Mietittekö te parasta hetkeä lapsenteolle? Ensin koulutus, sitten töihin..rahaa säästöön, reissailua ja ehkä sitten..?
Minkäikäinen sitä sitten jo onkaan..Huh!
Minua vaivaa akuutti laskelmointihäiriö. Haluaisin niin paljon elämältä, ja sitten kuitenkin se lapsi tulee vähän väliä mieleeni.. Tämä on kai sitä kuuluisaa vauvakuumetta.
=D
Minkäikäinen sitä sitten jo onkaan..Huh!
Minua vaivaa akuutti laskelmointihäiriö. Haluaisin niin paljon elämältä, ja sitten kuitenkin se lapsi tulee vähän väliä mieleeni.. Tämä on kai sitä kuuluisaa vauvakuumetta.
=D
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuleehan sitä ajankohtaa tietysti mietittyä.
Vielä jokin aika sitten olin ihan hädässä mutta nyt päätettiin että vauva saa syntyä heti, kun kouluni loppuu 4/2006. Eli yritystä sitten elokuusta lähtien:o)
Jossain vaiheessa pitäisi vielä jatkaa opiskeluja ja päästä sinne töihinkin jotta voisi paremmin asuntolainaa maksaa mutta mitä sitä turhaan stressata.
Itse olen nyt 21 ja mieheni 29, asumme vuokralla ja menemme muutaman viikon päästä naimisiin..
Että kyllähän sitä itsekin tahtoisi kaiken ja heti mutta nyt vauva saa mennä edelle, pari vuotta sitä jo kovasti haluttu. Toivottavasti onnistuu:o)
elämässä eteenpäin että jos teen lapsen vasta sen ja sen ikäisenä,itse olen jo sen ja sen ikäinen kun lapsi on vasta sen ja sen ikäinen....
Vähäsen täytyy laskelmoida. Määräaikainen työsuhde kestää kesän yli. Sen verran täytyy olla lojaali työnantajalle, että suoritan projektin loppuun. Työ on sitäpaitsi eri paikkakunnalla kuin mies ja koti. Tahdomme molemmat mieheni kanssa, että voimme odottaa vauvaa yhdessä alusta alkaen, jos se meille suodaan.
..oman iän ja työpaikan suhteen, sekä halusin lasteni myös syntyvän alkuvuodesta, jotta he eivät olisi kovin pieniä eskariin ja kouluun mennessä. (Saisivat olla tavallaan vuoden pitempään kotona)
Me ollaan miehen kanssa suunniteltu sen verran että molemmilla olisi vakituiset työpaikat ja oltaisiin ainakin kerran käyty etelässä ja muite tollaisia päämääriä ennen lapsen miettimistä. Mutta jos tulisinkin raskaaksi ennen noita niin lapsi otettaisiin ilolla vastaan.
Me ollaan miehen kanssa suunniteltu sen verran että molemmilla olisi vakituiset työpaikat ja oltaisiin ainakin kerran käyty etelässä ja muite tollaisia päämääriä ennen lapsen miettimistä. Mutta jos tulisinkin raskaaksi ennen noita niin lapsi otettaisiin ilolla vastaan.
Joo, kyllä laskelmoin, että kun tulen raskaaksi elokuussa, ehdin hyvin valmistua maaliskuussa ja sitten jäädä lapsenodotukseen ja -hoitoon ainakin vuodeksi ennen töihin ryhtymistä. Mutta kun "ihminen päättää, Jumala säätää", suunnitelmani ei onnistunutkaan. Raskaaksi kyllä tulin, mutta jouduin sairaslomalle lähes koko raskausajaksi enkä siten valmistunutkaan ajoissa, vaan jouduin takaisin opiskelemaan, kun muoska oli vain kolme kuukautta vanha.
Toisen kerran suunnittelin, että kahden vuoden ikäero olisi oikein sopiva ja lapsentekohommat ajoitettiin sen mukaan. Lopputuloksena hankala keskenmeno, jonka jälkeen yrittäminenkin kiellettiin ainakin vuodeksi.
Enkä ole tuttavapiirissäni ainoa, jonka lapsenteko on kiinni aivan muista asioista kuin vanhempien päätöksestä saada se lapsi silloin tai tällöin, kun omaan aikatauluun sopii.
Viime kesänä mentiin naimisiin ja miehellä on viel viimenen vuosi koulua, itse olen töissä, et on tullut laskelmoitua kyllä. Säästöjä ei juurikaan ole mut reissailtua on tullu ja vakituinen työpaikkakin on.
Olisin varmaan seitentoistakesäsenä halunnu jo lapsen mut laittanut jäitä hattuun. Nyt alamme yrittään esikoista kun nuoruus on suurinpiirtein saatu riehuttua ja vissiin se biologinen kello sanoo tik-tak kun haluttaa perhettä alkaa perustaan.. Et tälleen täälläpäin..
Toki hyväksyttävä on mitä elämä tuo eli toivomme saavamme lapsia jossainvaiheessa, ajankohdalla ei ole väliä eikä muiden mielipiteillä. Pääasia et tulisi terve lapsi.. Onneksi olkoon niille joille on plussa napsahtanut!
laskelmoida ja suunnitella , siinä pian kaivaa itelleen "hautaa". Meillä kävi niin, että puhuttiin vauvasta neljättä vuotta ja aina siirrettiin ja siirrettiin, opiskelut, muutto, työt, sopiva asunto jne... sitten kun vihdoin anoimme vauvan tulla, kestää nyt yritys jo kolmatta vuotta. Ettei se niin helppoa olekkaan ja suunnittelu osui omaan nilkkaan.
Oikeasti kun ajattelee, koskaan ei ole sopiva aika hankkia lasta, koskaan ei ole valmis esim äidiksi tai isäksi.
Suosittelen että heti kun tuntuu niin vauva alulle vaan - se voi nimittäin kestää!
Minä halusin lapsen tiettynä kuukautena. Jätin pillerit pois jo kolme kuukautta ennen suunniteltua raskauden alkua ja sitten suunniteltuna kuukautena yritettiin saada raskaus alulle aina aamulla, päivällä ja illalla. Onneksi oli molemmilla lomakuukausi. ja tärppäs.
niin että toinen lapsi syntyisi kun eka olisi 4,5v sen takia että voisin olla kodin hoidon tuella kotona sen vuoden kun ensimmäinen menee ekalle luokalle kouluun.