jos vaatii jakoa! Miksi vaatisi muuten elei omistushaluisuuttaan ja anheuttaan
Jakamattoman kp:n osakas on ahne
Aaatos
461033
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Tottakai osakas hakee jakoa että kuolinpesä saadaan huolilta pois.Ei siinä ahneutta ole.
On se ahne, mitä se omaisuuden perässä juoksee!!!
Minulla taas on firma, jonka työntekijät vaativat palkkojaan maksettavaksi. KÄSITTÄMÄTÖNTÄ AHNEUTTA! Olisikohan kyseessä nää samat tyypit, jotka vaatii omiansa kuolinpesästäkin. Miksi niiden pitäisi saada oma omaisuutensa?
Sun firman työntekijäthän on tehneet työtä palkkansa eteen.siksi ne on siellä et savat rahaa.
Ei tuo vielä mitään (vaikka ihan sikamaisen ahnettahan se on). Tuossa meidän lähikaupassa joku ahne ihminen halusi eilen ottaa ostoksensa mukaansa! MIETTIKÄÄ!!! Ostokset jotka oli maksanut. Hän halusi ottaa ne!! Hirveän ahne ihminen.
""Kysyn_vaan"" hei kp:n osakas ei ole maksanut osaansa jota haluaa
Kenen sitten pitäisi saada kuolinpesän osakkaalle lain mukaan kuuluva osuus?
Juur noin, ei piä kommentoida mitää asiaan, parasta vaieta!!!!!!!!!. kommentointisi osoittaa kiinnostusta ja ahneutta toisen hankkimaa omaisuutta kohtaa, vaikka sinulla olsi aivan jo sitä riittämiin pärjätäksesi ilmankin, siis ei puutetta mistaan.
Mistä helvetistä sä tuon maksun oksensit. Ei kp:n osakas mitään maksa paitsi verot, jos niitä tulee, tai jos hän ostaa kuolinpesäosuuden.
Perinyt on, osuus on hänen.
Kyllä meillä maaseudulla on aina jätetty kuolinpesät jakamatta. Ahneita ei olla kukaan. Kaikki omaisuus on maahan haudattu mätänemään. Rahatkin nostettu tililtä ja sinne kuoppaan on viety. Ei ole kukaan ottanut mitään. Koskaan. Kerran oli vähän isompi homma yhden kartanon kanssa, mutta kyllä sekin saatiin pilkottua ja haudattua koko kylän voimin.
Jouduin yhteisomistuksen purun vuoksi selvittelemään erästä kuolinpesää. Siihen kuului myös osuus jakamattomasta kuolinpesästä vuosien takaa. Jo tämän vuosien takaisen jakamattoman kuolinpesän osakkaita oli 62, heistä kaksi alaikäisiä. Osa heistä asuu ulkomailla, Sveitsissä, Ranskassa, Ruotsissa, Australiassa, Etelä-Afrikassa. Voitte yrittää kuvitella millaista se oli, mutta ette onnistu. Ne tietävät, jotka ovat vastaavaa tehneet. Jokainen kuolinpesä pitäisi jakaa mahdollisimman pian. Niiden makuuttaminen jakamattomina on silkkaa v!ttuilua tuleville sukupolville.
No voisiko sitä muullatavalla sanoa, ett mitä se on tuleville sukupolville kuin tuolla sanalla minkä sanoit? Oliko mainitussa tapauksessa kuinka kaukainen jakamaton kp?
Mutta tuleeko nekin osakkaiksi ei kai, ne muut kuin just rintaperilliset, tuleeko niiden lapset? Vai mistä se iso osakasmäärä tulee, kun ei niitä alunalkujaan ole kuin joku muutama?
Rintaperillisiä ovat lapset ja näiden lapset, lapsenlapset jne. niin kauan kuin sukupolvia riittää. Ellei testamentti muuta määrää, vain lähimmät rintaperilliset eli vainajan lapset perivät, mutta jos joku lapsista on kuollut, hänen tilalleen tulevat hänen lapsensa, ja aikanaan näiden tilalle seuraava polvi niin kauan kuin perillisiä on syntynyt. Jo muutamassa vuosikymmenessä kuolemantapauksia ja niistä seuraavia sijaantuloja voi olla paljon, perillismäärä voi paisua kymmeniin.
Myös lapsettomana kuolleen jälkeen hänen testamentistaan on ilmoitettava ns. toissijaissaajille, vaikka testamentin arveltaisiinkin olevan pätevä: juuri allekirjoitin saaneeni tiedon (ja samalla laitoin, että en moiti) äitini äidin hiljattain kuolleen velipuolen (ja hänen vaimonsa) testamentista. Laskin, että siitäkin on lähetetty tieto ainakin 71 henkilölle, osa vielä alaikäisiä vanhempansa kuoltua. Ja näistä kaikista onneksi vain kolme asuu ulkomailla (puhuvat suomea ja ymmärtävät Suomen lainsäädäntöä).
Kuolinpesän jakaminen ei ainakaan odottelulla helpotu.
no on se ettei lesken tarvi nähä sitä jakamista oman elämäntyönsä jakamista paloihin ja osiin.
Sitten ei pidä hankki elämäntyönsä palasiin jakajia. Käärinliinoissa muutenkaan ole niin isoja taskuja, että sen elämäntyönsä saa hautaansa mukaan.
Hassua että näet kyseessä olevan lesken elämäntyöstä ja kuinka se pilkotaan ahneille kuolinpesän osakkaille. Kyseessähän on vainajan omaisuudesta, johon liitetään lesken varallisuus ja sitten katsotaan mihin kukin on oikeutettu.
Jos leski on varakkaampi kuin vainaja hän voi sanoa että ei tipu tasinkoa. Tällöin perikunta jakaa vainajan jäämistön. Köyhempänä hän voi vaatia tasinkoa. Sitten on tietysti avioehto, joka asettaa rajoituksia siten kuin avioehdossa lukee.
juu mutta kusse leski kokee et ne on heidän omaisuuttaan kaikki eika kenenkään pidä niihin puuttuman.
Jos noin kokee. Niin menkööt mun puolesta kokeilee vaikka katiskoja.
Jotkut ihmiset vain eivät osaa kunnioittaa toisten omaisuutta.
Miten tämä leski toimii muuten elämässä? Kyläillessään ystäviensä tai lastensa luona tyhjentää heidän kaappinsa ja varakassansa, ryövää lastenlasten pienet säästöpossutkin?
Miksi leskelle ei riitä hänen oma omaisuutensa? Miksi pitää hamuta toisten omaa?
Jos puoliso olisi halunnut jättää omaisuutensa leskelleen, hän olisi ihan hyvin voinut tehdä sellaisen testamentin. Sitten leski olisi maksanut verot ja saanut omaisuuden laillisesti.
Mutta kun puoliso on tahtonut jättää omaisuutensa omille lapsilleen.
Lakimääräisille perillisilleen.
Sitä tahtoa tulee kaikkien kunnioittaa.
Kaikki on parilla ollut yhteistä koko pitkän liiton ajan.
On mahdotonta, että omaisuus olisi ollut yhteistä.
Avioliitossa kumpikin puoliso omistaa yksin oman omaisuuutensa.
Pitäisi edes perusasiat opetella ennen kuin lähtee tänne kirjoittelemaan. Ihan helkkarin noloa jos ei tällaisia asioita tiedä!
Tottakai puolisot voivat hankkia yhteisomistukseenkin jotakin, ihan samalla tavalla kuin vaikka kaverukset voivat ostaa kimppaan kesämökin. Mutta ei toisen kuolemasta seuraa se, että toinen saa kaiken.
No joo, pelkkää provoahan tämä ketju on ollut.
Leskillä on tässä maassa niin hyvin turvattu asema, että turha on nillittää.
Ja jakakaa hyvät ihmiset ne kuolinpesät!
Miks se pitäs jakaa. Tahi ymmärrän miks pitäs, mutta kun leski sanoo ett sitei jaeta.
oli testamentti mutta leski: että siitä ei laiteta mainintaa perukirijaan ja rintaperilliset siis sai maksaa isot verot, kun testamenttia ja siinä olevaa määräystä lesken käyttö-ja hallintaoikeudesta ei toteutettuaan. No pian sen tapauken jälkeen leski: eipä nyt jaetakaan mut verot maksakaa. Eli jakamamaton pesä ja ei leskellä hallintaa.nii sitä käytetään valtaa.
Luopuminen tapahtuu
asianmukaisesti, jos testamentinsaaja antaessaan testamenttia tiedoksi perillisille
ilmoittaa samalla luopuvansa siitä.
Jos testamentinsaaja luopuu testamentista, ei hän sitä anna tiedoksi kenellekään. Eli jos leski ei halua hallintaoikeutta mihinkään, niin pesä on jaettavissa.
mutta juurihan kirjoittaja sanoi että leski silti luovuttuaan hallinta oikeudestaan sanoi ettei jaeta!
Silloin osakkaat voivat hakea pesänselvittäjän ja -jakajan, joka hoitaa jaon toimitusjakona. Myös asunto voidaan myydä, jollei leski ei ole halunnut siihen lain suomaa hallintaoikeutta.
Leski joka on tilan ja kiinteistön alkuperäinen henkilö, ei halua jakoa.
Tila tarkoittaa kiinteistöä eli maa-aluetta. Eli onko siellä siis kaksi eri kiinteistöä?
Jos lainhuuto kiinteistöihin on yksin leskellä, niin eiväthän ne olekaan kuolinpesän omaisutta. Ennen perunkirjoitusta pitäisi aina tarkistaa lainhuutotodistuksesta, kuka on kiinteistön omistaja.
Jos siis leski omisti kiinteistöt yksin, niin perilliset eivät voi vaatia niitä jaettavaksi eikä perittävän testamentti koske niitä. Jos leski haluaa pitää kiinteistöt itsellään, on syytä toimittaa joutuisasti omaisuuden ositus ja varmistaa, että leski saa pitää ne. Näin hän voi tehdä kiinteistöillä mitä lystää, esim. myydä ne tai lahjoittaa/testamentata ne haluamalleen taholle.
åienehkö maatila ja tupa oli lesken kuolleen aviopuolison, mutta leski nuorena tuli taloon emännäksi.
Eli ei ole kuin yksi kiinteistö ja leski ei siis omista sitä.
Näin ollen leski ei päätä myöskään siitä, jaetaanko vai ei.
Jaosta huolimatta leski saa pitää puolisoiden yhteisen kodin ja koti-irtaimiston hallussaan.
Omistusoikeutta leskelle ei tule kuin siihen mitä hän ehkä tasinkona lapsiltaan saa. Ja se tasinko voidaan maksaa leskelle myös rahana. On erityisesti lesken edun mukaista osittaa ja jakaa pesä, jos hän köyhempänä osapuolena on saamassa varoja. Leski voi tietysti luopuakin tasigosta, jolloin kaikki omaisuus jää lapsille. Kodin hallintaoikeus leskellä on siitä huolimatta.
Mutta voi se leski silti komentoorata että EI jaeta, kun hää niin sanoo.
Selvästikään leski ei enää ymmärrä mikä on järkevintä ja edullisinta ja et omaisuus ei tärvellyt, mutta hän ei myös ymmärrä sitä ettei hää ymmärrä asioita, sen hää ymmärtää, miten komennellaan.
Vaan kun laskikin on kuollut. Ja yksi haluaa pitää pesän jakamattomana.
Ja muitten sana ei paina.
Leskihän voi käyttää omaa omaisuuttaan miten haluaa. Mutta edesmenneen omaisuus, diltä Odin kuin ei tasinkoa leskelle tarvitse antaa, kuuluu perillisille.
Leski ei jakoa voi estää, jos pesänjakajaa tarvitaan ettei sopujako onnistu. Mutta kallista se jakaminen pesänhakajan tekemänä on.
Kuitenkin oman puolikkaan tai osuuden lisäksi leskelle jää hallintaoikeus ainakin yhteiseen asuntoon. Testamentilla voidaan määrätä lisää.
Leski voi sanoa mitä tahansa, mutta kun joku vaatii osuuttaan pesästä,käynnistyy pesänjako jos pesä on selvitetty. Ellei, pesänselvittäjä saattaa pesän ensin jakokuntoon.
Halvemmaksi kuitenkin tulee,että osakas saa sopuisasti osuutensa ilman kallista virallisjakoa.
Joku vain voi luulla, että osuus on suurempikin lesken eläessä hallintaoikeus lisäksi huomioiden.
Leskeä voi myös auttaa, että saa ainakin puolet omaisuudesta ja hallintaoikeuden asuntoon kokonaan.
Harmittaa kun en ole tarpeeksi ahne. Olisi pitänyt simpauttaa itsensä veke jo aikoja sitten.
Jakamaton perikunta johtaa käytännössä aina sen arvon alenemaan. Paitsi jos kyseessä on kultasäkki tai asunto Eirassa.
Voi miettiä, mikä on toisaalta jaon vastustajien vaikutin. Esim.
polttopuuta yhteisestä metsästä tai mökkeilyä "ilmaiseksi". Maatilajutut ovat erikseen, perikunnan maitten viljely kuitenkin on usein touhua missä pellon kunto, rasitetiet jne. myös heikkenevät.
Kyllä se on leskelle tärkeä osuus ja lienee asuntokin. Eipä kai se arvo siitä mihinkään katoa ja tuntuu monelle olevan oma koti ja asunto arvokas, kun niitä tuntuvat hankkivan. Sillan alla ja ulkosalla on ikävää.
Omistaa jo osuuden. Ei se osuus ilman kauppaa, tms häneltä häviä. Eikö ole ihan järkevää se myös hänelle antaa pesästä jos pyytää.
No koska häm haluaa hoitaa sen vastuullisestibpois hoidettavissa asioista, ja että siitä ei tule harmia, vaivaa ym jälkikäteen.
Monissa kuolinpesissä on esim. Kiinteistö ym asioita, joista menee kustannuksia kuolinpesään jatkuvasti, jos sitä ei jaa.
Itse olen joutunut riitaisaan kuolinpesään, jonka jalos todellakin vaadin vaikka ei jäisi käteen euroakaan, koska haluan sen pois harteiltani.
Ei todellakaan ole mitään tekemistä minkään ahneuden kanssa. Miksi itsellesi on joku ongelma jakaa se?
Voithan vapaasti lahjoittaa kuolinpesän osuutesi ensiksi mieleen tulevalle osakkaalle, niin ei tarvitse lahjoittaa ulkopuolisen haltuun. Sitten voit unohtaa asian kuten halusit.