Miksi vuokralla asuminen kannattaa...

Ei nyt please aloiteta tätä taas. Jos nyt vain todetaan ettei vuokralla kannata asua. Vuokralainen on haiseva luuseri. Hän piereskelee vakosamettisoffalla, juo lämmintä keppanaa. Jääkaappi on alkuperäinen, tehoton sähkösyöppö vuodelta 1968. Töihin tämä elämäntapainkkari ei ole viitsinyt vaivautua. Työpaikkoja tekevälle omistusasujalle ainakin löytyy. Jne. Koko Suomi24 ja asuntojen hinnat tämän todistaa.

Hyvä ja ajankohtaan sopiva analyysi Viljamaalta. Andrew Oswald sanoi tutkimuksissaan havainneen, että omistusasuja on kiintynyt asuntoonsa niin lujasti että hän suostuu pienempään palkkaan kotipaikkakunnalla kuin muuttaisi työn perässä muualle.

"Muutama vuosi sitten taloustieteen professori Andrew Oswald pääsi otsikoihin kommentoimalla, että asuntolaina saa ihmiset jämähtämään paikoilleen työn perässä liikkumisen sijaan".

Vuokra-asuja voi pienin kustannuksin vaihtaa paikkakuntaa ja vaihtaa työpaikkaa paremman palkan tai mielenkiintoisemman työn perässä. Työvoiman liikkuvuus kasvattaa myös bruttokansantuotetta toteaa tutkijat.

"Euroopan vähäisintä omistusasuminen on Sveitsissä. Siellä omistusasunnoissa elää Oswaldin mukaan 30 prosenttia kotitalouksista. Sveitsistä näkee myös noin 40 prosentin lukemia. Saksa tulee kakkosena.
– En suosittele yhdellekään maalle yli 40 prosentin omistusasumista, Oswald sanoo Taloussanomille".

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/11/21/luopukaa-jo-omistusasumisen-ihannoinnista/201316129/310

"Vuokralla asuminen voi olla sopiva vaihtoehto myös elämän loppupuolella. Yhä useampi seniorikansalainen myy nykyään omistusasuntonsa pois ja siirtyy asumaan vuokralle eläkeiässä."

Juuri näin. Yhä useampi huomaa, että ei tosiaankaan välttämättä kannata jäädä sinnittelemään pienellä hiipuvalla eläkkeellä vanhenevaan isoja hintavia remppoja kaipaavaan omistusasuntoonsa. Omistusasuntoon joista verottaja vielä kaavailee yhä enemmän verotuloa kehittävänsä, ja johon monet muutkin pyrkivät rahastamaan, kun kuivittelevat näistä omistusasunnoista loputtomiin olevan revittävissä ja bisnestä olevan niillä tehtävissä.
Ei muuta kuin myyntiin vaan, sai siitä mitä sai. Vuokralle saa aina asumistuet, ja kunnat joutuvat kuitenkin asunnon järkkäämään tavalla tai toisella.
Ainoa asia tässä kuviossa on se miten pitkälle yhteiskunnan varat riittävät ihmisten asumisen kustantamiseen, kun näiden kustannettavien määrä kasvaa kasvamistaan.

"Näin sen pitää mielestäni ollakin. Omalla työllä kerrytetystä varallisuudesta tulisi voida nauttia, Viljamaa sanoo."

No ei näistä tavallisista ihmisten omistusasunnoista mitään niin suuria varoja ole irrotettavissa. Toki verobyrokraatit ja muutkin ahnaasti kuvittelevat näistä paljonkin varoja kehitettävissä olevan, hiipuvien eläkkeiden korvaamiseen ja ties mihin vanhustenhoitoon. Joku kerrostaloasunto vanhemmasta talosta. Jos hyvällä paikalla niin 100 tonnia vosi saada edellyttäen että niitä ostajia olisi, mitä taasen ei niin vaan ole silloin kun pikemminkin vain eroon näistä omistusasunnoistaaan ja niiden vastuista ihmiset pyrkivät, ja kun asuntoja niin mennen tulee paljon myyntiin. Muutamalla kyppitonnilla taasen ei juuri muuta kuin jonkun törsäiläyn saa tehtyä. Esim. vanhusten hoidossa laskut ovat jotain 5 tonnia kuussa luokkaa, eikä niitä pitkälle maksella muutamalla kymppitonnilla.

Joillekin vuokralla-asuminen sopii. Toisille taas ei. Jos haluat asua OK-talossa pääkaupunkiseudulla, on omistaminen ainoa vaihtoehto, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Palkkojen suhteen taas pääkaupunkiseutu on etuoikeutettu, joten väite ei päde täällä.

Mut joo, siitä vaan, jos siltä tuntuu. Mutta älkää kitiskö päivästä toiseen toisten valinnoista.

Ensinnäkin Tuomas Viljamaa on poliitisten tieteiden opiskelija. Toiseksi opinnot ovat kesken.JOTEN hän ei ole minkään alan asiantuntija. Ulostulon motiivina on arvattavasti profiloituminen Kokoomuksen sisäiseen vasemmistoon.

Asuntojen reonttikiima perustuu Suomessa enemmänkin rakentajien ahneuteen kuin todelliseen tarpeeseen. Suomessa on keksitty, että rakennuksella on tekninen ikä. Laskennallisesti talo kestää 50 vuotta. Se on silkaa huuhaata. Ainakin minä rakennutan taloja, joiden käyttöikä on 100 vuotta.

Ensimmäiseen sataan vuoteen ei taloissani tarvitse tehdä muuta kuin pientä ylläpitohuoltoa, kuten huoltomaalausta. Kaikki vesijohdot teen rakenteita rikkomatta vaidettaviksi, sähköt vedän putkiin tai kanaviin, jne. Teen varaukset laajennuksille yms.

Rakenteissa käytän kivipohjaisa materiaaleja, happoteräksiä ja luonnonkiveä.

Hyvin rakennettu rakennus kestää aonakin ihmisiän, usein muutamia kymmeniä. Olen korjannut 1500 rakennettuja asuinrakennuksia vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Se siitä suomalaisesta putkiremonttihysteriasta.

Täyttä asiaa. Rahat kannattaa sijoittaa osakkeisiin. Oman ostamalla joutuu pankinjohtajan torppariksi ja työnantajan kuuliaiseksi sätkynukeksi.

Nyt jos itselläni työnantaja alkaa luulla itsestään liikoja, ei hätää, ilmoitan vain aamulla että voi tehdä työnsä itse. Olen vapaa kuin taivaan lintu.

Nopealla laskutoimituksella laskin, että olisimme maksaneet tänä samana aikana mitä asuneet omassa, vuokraa n. 150 000. Ehkäpä mieluummin sillä rahalla olen maksanut asuntolainaa pois kuin pelkästä "seinistä ympärillä". Ja toisaalta näillä asumismukavuuksilla ei ihan hevin vuokrahuoneistoa löytyisi, jos löytyisikin niin sitten saisi tuohon laskemaani summaan lisätä vielä ison siivun päälle. Miksi kannattaisi asua vuokralla? Ei ainakaan meidän tapauksessa, kun on alun alkaen vielä säästetty hyvä pesämuna työtä paiskimalla. Toisaalta nykypäivänä ei sama ehkä onnistuisi niin helpolla, maailma (ja Suomi) kun on niin paljon muuttunut.

Jos kiinnostaa asua jossain *****:a luuukussa ja maksaa itsensä kipeäksi terveyden menemisestä, niin mikäpä ettei.

Jos taas haluaa asua ja elää niin että elämiselle on edellytykset, itse rakennettu omakotitalo suurella tontilla taitaa olla ainut vaihtoehto.

Oman kun ostaa, olipa ostaja kuka hyvänsä, on valinnanvaraa ja raha puhuu, ei pärstäkerroin, sukupuoli tai elämäntavat. Tottakai vuokra-asunnosta on helpompi lähteä koska se alunperinkään vastannut toiveita. Jos haluaa tai joutuu asumaan vuokralla ja sattuu saamaan edullisen, juuri mieleisen asunnon sopivalta paikalta, tuskin sellaisesta on yhtään helpompi luopua kuin omistusasunnostakaan, tietäen, että luultavasti se seuraava vuokrakämppä on kalliimpi ja huonompi.

Hoetaan samaa mantraa että vuokralaisella olisi muka niin paljon varallisuutta että maksaisi vuokraisännän asuintovelan. Vuokralainen makselee yhtiövastikkeet sekä pankkilainen koron. Asunnon ostaja maksaa vuokraisännän asuntovelan kokonaisuudessaan, koska asunnon arvo nousee joka kuukausi, ja kunhan asunnon seuraava omistaja on itse ensin saanut pankista runsain mitoin halpakorkoista asuntolainaa. Vuokralainen on vain sivustaseuraaja ahneiden porvareiden asuntokaupoissa, todistajan ominaisuudessa. Halpa korko on nostanut asuntojen hinnat pilviin, ainakin kasvukeskuksissa.

Oma vs. Vuokra ( Oma / Vuokra )

Sopivan asunnon valinnan mahdollisuudet: 4 / 1
Sopivan asunnon löytyminen: 4 / 1
Asuinalueen viihtyisyys ja turvallisuus: 3 / 1
Tulevaisuuden ennakointi suhteessa asumiseen: 4 / 1
Vaikuttamismahdollisuudet yleensä: 4 / 1
Vaikutamismahdollisuudet asunnon ratkaisuihin: 4 / 1
Asunnon vaihtamisen helppous: 3 / 3
Kustannukset lyhyellä aikavälillä: 2 / 4
Kustannukset pitkällä aikavälillä: 4 / 2
Muut asumiskustannukset kuten remontit: 2 / 4
Asumisen rajoitukset: 4 / 2

Yht: 38 / 21

Vuokra-asunnosta pääsee kyllä helposti eroon, mutta tilalle ei välttämättä löydy uutta. Sopivaa asuntoa ei vaan löydy tai muut vie ne edestäsi: luottohäiriömerkinnät, lemmikit, tupakointi, alkoholismi ymv., väärä sukupuoli, väärä ikä, työttömyys, negatiiviset suositukset jne. Omistusasunnosta eroon pääseminen on yleensä hankalampaa, mutta uuden hankinta on lasten leikkiä.

Tilanne tasan.

ja lutkat ulvoo