ottelusta

taisin tajuta pointtisi, kiitos palautteesta, täytyy vaan jatkaa ja yrittää kovemmin. en ole mikään vasta-alkaja mutta nyt toi ongelma on tullut selvemmäksi, jokainen isku joka ei osu jättää suojauksen aukkon ja siitä saa maksaa

turhautunut kirjoitti:

taisin tajuta pointtisi, kiitos palautteesta, täytyy vaan jatkaa ja yrittää kovemmin. en ole mikään vasta-alkaja mutta nyt toi ongelma on tullut selvemmäksi, jokainen isku joka ei osu jättää suojauksen aukkon ja siitä saa maksaa

Lue lisää

Joskus aikanaan kilpailuja varten harjoiteltiin (Sm, kansallisia ja sellaisia, mitä niitä oli). Nyt olen vaihtanut lajia, mutta se ei kuulu tähän.

Suurin ongelma oli se, että rytmi vastustajan kanssa oli täysin toinen - siis kaveri vaan ehti tehdä tekniikat aiemmin.

Tekniikkaa pitäisi harjoitella siten, että harjoittelet paitsi edellä mainittuja, myös ajoitusta. Ajoituksen perusharjoitus on harjoitella liikkumaan parin kanssa samassa tahdissa. Hypit siis parin kanssa keveästi, kuten ottelussa liikutaan. Siis joustetaan hiukan päkiöistä ja pohkeilla ponnistetaan ym.

Tärkein tehtävä harjoiteltaessa ajoitusta on saada ensin nämä joustot/hypyt/ponnistukset sattumaan samaan ajankohtaan vastustajan kanssa. Siis kumpikin liikkuu samaan aikaan. Ei ennen, eikä jälkeen vaan samaan aikaan. Tämän jälkeen alat laskea joustoja/hyppyjä, 1...2...3...1...2...3

Nyt kun olette saaneet joustot kohdalleen, alatkin lisäämään tilanteeseen lyöntejä. Ensin helposti.

Takakäden lyöntiä joka kolmannelle; 1...2...lyönti...1....2...lyönti...1.
..2...lyönti..jne

Kun olet tehnyt tätä jonkin aikaa, muutat tekniikkaa. Joka kolmannelle esimerkiksi etukäsi takakäsi ja sama homma. Pari torjuu lyönnit tai antaa tulla perille, suosittelen että antaa tulla perille.

Tämän jälkeen vaihdat rytmiä ja näin ollen ajoitustapakin muuttuu. Alat laskea neljään, muuten sama asia.

Kun nämä on hallussa, alat parin kanssa harjoittelemaan vapaata tekniikkaa joka kolmannelle "joustolle" tai rytmille. Joko potku tai lyönti.

Vaikein aste ja lähimpänä oikeaa tapaa on rytmittää parin kanssa jousto/liikkuminen samaksi ja heitellä satunnaisiin "rytmeihin"/joustoihin tekniikoita. Esimerkkinä:

1...2...lyönti...potku...2...potku...1...2...lyönti

Ja niin edelleen.

Harjoite on tehty ajoituksen ja osumisen parantamiseksi. Huomaa myös, että karaten ottelussa sinun tulee pyrkiä melko "pitkälle vietyihin" tekniikoihin, jotta pystyt suorittamaan pisteen. Eli harjoitellessasi tee tekniikat aina perille asti, siten että kontakti on reiluhko vatsaan ja hanskat kädessä (sekä sparraajalla kypärä) myös päähän. Huolehdi turvallisuudesta, mutta hae kontaktia välillä sekä päähän että varsinkin vatsaan.

ERITYISTÄ huomiota kannattaa todella kiinnittää huomiota asentoon jossa olet kun lyöt tai potkaiset. Voitko liikkua eteenpäin, oletko huonossa asennossa siihen nähden että sinun tulisi pystyä seuraavaan tekniikkaan jne. Lisäksi päivän sana on ETÄISYYS. Harjoittele liikkuvan parin kanssa etäisyys sellaiseksi, että saat jokaisen lyönnin perille vatsaan/päähän. Kiinnitä huomiota etäisyyteen ja harjoittele kevyellä ottelulla siten, että pari ei torju tekniikoita vaan antaa tulla vatsaan perille. Päähän lyönneissä haet hitailla lyönneillä oman oikean lyöntietäisyytesi - liian kaukaa on turha sohia.

Kun menet kisoihin, sinun tulee aktiivisesti pyrkiä omalle etäisyydellesi. Kisoissa kaiken a ja o on saada selville miten vastustaja liikkuu otellessa ja mikä on vastustajan rytmi - mihin rytmiin ajoittuu vastustajan tekniikat. Jotkin karaten ottelijat olivat jopa aikanaan niin selväpiirteisiä, että joka 6:lla tai joka 5:llä tuli aina tekniikka. Laskemalla ehti aina ensin. Kun neljäs rytmi oli puolivälissä, tiputti takakäden tai mawan sisään ja useimmiten tuloksena oli se wasa-ari.

Kokeile muuten myös puolirytmiin tekniikoita, teet siis tekniikan kun toinen on juuri alkamassa seuraavaa "rytmiä".

Varjo kirjoitti:

Joskus aikanaan kilpailuja varten harjoiteltiin (Sm, kansallisia ja sellaisia, mitä niitä oli). Nyt olen vaihtanut lajia, mutta se ei kuulu tähän.

Suurin ongelma oli se, että rytmi vastustajan kanssa oli täysin toinen - siis kaveri vaan ehti tehdä tekniikat aiemmin.

Tekniikkaa pitäisi harjoitella siten, että harjoittelet paitsi edellä mainittuja, myös ajoitusta. Ajoituksen perusharjoitus on harjoitella liikkumaan parin kanssa samassa tahdissa. Hypit siis parin kanssa keveästi, kuten ottelussa liikutaan. Siis joustetaan hiukan päkiöistä ja pohkeilla ponnistetaan ym.

Tärkein tehtävä harjoiteltaessa ajoitusta on saada ensin nämä joustot/hypyt/ponnistukset sattumaan samaan ajankohtaan vastustajan kanssa. Siis kumpikin liikkuu samaan aikaan. Ei ennen, eikä jälkeen vaan samaan aikaan. Tämän jälkeen alat laskea joustoja/hyppyjä, 1...2...3...1...2...3

Nyt kun olette saaneet joustot kohdalleen, alatkin lisäämään tilanteeseen lyöntejä. Ensin helposti.

Takakäden lyöntiä joka kolmannelle; 1...2...lyönti...1....2...lyönti...1.
..2...lyönti..jne

Kun olet tehnyt tätä jonkin aikaa, muutat tekniikkaa. Joka kolmannelle esimerkiksi etukäsi takakäsi ja sama homma. Pari torjuu lyönnit tai antaa tulla perille, suosittelen että antaa tulla perille.

Tämän jälkeen vaihdat rytmiä ja näin ollen ajoitustapakin muuttuu. Alat laskea neljään, muuten sama asia.

Kun nämä on hallussa, alat parin kanssa harjoittelemaan vapaata tekniikkaa joka kolmannelle "joustolle" tai rytmille. Joko potku tai lyönti.

Vaikein aste ja lähimpänä oikeaa tapaa on rytmittää parin kanssa jousto/liikkuminen samaksi ja heitellä satunnaisiin "rytmeihin"/joustoihin tekniikoita. Esimerkkinä:

1...2...lyönti...potku...2...potku...1...2...lyönti

Ja niin edelleen.

Harjoite on tehty ajoituksen ja osumisen parantamiseksi. Huomaa myös, että karaten ottelussa sinun tulee pyrkiä melko "pitkälle vietyihin" tekniikoihin, jotta pystyt suorittamaan pisteen. Eli harjoitellessasi tee tekniikat aina perille asti, siten että kontakti on reiluhko vatsaan ja hanskat kädessä (sekä sparraajalla kypärä) myös päähän. Huolehdi turvallisuudesta, mutta hae kontaktia välillä sekä päähän että varsinkin vatsaan.

ERITYISTÄ huomiota kannattaa todella kiinnittää huomiota asentoon jossa olet kun lyöt tai potkaiset. Voitko liikkua eteenpäin, oletko huonossa asennossa siihen nähden että sinun tulisi pystyä seuraavaan tekniikkaan jne. Lisäksi päivän sana on ETÄISYYS. Harjoittele liikkuvan parin kanssa etäisyys sellaiseksi, että saat jokaisen lyönnin perille vatsaan/päähän. Kiinnitä huomiota etäisyyteen ja harjoittele kevyellä ottelulla siten, että pari ei torju tekniikoita vaan antaa tulla vatsaan perille. Päähän lyönneissä haet hitailla lyönneillä oman oikean lyöntietäisyytesi - liian kaukaa on turha sohia.

Kun menet kisoihin, sinun tulee aktiivisesti pyrkiä omalle etäisyydellesi. Kisoissa kaiken a ja o on saada selville miten vastustaja liikkuu otellessa ja mikä on vastustajan rytmi - mihin rytmiin ajoittuu vastustajan tekniikat. Jotkin karaten ottelijat olivat jopa aikanaan niin selväpiirteisiä, että joka 6:lla tai joka 5:llä tuli aina tekniikka. Laskemalla ehti aina ensin. Kun neljäs rytmi oli puolivälissä, tiputti takakäden tai mawan sisään ja useimmiten tuloksena oli se wasa-ari.

Kokeile muuten myös puolirytmiin tekniikoita, teet siis tekniikan kun toinen on juuri alkamassa seuraavaa "rytmiä".

Lue lisää

Vsrjolle vastalause viran puolesta - annat karaten kilpaversiosta kuvan, että se olisi laskettavissa olevaa hyppyjumppaa. Voi se tietysti niinkin olla, mutta jos matsaamiseen sisällytetään normaali tekniikkaharjoittelua, ainakin shotokanissa moinen pomppiminen nähdään lähinnä hölmöilynä.


En usko, että kukaan karaten opettajasi hyväksyy ohjeistustasi.

Karaten kilpailutekniikoista löytyy kyllä kirjallisuutta.

Pantse, shotokan

Pantse, shotokan kirjoitti:

Vsrjolle vastalause viran puolesta - annat karaten kilpaversiosta kuvan, että se olisi laskettavissa olevaa hyppyjumppaa. Voi se tietysti niinkin olla, mutta jos matsaamiseen sisällytetään normaali tekniikkaharjoittelua, ainakin shotokanissa moinen pomppiminen nähdään lähinnä hölmöilynä.


En usko, että kukaan karaten opettajasi hyväksyy ohjeistustasi.

Karaten kilpailutekniikoista löytyy kyllä kirjallisuutta.

Pantse, shotokan

Lue lisää

Että miksi vastustaja osuu aina ensin. Ei ole tarkoituskaan, että ajoitus- ja osumaharjoittelu olisi minkäänlainen kokonaisvaltainen treenimuoto - siitähän vasta kummallinen ottelu tulisi.

Kyse on ajoituksen ja tekniikan ajoittamisen harjoittelusta, ei mistään kokonaisvaltaisesta treenistä. Muuten - ainakin yksi karateopettaja eli minä hyväksyn oikein mainiosti tämän harjoitteen otteluharjoitusten osaksi.

Kyse EI ole hyppimisestä, vaan kyse on ajoituksesta - se ei ole koko ottelu, mutta kylläkin osa siitä. Ajoitusta et voi harjoitella muuten kuin etsimällä ottelun rytmi ja poimimalla sieltä oikea hetki lyödä tai potkaista. Jokaisessa ottelussa on rytmi, jota ottelijat noudattavat tietoisesti tai tiedostamatta. Ottelijan rytmi on laskettavissa myös hengityksestä - ottelija rytmittää liikkumista tietämättään hengityksen tahtiin ja joustaa siis myös jaloista / liikkuu jaloilla sen mukaan miten hengittää. Helpoin ottelija on sellainen, joka puuskuttaa äänekkäästi.

Ihmisen / ottelijan rytmiin lyötäessä paras hetki lyödä on se hetki, jolloin ottelija alkaa sisäänhengityksen. Uloshengitettäessä ottelija tekee tekniikan, sisään hengitettäessä vedetään henkeä.

Tätä ei taida pantse teidän shotokanissa pahemmin mietiskellä? Otapa askel katan suuntaan ja mieti mikä on katan rytmi? Otetaan vaikka Heian Shodan/Pinan Nidan kata: 1-2 (gedanbarai ->oitsuki), sitten 1-2-3 (käännös gedanbarai -> tetsui ->oitsuki). Sieltä se rytmi löytyy - kuten ottelustakin. Rytmi ei todellakaan ole väheksyttävä seikka, kuten ei ole ajoituskaan. Et voi harjoitella rytmiä ja ajoitusta, jos et tiedä mitä ne ovat.

Kyseessä on edellisessä viestissä rytmiharjoitus. Ja ajoitusharjoitus. Eri asia sitten on, kiellätkö koko asian ja mietit miksi pari lyö aina wasa-arin vai otatko opiksesi. Se on täysin sinun päätettävissäsi.

Varjo kirjoitti:

Että miksi vastustaja osuu aina ensin. Ei ole tarkoituskaan, että ajoitus- ja osumaharjoittelu olisi minkäänlainen kokonaisvaltainen treenimuoto - siitähän vasta kummallinen ottelu tulisi.

Kyse on ajoituksen ja tekniikan ajoittamisen harjoittelusta, ei mistään kokonaisvaltaisesta treenistä. Muuten - ainakin yksi karateopettaja eli minä hyväksyn oikein mainiosti tämän harjoitteen otteluharjoitusten osaksi.

Kyse EI ole hyppimisestä, vaan kyse on ajoituksesta - se ei ole koko ottelu, mutta kylläkin osa siitä. Ajoitusta et voi harjoitella muuten kuin etsimällä ottelun rytmi ja poimimalla sieltä oikea hetki lyödä tai potkaista. Jokaisessa ottelussa on rytmi, jota ottelijat noudattavat tietoisesti tai tiedostamatta. Ottelijan rytmi on laskettavissa myös hengityksestä - ottelija rytmittää liikkumista tietämättään hengityksen tahtiin ja joustaa siis myös jaloista / liikkuu jaloilla sen mukaan miten hengittää. Helpoin ottelija on sellainen, joka puuskuttaa äänekkäästi.

Ihmisen / ottelijan rytmiin lyötäessä paras hetki lyödä on se hetki, jolloin ottelija alkaa sisäänhengityksen. Uloshengitettäessä ottelija tekee tekniikan, sisään hengitettäessä vedetään henkeä.

Tätä ei taida pantse teidän shotokanissa pahemmin mietiskellä? Otapa askel katan suuntaan ja mieti mikä on katan rytmi? Otetaan vaikka Heian Shodan/Pinan Nidan kata: 1-2 (gedanbarai ->oitsuki), sitten 1-2-3 (käännös gedanbarai -> tetsui ->oitsuki). Sieltä se rytmi löytyy - kuten ottelustakin. Rytmi ei todellakaan ole väheksyttävä seikka, kuten ei ole ajoituskaan. Et voi harjoitella rytmiä ja ajoitusta, jos et tiedä mitä ne ovat.

Kyseessä on edellisessä viestissä rytmiharjoitus. Ja ajoitusharjoitus. Eri asia sitten on, kiellätkö koko asian ja mietit miksi pari lyö aina wasa-arin vai otatko opiksesi. Se on täysin sinun päätettävissäsi.

Lue lisää

He -hehe ! Mainitsemasi Heian/Pinan Nidanin alku -hengitys, eiks vaan.

Puhut asiaa, mutta provosoidut. Hyvä niin.

Perustelit asiasi pätevästi eikä minulla sinänsä ole mitään fiksua huomautettavaa juttuusi.

Paitsi ehkä se, että mielestäni voi aina sanoa ääneen yksinkertaistaen sen, että hyvä karateka ottelussakin liikkuu aina hieman epärytmisesti - rikkoen vastustajan rytmiä. Siihenhän nuo harjoitteesi ovat mielestäni ok, vaativat hieman edistynyttä harjoittelijaa tosin.

Älä nyt heti leimaa koko shotokania minun mukaani.

Pantse, shotokan - hä, hä, häähä (hengitys)

Pantse, shotokan kirjoitti:

He -hehe ! Mainitsemasi Heian/Pinan Nidanin alku -hengitys, eiks vaan.

Puhut asiaa, mutta provosoidut. Hyvä niin.

Perustelit asiasi pätevästi eikä minulla sinänsä ole mitään fiksua huomautettavaa juttuusi.

Paitsi ehkä se, että mielestäni voi aina sanoa ääneen yksinkertaistaen sen, että hyvä karateka ottelussakin liikkuu aina hieman epärytmisesti - rikkoen vastustajan rytmiä. Siihenhän nuo harjoitteesi ovat mielestäni ok, vaativat hieman edistynyttä harjoittelijaa tosin.

Älä nyt heti leimaa koko shotokania minun mukaani.

Pantse, shotokan - hä, hä, häähä (hengitys)

Lue lisää

Niin, kilpailuihin lähtöhän on jo tae siitä, että jonkinlainen ajatus ottelusta on tuolla pääkopassa.

Tuo on varsin yksittäinen harjoitus, monia muitahan voidaan tehdä ja varmasti porukka harjoittelee monella tavalla. Enkä ala tuomitsemaan shotokania, koska... noh koska en tuomitse shotokania. Tunnen shotokanista ylimmät vyöt melko hyvin, en nyt ala kertomaan miksi tai miten.

Okei. Sitten jatketaan otteluharjoituksen saralla. Yksi asia ottelussa on ulottovuus. Miten päästä sinne kaverin "sisään". Siinä se onkin mietiskelemistä..

Kerran tehtiin tälläinen treeni tuohon ulottuvuuteen, oli muuten erään ulkomaalaisen (enpä nyt mainitse edes maata, tyylisuuntaa tai miksi veti treeniä), opettama juttu.

Eli etäisyyden kiinniotto alkaa siitä, miten sijoitat etummaisen jalkasi kun liikut eteenpäin. Siis mihin tähtäät etummaisen jalkasi esimerkiksi takakäden lyöntiä suorittaessasi. Tähtäätkö vastustajan jalkojen "ulkopuolelle", "sisäpuolelle" vai "varpaille". Homma lähtee liikkeelle siitä, että ponnistetaan takajalalla eteenpäin reippaasti ja heitetään eteenpäin "kevyt" maegeri (etujalasta ponnistaessasi takimmaisella!), tavallaan "harpataan" eteenpäin jotta saadaan etäisyys oikeaksi. Eli tehdään ensin potku, sitten lasketaan jalka alas suoraan toisen varpaille. Harjoitellaan ensin tätä.

Kun treeni alkaa onnistumaan, lisätään liikkeeseen takakäden lyönti vatsaan. Liike, sitten loppuvaiheeseen sijoitetaan lyönti. Eli ensin potku, jota ei edes tarvitse potkaista perille vaan "hämynä" ilmaan, sitten liike reilusti eteenpäin (muista takajalan liikuttaminen myös!) ja takakäsi kylkeen/vatsaan.

Tässä siis yksi etäisyysharjoittelun perustreeni jota aikanaan tehtiin, kuulemma siellä "ulkomailla" oli ottelutreeneissä perusharjoite etäisyyden hallitsemiseen. Kyseisen harjoituksen opettaja oli siellä maailman parhaiden ottelijoiden joukossa, joten hänen näyttäessä tekniikan homma oli kyllä aivan selvä miksi harjoitusta tehtiin.

Muutamia muita harjoitteita samaan tapaan; sama idea mutta mawashille, sitten etukäsi - takakäsi, sitten etujalan mawashi, uramawashi hiukan lähempää niskaan, jne. Eli kombinaatioita samaan harjoitukseen.

Tämäkin harjoite on vain yksittäinen treeni, eikä tätä kannata kovin pääpainoisesti harjoitella, tulee taas kummallisen näköistä ottelua o_O

Yksi asia pitää muistaa kisoissa tai harjoiteltaessa kisoihin; liiku, liiku ja liiku. Varsinkin tekniikan suorituksen jälkeen LIIKU sivulle/taakse. Perustreeni on siinäkin harjoitella liikkumista, mutta sehän toisaalta kuulunee jokaisen kilpailijan perustreeniin.