlissa puhutaan myös epäillystä)