Kuten kuka tahansa, toivon että perukirja ja perinnönjako tulisivat pesälle mahdollisimman edullisiksi. Pesä on muutaman sadantuhannen arvoinen. Se sisältää asunto-osakkeen, sijoituksia, osakkeita ja talletuksia. Kaikki on melko helppoa jaettavaksi. Pesä on kuitenkin riitainen yhden ennakkoperinnön vuoksi. Sovintojakoon ei päästäne, ja ulkopuolinen pesänjakaja on siis otettava.
Perukirja on kuitenkin helppo laatia, koska se on vain lista omistuksista. Nimimerkki tulee pyytämään perukirjaan merkinnän ennakkoperinnöstä. Sen kai kykenee lisäämään listaan, olipa perukirjan laatija mikä taho tahansa.
Kysymys kuuluu: Kannattaako pyytää pankin tiettävästi hinnaltaan edullisempi lakimies hoitamaan perukirjan laatimisen ja vasta sen jälkeen ottaa mukaan asianajaja perinnönjakajaksi? Tuleeko toimitus näin halvemmaksi kuin jos sama asianajaja tekisi heti alkuun myös perunkirjoituksen?
Perukirja on kuitenkin helppo laatia, koska se on vain lista omistuksista. Nimimerkki tulee pyytämään perukirjaan merkinnän ennakkoperinnöstä. Sen kai kykenee lisäämään listaan, olipa perukirjan laatija mikä taho tahansa.
Kysymys kuuluu: Kannattaako pyytää pankin tiettävästi hinnaltaan edullisempi lakimies hoitamaan perukirjan laatimisen ja vasta sen jälkeen ottaa mukaan asianajaja perinnönjakajaksi? Tuleeko toimitus näin halvemmaksi kuin jos sama asianajaja tekisi heti alkuun myös perunkirjoituksen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei asianajajaa kannata ottaa. Tee koko homma oikeusaputoimiston kautta
Järkevintä on käyttää sellaista asiantuntijaa, joka kelpaa KAIKILLE osakkaille, joten esimerkiksi pankin lakimies voi olla perunkirjoituksessa paras vaihtoehto.
Kokonaiskustannukset riippuu siitä, miten vähällä neuvottelulla saatte sopimuksen kasaan, mutta toisaalta myös sopimuksen sisällöllä voi olla merkitystä yksittäiselle osakkaalle.
Neuvotteluyhteys kannattaa säilyttää, koska sillä voi säästää kuluja, jos hakee ratkaisua ilman ulkopuolista koollekutsujaa, vaikka tässä tietysti on merkitystä myös osakkaiden tietämyksen tasolla, koska saattaa mennä täydestä jo pelkällä yksityisellä asianajajalla ilman mitään virallisselvitystä.
Mutta kulut kasvaa nimenomaan siitä, että osakkailla ei ole luottamusta siihen 'päsmäröijään', oli se sitten millä tahansa mandaatilla toimiva, joten ennenkaikkea malttia siihen intoiluun.
Kiitos hyvistä vastauksista.
Iurrti näyttä oivaltavan tyylikkäästi joitain näkökulmia, kiitos.
Pankin lakimies jakajana voisi olla mahdollinen, mutta sitten tulee se kysmys, että minkä pankin ja kellä perijöistä on yhteyksiä mihinkin pankkiin.
Pesän jäsenten tietämys ja yht. kunnallinen verkostoituminen on kohtalaista.
Silti toivon lisää kaikenlaisia asiallisia näkökulmia ja ajatuksia.
Kokemukseni mukaan pankin lakimiehet eivät perunkirjoituksen lisäksi tee jakoja jos on vähänkin kismaa, kuten teillä ennakkoperinnöstä.
Jos ennakkoperinnön (=lahja) saamisesta on selvä tulkinta ja näyttö, niin pk:n mukaisen jaon rutiini ei sinänsä ole vaikeaa. Ellei lahjakirjassa ole nimenomaan kieltoa niin rintaperillisen saama lahja on ennakkoperintöä ja huomioidaan anto hetkensä arvolla. Muun kuin rintaperillisen osalta tulkinta on päinvastainen. Testamentin tulkinnat ovat luku sinänsä.
Jo jakoa suunnitellessa isomman perinnön saajien tulisi muistaa, että jaossa ei pelata enemmistöillä, ei perintöosien, eikä henkilöiden osalta ja toimitusjaon maksaa pesä, eli eniten perivät häviävät eniten. On hyvä muistaa myös se, että perinnönjättäjillä on eläessään ollut lupa suosia ketä he tahtoivat, eikä kaikki rahoitusapu ole automaattisesti tässä mielessä edes lahjaa, saati ennakkoperintöä.
Tietenkään pankkilakimiehet eivät hoida riitaisia jakoja, koska pankki ei voi toimia kenenkään asiamiehenä eikä pesänjakajana. Jos siis pesänjakajaa tarvitaan, hommaan pitää hakea esim. asianajaja.